Hangon pommitus Jatkosodan alussa?

Internetissä esiintyy anonyymejä väitteitä, että saksalaiset koneet olisivat nousseet Suomen alueelta ja pommittaneet Venäjän miehittämänä ollutta Suomen Hankoa - ennen Jatkosodan syttymistä. Venäjähän todellisuudessa aloitti Suomen ja Venäjän välisen Jatkosodan hyökkäämällä Suomen kimppuun alkaen 22.6.1941 kello 6.05.

Tarkastellaanpa mitä asiasta kerrotaan arkistolähteissä tai omalla nimellä kirjoitetuissa tutkimuksissa.

Jokipii

Professori Mauno Jokipiin kirja Jatkosodan synty, ottaa kantaa Hangon pommitukseen seuraavasti:

"Voisi sanoa, että kolme päivää Saksa oli sodassa Hankoa vastaan, vaikkei vielä Suomi. Niinpä Saksan ilmavoimat pommittivat Hankoa noin 20 koneella jo illalla 22.6. ja yli 30 koneella iltapäivällä 23.6. suomalaisten vain katsellessa kaukaa kiikareillaan tapahtumia."[i]

"Kuultuaan aamupäivällä 22.6. tästä tykistöammunnasta sekä samanaikaisista Ahvenanmaan ilmapommituksista Luftwaffen Helsingissä oleva edustaja, kapteeni Nordenskiöld kertoo pyytäneensä sähkeitse välittömiä vastatoimia Hankoa vastaan.127 Niitä seurasikin. Suomen merivoimien tilanne ilmoituksen mukaan noin 20 saksalaista konetta ilmeisestikin Itä-Preussista käsin pommitti Hankoa illalla 22.6. klo 22.30 ja sai osumia mm. satama-alueelle. Venäläiset it-patterit Gunnaröstä ja Dödöstä avasivat tulen, ja venäläiset torjuntahävittäjätkin nousivat ilmaan, niin että Hangon yläpuolella käytiin ilmataisteluja.128 Kabanovin mukaan saksalaisten hyökkäys kohdistui torpedovenetukikohtaan, muttei aiheuttanut vaurioita, koska kaikki kuusi Hangossa vielä oleskellutta torpedovenettä oli edellisenä päivänä hajautettu muihin lahtiin.

Kabanov jatkaa:

Rajalla on toistaiseksi hiljaista. Suomi ei ikään kuin ole sodassa. Kuitenkin saksalaiset pommikoneet majailevat Suomessa, siellä on fasistisia joukkoja, ja Hangosta länteen Suomi on jo rikkonut Moskovassa 11.11.1940 allekirjoitetun sopimuksensa Neuvostoliiton kanssa. Sen sopimuksen mukaan Suomi sitoutui tekemään täysin aseettomiksi Ahvenanmaan saaret, jotka kuuluvat Suomelle ja sulkevat pääsyn Pohjanlahteen.129

Saksalaiset lensivät seuraavana päivänä 23.6. uudelleen Hankoon rykmenteittäin, ensin 11 koneella klo 14.45 (vrt. ed. selitystä siitä) ja tuntia myöhemmin 21 koneella. Kolmas saksalainen Hangon varsinainen pommitus tapahtui vain kuudella koneella illalla 25.6. klo 19.42 sotatointen jo muutenkin päästyä alkuun.130"[ii]

"Toisena Saksan-Neuvostoliiton sotapäivänä 23.6. Suomen päämajan sotapäiväkirja kertoo aamusta: »Hangon rintaman alueella vihollisen toiminta vilkastunut.» Koska venäläiset olivat jo ampuneet tykeillään Suomen puolelle, voitiin puhua vihollisesta, vaikka oman maan sotatilaa ei vielä ollut virallisesti todettu. Saksalaisten puolesta oli jo illalla tehty suurimittainen pommi hyökkäys Hankoon ja suomalaisten puolesta katkaistu yöllä rautatiekuljetukset ja maitse kulkevat viestiyhteydet sinne."[iii]

23.6.1941 "Aamulla kova työ saada koneet irti liejusta. Miinapommit alle Stalinin kanavan sulkujen pommitusta varten. Startti piti tapahtua ennen klo 12.00. 2 JU-88 ennätti jo startata kun radiolla tuli kaukotiedustelukoneelta viesti sään huononemisesta Povenzassa. Von Wild oli vielä maassa ja päätti heti peruuttaa startin. Ilmassa oleville koneille hän antoi käskyn pudottaa pommit Hangon satamalaitteisiin. JU-koneista purettiin pommit. Koneet lähtivät kaikki paluulennolle Itä-Preussiin klo 14.30.

