Pommituslentoja Jatkosodan alussa

Venäjä aloitti Suomen ja Venäjän välisen Jatkosodan hyökkäämällä Suomen kimppuun alkaen 22.6.1941 kello 6.05. Se on usein toistettua faktaa, joka perustuu mm. Sota-arkiston alkuperäisdokumentteihin. Kiinnostavaa on kuitenkin myös muiden toimijoiden pommituslennot - olihan Suomellakin oma pommituslentorykmentti ja toimihan myös Saksa täällä pohjoisessakin.

22.6.1941 kello 6.05 Venäjä

”Heti kesäkuun 22 päivän aamulla ryhtyivät venäläiset sotavoimat hyökkäyksiin Suomen alueelle pommittaen ja tulittaen puhtaasti suomalaisia kohteita. Klo 6.05 aamulla sanottuna päivänä venäläiset ilmavoimat pommittivat panssarilaivojamme Sottungan luona; klo 6.15 venäläiset ilmavoimat pommittivat Alskärin linnaketta Turun saaristossa; klo 6.45 venäläiset ilmavoimat pommittivat suomalaisia kuljetusaluksia Korppoon luona ja klo 7.55 venäläinen tykistö avasi tulen Hangon vuokra-alueelta ampuen Porsöhön, Storholmaan ja mantereelle. Samana päivänä avattiin Hirsilammen luona, noin 14 km Imatran itäpuolella, Neuvostoliiton alueelta tuli suomalaisia rajavartioita kohden ja Pummangista Petsamossa ammuttiin useita kymmeniä tykinlaukauksia erästä merellä kulkenutta suomalaista laivaa kohti. Näiden puolueettomuudenloukkausten johdosta ulkoministeri Witting kesäkuun 22 p:nä esitti Neuvostoliiton lähettiläälle ministeri Orloville vastalauseen pyytäen selitystä. Ministeri Orlov lupasi kääntyä hallituksen puoleen, mutta pyydettyä selitystä ei milloinkaan saatu.”[i]

25.6. Venäjä

”25.6. venäläiset aloittivat laajamittaiset pommitukset suomalaisia kaupunkeja vastaan. Venäläislähteiden mukaan ensimmäinen hyökkäys olisi alkanut kyseisenä päivänä kel­lo 4 ja siihen olisi ottanut osaa kaikkiaan 263 pommikonetta ja 224 hävittäjää.”[ii]

”25.6.1941 Neuvostoliitto heitti Suomen ilmatilaan 500 konettaan pommittaen täysin rauhallisia kaupunkeja ja teollisuuskeskuksia, muutama pommitus kohdistui myös lentotukikohtiimme. Suomalaiset torjuntahävittäjät lähtivät taisteluun. Päivän ilmataisteluissa ammuttiin 27 viholliskonetta alas. Omia koneita ei menetetty. Pommituskohteina oli kymmenkunta Etelä- ja Keski-Suomen kaupunkia ja teollisuuskeskusta kuten Helsinki, Turku, Kotka, Porvoo, Heinola, Varkaus ja Lahti.”[iii]

Suomen pommituslentorykmentti

Suomella oli oma pommituslentorykmentti, jonka konetilanne oli sitäpaitsi oleellisesti parempi kuin Talvisodassa - sota oli käynnissä - missä suomalaiset pommikoneet oikein olivat ”munimassa”?

Lentorykmentti 4:llä oli 25.6.1941 20 kpl Blenheimeja ja 4 kpl sotasaalispommittajia DB-3M.[iv]

Niin, pommikoneita Suomella oli - mutta sotalentoja niillä EI lennetty. Ensimmäinen sotalento lennettiin vasta 28.6. eikä sekään ollut pommituslento, vaan tiedustelulento.[v]

Ensimmäiselle varsinaiselle pommituslennolle pommituslentorykmentti starttasi vasta 2.7.1941 kello 0.15 (esikäsky lentoa varten 1.7.1941 kello 22.45). Seitsemällä koneella pommitettiin rataa Suojärvi-Säämäjärvi. Paluu kello 3.15.[vi]

Entäpä saksalaiset pommarit?

Suomi oli kieltänyt Saksaa suorittamasta operatiivisia lentoja (sotalentoja) Suomen alueelta ENNEN kuin Venäjä ensin hyökkää Suomen kimppuun. Saksa noudatti Suomen kieltoa. Saksan sodanjohto pyysi Suomelta lupaa aloittaa lennot perustellen pyyntöään Venäjän 22.6.1941 suorittamilla hyökkäyksillä. Suomi pitkään harkittuaan antoi luvan operatiivisiin lentoihin Suomen alueelta alkaen 25.6.1941 kello 00.00.

