Norjan-Vuoristoarmeijakunnan tärkein tehtävä oli estää Venäjää valtaamasta Petsamoa

Saksa hyökkäsi Norjaan siksi, ettei Englanti saisi katkaistua ruotsalaisen rautamalmin kuljetusta Norjan Narvikista Saksaan. Norjaan oli kilpajuoksu, jonka Saksa voitti ”rinnanmitalla”. Vielä tässä vaiheessa Venäjä oli Saksan uskollinen liittolainen. Venäjä auttoi Saksaa kaikin tavoin.

Imperialistisen Venäjän ahneus kuitenkin soitti sittemmin ”hälytyskelloja” Berliinissä.

Petsamon nikkeli

Suomen Petsamon nikkelimalmi oli Saksalle äärimmäisen tärkeää. Petsamon nikkelikaivokset eivät saaneet missään tapauksessa joutua Venäjän haltuun hetkeksikään. Operaatio Barbarossaa suunniteltaessa saksalaisen Norjan-Vuoristoarmeijakunnan tärkeimmäksi tehtäväksi asetettiin Petsamon valtaus. Jos Venäjä hyökkäisi Suomen kimppuun, niin Petsamo pitäisi vallata jo ennen Barbarossaa. Operaatio Muurmanskia vastaan oli toissijainen – jos siihen tarvittavat voimat olisivat käytettävissä.[i]

Petsamon ja Muurmanskin välinen maasto

”Toukokuun 15.[1941], kun [kenraali] Dietl oli ilmoittanut Skandinavian maiden tuntijain pitävän Petsamon ja Muurmanskin välistä maastoa täysin sopimattomana kesäsotatoimiin, [kenraali] Jodl oli vastannut, että OKW kyllä tiesi kaikki vaikeudet, mutta että vain Petsamon valtaamista haluttiin ja että kaikkea, mitä sen lisäksi saavutettaisiin, pidettäisiin lahjana.”[ii]

Norjan-Vuoristoarmeijakunta

Millainen tämä upean nimen armeijakunta saanut sotatoimiyhtymä sitten oikeasti oli?

Armeijakunta käsittää yleensä kolme divisioonaa ynnä erillisiä armeijakuntajoukkoja. Divisioona puolestaan käsittää yleensä kolme rykmenttiä ynnä erillisiä joukkoja, esimerkiksi raskasta tykistöä rykmentin verran.

Niin, tässä kenraali Dietlin armeijakunnassa oli vain kaksi divisioonaa ja kummassakin niistä oli vain kaksi rykmenttiä.[iii] Jos joukko puretaan pataljooniksi, niin oikeasti armeijakunnassa pitäisi olla 27 jalkaväkipataljoonaa. Dietlin armeijakunnassa niitä jalkaväkipataljoonia (taisteleva perusyksikkö) oli vain 12, eli neljän rykmentin verran. Hieno nimitys armeijakunta johtaa harhaan, kun todellista voimaa on oleellisesti vähemmän.

Miten tällaisella VuorAK:lla valloitetaan Muurmansk?

Petsamo oli se kaikkein tärkein hallussapidettävä – joka tilanteessa. Siten kaivosalueen suojaksi täytyi jättää heti alkuunsa osa joukoista.

Seuraava ongelma oli, että Kalastajasaarento oli nyt kokonaan Venäjän hallussa, kun se Talvisodan jäljiltä miehitti myös läntistä osaa Kalastajasaarennosta, joka kuului Suomelle. Venäjällä oli Kalastajasaarennossa yksi rykmentti ja tykistöä. Venäjä voi myös tuoda sinne helposti lisää joukkoja meritse ja tukea joukkojensa taistelua laivatykistöllä. Ensin kuviteltiin, että Kalastajasaarennon kannakselle riittää yksi pataljoona, mutta osoittautui, että kahdellakin pataljoonalla oli vaikeuksia puolustaa sitä kannasta.[iv] Paljonkos sinne Muurmanskiin hyökkääviä joukkoja oikein riittääkään?

2. VuorD:n kahdesta rykmentistä toisesta jouduttiin jättämään kaksi pataljoonaa Kalastajasaarennon kannakselle ja vain yksi pataljoona jäi hyökkäämään itään paljailla kallioilla, joilla ei ollut huoltotietä huoltamaan sitä hyökkäävää pataljoonaa – piti käyttää kantomuuleja, jotka tietysti sitoivat miehiä ja kuljettivat vähän materiaalia. Maasto oli niin vaikeaa, että edes vuoristojoukot eivät kyenneet etenemään nopeammin kuin yksi kilometri tunnissa.[v] Vaikka ei ollut vihollisen taholta vastarintaakaan.

Entäpä vihollinen

Venäjällä oli Muurmanskin seudulla kaksi täyttä divisioonaa kunnollisia joukkoja – ”ne olivat pätevästi johdettuja, ne taistelivat taitavasti ja päättäväisesti ja niillä oli ilmaherruuden etu”.[vi]

Olisi kannattanut uskoa numeroita

Kun Venäjän joukoilla oli käytettävissä rautatie ja maanteitä huoltoa varten, mutta saksalaisilla ei, niin yritys näyttää tuhoon tuomitulta jo alun alkaen. Venäjä kykeni myös täydentämään joukkojaan ja perustamaan kolmannen divisioonan.

Siinä sitten kävi niin kuin kävi

Yritystä saksalaisilta ja itävaltalaisilta vuoristojoukoilta ei todellakaan puuttunut.

”Kaksi ja puoli kuukautta kestäneen sotaretken aikana, joka oli aiheuttanut 10 290 miehen tappiot, Norjan-VuorAK oli edennyt noin 20-25 km.”[vii]

Tärkein tehtävä suoritettiin

Vuoristoarmeijakunnan tärkein tehtävä oli pitää Petsamo. Se onnistui, mutta ihan turhaan kulutettiin hyviä vuoristojoukkoja tuloksettomassa yrityksessä edetä itään.

Saksa sai jopa 90 % tarvitsemastaan nikkelistä Suomen Petsamon nikkelikaivoksista.

Myöhemmin

Myös vuosina 1942-1944 Saksan sittemmin XX Vuoristoarmeijan ehdottomasti tärkeimpänä tehtävänä oli pitää Petsamo – hinnalla millä hyvänsä. Varauduttiin myös USAn maihinnousuun, mutta ei tehty hyökkäyksellisiä operaatioita uusien alueiden valloittamiseksi. Saksalaisten joukkojen määrä Suomessa kasvoi, mutta toisaalta Mannerheim vaati Lapissa olevat suomalaiset joukot omaan käyttöönsä etelämpänä ja palautti käytössään olleet kaksi saksalaisrykmenttiä saksalaisen Lapin Vuoristoarmeijan käyttöön. Oli selvä työnjako – saksalaiset puolustavat Suomen Lappia ja itselleen tärkeitä Petsamon nikkelikaivoksia; suomalaiset tekivät ”pesäeroa” saksalaisiin haluten kaikki suomalaiset joukot pois Lapista Suomen Päämajan alaisuuteen ja kaikki saksalaiset joukot pois Suomen Päämajan alaisuudesta.