24.6. klo 8.00 alkoi Malmilla talojen purkaus (3 etelä- ja 2 pohjoispäästä). Metsää kaadettiin kiitoratojen molemmista päistä. Kiitoradan pohjoispäätä ryhdyttiin välittömästi pidentämään. (1 khj. ja yksi Pion.K. Laajennus valmis 26.6.)113

Hangosta, jota suomalaiset jatkuvasti tähystivät, ei kuitenkaan klo 12:n tienoissa tunneta kahden koneen hyökkäystä, joten pommit lienee pudotettu muualle Suomenlahdelle. Sen sijaan voi ajatella, että Hangossa 23.6. klo 14.45 tapahtunut hälytys ja ylilento olisi vain Kamfgruppe 806:n paluu Malmilta Saksaan.114"[iv]

-------------

Eli professori Jokipii ei väitä kirjassaan, että a) Suomen alueelta startanneet koneet olisivat pommittaneet Hankoa b) Hankoa olisi pommitettu ollenkaan ENNEN kuin Venäjä hyökkäsi Suomen kimppuun alkaen 22.6.1941 kello 6.05.

Niihin Jokipiin referoimiin Hangon tukikohdan komentaja Kabanovin muistelmiin ei muuten ole luottamista. Jokipiikin toteaa kirjassaan, että Kabanov "unohti" mainita muistelmissaan, että Hangosta avattiin tuli Suomen alueelle 22.6.1941 kello 6.50.[v]

Solonin

Hanko:

Mark Solonin on kirjoittanut kirjan Jatkosodan alusta käyttäen hyväkseen myös Venäjän arkistolähteitä. Hän kertoo kirjassaan: Todennäköisesti Hankoa ei pommitettu saksalaisten toimesta ollenkaan sodan ensimmäisinä päivinä. Venäjän laivaston sotapäiväkirjoissa ei ole sellaista mainintaa. Venäläiset koneet ovat voineet vahingossa pommittaa Hankoa, mutta nekään eivät ole tuottaneet vahinkoa. Suomalaiset ja saksalaiset koneet ovat voineet lentää alueen ylitse.[vi]

Suomen kentiltä:

Dokumenteissä [Venäjän - jp] ei ole jälkeäkään siitä, että venäläiset olisivat epäilleet käytetyn Suomen lentokenttiä 22.6. heitä vastaan. Se, että koneet miinojen laskemisen jälkeen laskeutuivat Uttiin tankkaamaan ei todennäköisesti ollut edes tiedossa.[vii]

Krosby

Professori Hans Peter Krosby on puolestaan kaivautunut saksalaisiin arkistoihin. Hänen mukaansa suomalaisilta lentokentiltä EI hyökätty venäläisiin kohteisiin ENNEN kuin Venäjä teki suuret ilmapommitukset suomalaisiin kohteisiin 25.6.1941.[viii]

Hangon pommituksia hän ei mainitse lainkaan.

Korhonen

Professori Arvi Korhonen on myös tutkinut syvällisesti Jatkosodan syntyä. Myös hän toteaa tutkimuksessaan, että saksalaiset ovat käyttäneet Saksan Itä-Preussin kenttiä lentoihinsa Venäjää vastaan. Hänen mukaansa saksalaiset käyttivät Proverenin lentokenttää 22.6.1941.[ix] Ja toteaa, ETTEI saksalaiset voineet käyttää suomalaisia kenttiä.[x]

Yhteenveto

Kahlasin lävitse hyvin laajan aineiston, löytääkseni luotettavaa tietoa Hangon pommituksista Jatkosodan alussa, vaan vain ylläoleva jäi seulaan. Suomenkin pommituslentorykmentti lensi ensimmäisen sotalentonsa vasta 28.6.1941.

En voinut välttyä ajatukselta, että elän läntisessä demokratiassa, jossa syyttäjän on todistettava tapahtuma, eikä suinkaan syytetyn tarvitse yrittää todistaa, ettei jotakin tapahtunut. Mutta yritinpä kuitenkin löytää selvyyttä mystisiin "Hangon pommituksiin".

Jatkosota

Etusivulle