Lainaus: ”Suomalaiset antoivat sittemmin lentotoiminnan aloittamisluvan alkaen 25.6.1941 kello 00.00.”[vii]

Hans Peter Krosbyn kirjan Nikkelidiplomatiaa Petsamossa 1940-1941 mukaan (viite 82) saksalaiset antoivat käskynsä ensimmäiseen pommi-iskuunsa Suomen alueelta vasta 25.6 klo 11 jälkeen (Muurmannin radalle Stukilla). Eli jopa sen jälkeen kun Venäjä oli tehnyt 25.6 suurpommitukset Suomen alueelle.

Lentotoiminnasta Utista 22.6.1941 on oma artikkelinsa.

Kun Suomi oli kieltänyt hyökkäämästä Venäjälle Suomen alueelta, niin saksalaiset pommikoneet suorittivat pommitus- ja miinoituslentoja Saksan Itä-Preussista Venäjän alueelle. Saksalaiset varmaan kirosivat mielessään Suomea, kun joutuivat lentämään kaukaa, joten koneiden käyttö ei ollut niin tehokasta kuin olisi ollut suomalaisilta kentiltä - vaan kielletty mikä kielletty.

”Suomen viranomaisten oli tehtävä peruspäätös Suomen alueelta suunnattavien vihamielisten toimenpiteiden sallimisesta. Niinkuin myöhemmin näemme, Suomi ei jakanut tuota päätösvastuuta missään muodossa Saksan kanssa. Ainoatakaan saksalaista taistelulentoa ei tehty suomalaisista tukikohdista ennenkuin suomalaiset viranomaiset olivat antaneet niille luvan.”[viii]

”Pelkästä hyvästä onnesta johtui, että Venäjän uudet ilmahyökkäykset Suomeen 25.6. sattuivat ennenkuin ensimmäiset saksalaiset ilmahyökkäykset suomalaisista tukikohdista Venäjälle tehtiin.”[ix]

Professori Krosby kertoo saksalaisten lennoista 22.-26.6.1941 todeten, etteivät ne tapahtuneet Suomen alueelta.[x]

Ensimmäinen pommitusvaatimus esitettiin 25.6.1941 kello 1. Lentolaivasto 5 lupaa pommittaa iltapäivällä Muurmannin rataa.[xi]

Venäjä itse myöntää aloittaneensa ilmasodan Suomessa

Lukekaapa ajatuksen kanssa seuraava lainaus - ainakin kahteen kertaan: "Omaa aloitetta suurhyökkäyksessä Neuvostoliitto ei pyrikään kieltämään, sitä päinvastoin korostetaan. Aloittajakysymys on ratkennut: Neuvostoliitto myöntää virallisessa teoksessa aloittaneensa ilmasodan Suomessa ja Pohjolassa. Muodolliset syyt olivat yhtä sotilaalliset kuin Saksalla Neuvostoliittoon hyökätessä: koska sodan epäiltiin kuitenkin olevan edessä, oli edullista temmata aloite omiin käsiin."[xii]

Venäläinen käsitys asiasta: http://lenbat.narod.ru/eng/fin.htm

Molotov myönsi Venäjän aloittaneen sodan

Paasikivi ja Enckel olivat Moskovassa maalis-/huhtikuussa 1944 tunnustelemassa rauhanehtoja. Lainaan keskusteluselostusta Molotovin kanssa: "Suomen neuvottelijat olivat kuitenkin ehdottaneet, että Suomi saisi korvaukseksi Petsamon alueesta pitää Viipurin kaupungin, Saimaan kanavan ja Vuoksenlaakson teollisuusalueen sekä myös Viipurin läänin itäosan (pohjoisosan). Molotov vastasi terävästi, että Suomi oli kolme kertaa aloittanut sodan Neuvostoliittoa vastaan. Meihin ei sen vuoksi voitu luottaa. Moskovan rauhan rajat olivat välttämättömät. Kun senaattori Paasikivi huomautti, ettei Suomi ollut ainakaan 1939 ollut hyökkäävänä puolena, Molotov vastasi, ettei Suomi ollut silloin halunnut myöntyä muutamiin mitättömiin myönnytyksiin, joista se lisäksi olisi saanut huomattavan korvauksen. »Pitäkää mielessänne, ettei Neuvostoliitto hyökännyt vuonna 1941.» Tähän Paasikivi lausui, että hänellä oli edessään luettelo tämän sodan ensimmäisistä sotatapahtumista. Luettelo osoitti, että ensimmäiset vihollisuudet suoritti Neuvostoliitto Suomea vastaan. (Juuri tällöin Molotov huomautti: »Kun teillä jo oli saksalaisia divisioonia maassa.»)"[xiii] Täten Molotov myönsi Venäjän aloittaneen vihollisuudet Suomea vastaan - eli Jatkosodan.

Jatkosota

Etusivulle