Jatkosota

Täydennetty 19.1.2008, 1.3.2010, 1.7.2010, 23.7.2010, 4.8.2010, 8.4.2012, 16.5.2014, 19.9.2018, 15.11.2019, 1.4.2020, 14.7.2020, 7.10.2020, 11.10.2021, 28.1.2022 Juhani Putkinen

Kolmas Vapaussota

Jatkosotaa on sanottu täysin aiheellisesti myös Suomen kolmanneksi vapaussodaksi. Ensimmäinen ja varsinainen Vapaussota Venäjän ja Suomen välillä puhkesi vuonna 1918 ja päättyi Tarton rauhansopimukseen 14.10.1920. Toinen vapaussota oli luonnollisesti Talvisota, jossa Venäjä yritti tuloksetta valloittaa koko Suomen.

Epäonnistuttuaan surkeasti koko Suomen valloituksessa Talvisodassa, niin Venäjä Välirauhan aikana valmistautui hyökkäämään uudelleen Suomen kimppuun.

Suomen valloitus ei suinkaan ollut imperialistisen Venäjän ainoana tavoitteena - ei toki - vaan Venäjä suunnitteli hyökkäävänsä länteen ja aikoi hyökätä maailmanhistorian suurimmin joukoin länteen heinäkuussa 1941. Onneksi Saksa kuitenkin ennätti hyökätä ensin itään, joten Venäjä ei onnistunutkaan valtaamaan koko Eurooppaa, vaan ainoastaan puoli Eurooppaa ja vain puoleksi vuosisadaksi.

Kello 6.05

Venäjä aloitti Jatkosodan Venäjän ja Suomen välillä pommittamalla Suomen alueita 22.6.1941 klo 6.05 alkaen. Siihen mennessä Suomi, eikä saksalaiset Suomen alueelta, eivät hyökänneet Venäjän alueelle.

Venäjän suoritettua 25.6.1941 yli kymmenen rauhallisen suomalaisen kaupungin pommitukset n. 500 pommikoneen voimin (joista ammuttiin alas 27 konetta Suomen alueelle) Suomi katsoi viimein olevansa jälleen sodassa Venäjän kanssa.

Erillissota

Suomi ja Saksa olivat käyneet ennen sotaa keskusteluja siltä varalta, että Venäjä hyökkää jälleen Suomen kimppuun.

Suomi asetti ehdoksi sotaanlähdölle nimenomaan sen, että Venäjä ensin hyökkää Suomen kimppuun.

Kun Venäjä näin aloitti sodan, niin sen jälkeen Suomi järjesteli joukkonsa hyökkäysryhmitykseen ja lähti ottamaan Venäjän Talvisodassa Suomelta ryöstämät alueet takaisin.

Tässä Jatkosodan hyökkäysvaiheessa suomalaiset joukot etenivät vanhaa rajaa helpommin puolustettaville rajoille Ääniselle ja Syvärille. Tästä Venäjälle kuuluvien alueiden miehityksestä oli seurauksena, että Suomi saattoi kotiuttaa osan joukoistaan asemasodan ajaksi (pyörittämään talouselämää) ja Suomen alue ei myöskään siten ollut niin uhattu Venäjän ilmavoimien pommituksille ja muulle Venäjän terrorille.

Suomi ja Saksa eivät solmineet minkäänlaista liittosopimusta ei ennen sotaa, eikä sodan aikana, siten Jatkosota oli nimenomaan Venäjän ja Suomen välinen erillissota.

Oikeastaan

Oikeastaan voidaan Sanoa Suomen pelastaneen Venäjän, kun Suomi jäi käymään asemasotaa Vuoden 1941 joulukuusta lähtien, eikä auttanut Saksaa valloittamaan Pietaria, eikä katkaisemaan Venäjälle elintärkeää Muurmannin rataa Sorokassa. Huomattakoon, että tämä oli jo toinen kerta kun Suomi pelasti kommunistisen Venäjän kaatumiselta. Ensimmäinen tapahtui jo heti Vapaussodan jälkeen.

Jäi yritykseksi

Venäjä aloitti strategisen suurhyökkäyksen Suomea vastaan 9.6.1944 yrittäen jälleen valloittaa Suomen ja tehdä Suomesta ja Venäjän Karjalasta yhtenäisen Karjalais-Suomalaisen neuvostotasavallan. Tässäkin yrityksessään valloittaa Suomi Venäjän puna-armeija kuitenkin epäonnistui surkeasti.

Suomi saavutti suurenmoiset torjuntavoitot Kannaksella (Tali-Ihantala, Äyräpää-Vuosalmi, Viipurinlahti), Nietjärvellä ja Ilomantsissa.

Rauha

Vaikka Suomen armeija oli voimakkaimmillaan kautta aikojen Jatkosodan lopussa ja suomalaiset joukot seisoivat voittajina taistelutantereilla suurenmoisten torjuntavoittojen jälkeen, niin Suomen johto katsoi suurpoliittisen tilanteen vuoksi parhaaksi tehdä välirauhan Venäjän kanssa. Saksa oli nimittäin selvästikin häviämässä sodan, eikä Suomi olisi enää sitten saanut Saksasta mm. leipäviljaa. Koska Suomi ei ollut leipäviljan suhteen läheskään omavarainen, niin pitkälle tulevaisuuteen jatkuvasta sodasta olisi ollut seurauksena nälänhätä. Suomi oli joutunut Venäjän ja Englannin toimien vuoksi riippuvuuteen Saksasta.

Suomen johtajat myös luottivat naiivisti, että suursodan lopullisessa rauhansopimuksessa Suomi ei menettäisi Karjalaansa. Imperialistinen Venäjä ryösti kuitenkin jälleen noin 12% Suomen alueesta. Taaskaan puna-armeija ei ollut kyennyt sotilaallisesti valtaamaan kuin murto-osan tästä pakkoluovutetusta Suomen alueesta.

Venäjä miehittää edelleenkin noin 12% Suomelle laillisesti kuuluvasta alueesta. Tarton rauhan rajat on saatava palautettua.

Surkea asia

Itse Jatkosota meni oikeastaan siedettävästi - itsenäisyys ja länsimainen yhteiskuntajärjestys säilyi. Surkea asia on, että suomalaisia tuomittiin aiheettomasti ja länsimaisen oikeusjärjestyksen vastaisesti sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä ja oikeat sotaan syylliset - Venäjä ja Stalin - jäivät tuomitsematta. Se oli oikeusmurha. Ns. sotasyyllisten ja ns. asekätkijöiden tuomiot on kumottava.

Venäjä valmistautui hyökkäämään Suomeen

Salamasota-aikomus Alakurtista Rovaniemelle

Saksan Norjan-Vuoristoarmeijakunnan tärkein tehtävä oli estää Venäjää valloittamasta Petsamoa

Operaatio Kilpapurjehdus

Pommituslentoja Jatkosodan alussa

Lentotoiminnasta Utissa 22.6.1941

Suomi miinoitti Viron rannikkoa 22.6.1941