Pietarin kohtalo

Suomi ilmeisesti pelasti Pietarin Jatkosodassa olemalla tukematta Saksan hyökkäystä sinne. Samalla Suomi pelasti passiivisuudellaan ilmeisesti Venäjää häviämästä sotaa Saksalle. Tämä oli jo toinen kerta kun suomalaiset pelastivat Pietarin.[i]

Tässä artikkelissa tarkastellaan kuitenkin sitä ensimmäistä kertaa kun Suomi pelasti Pietarin kukistumasta ja samalla ilmeisesti koko kommunistisen Venäjän kaatumasta. Se tapahtui Suomen ja Venäjän välisen Vapaussodan aikana.

Venäjän johtaja Lenin joulukuussa 1919 tilannekatsauksissa: ”Ei ole epäilystäkään, että vähäisinkin Suomen - tai hieman tuntuvampi Eestin apu [Judenitsin hyökkäykselle Pietariin - jp] olisi riittänyt ratkaisemaan Pietarin kohtalon.”[ii]

Lenin jatkaa: ”oli aika, jolloin Judenitsin joukot olivat muutaman virstan päässä Pietarista ja Denikinin [joukot - jp] Orelin pohjoispuolella, jolloin pienikin heille annettu apu olisi ratkaissut nopeasti Pietarin kohtalon vihollisemme hyväksi mitä lyhyemmässä ajassa ja mitättömän vähäisin uhrein.”[iii]

Taustatietona kerrottakoon, että valkoiset venäläiset kenraali Judenitsin joukot hyökkäsivät Pietaria kohti Viron suunnasta, kenraali Denikinin joukot etelästä Mustan meren suunnalta ja amiraali Koltsakin joukot idästä Siperian suunnalta.

Lisäksi brittikenraali Maynard sekalaisine joukkoineen hyökkäsi Muurmanskin suunnalta etelään Ääniselle. ”Huhtikuun 11. päivänä 1919 lähti Vienassa käyntiin kenraali Maynardin keväthyökkäys etelää kohti. Offensiiviin hänellä oli käytettävänään 1 000 brittiä, 700 ranskalaista, serbiä ja italialaista, 500 karjalaista ja 1 000 valkoista venäläistä. -- Toukokuussa Muurmannin rataa pitkin etelään etenevä Maynard saavutti jo Äänisjärven tason valtaamalla Karhumäen ja Poventsan.”[iv]

Vaan Suomi pysytteli passiivisena, joten ...

Englannin pääministeri Lloyd George 10.2.1920 parlamentissa: »Me olemme epäonnistuneet tervehdyttämisessä voimakeinoin. -- Mielestäni kauppa tulee varmemmin kuin mikään muu metodi lopettamaan bolshevismille ominaisen hurjuuden, rosvouden ja raakuuden[v]

Kun Venäjä oli ja on ”perusolemukseltaan hyökkäyshaluinen ja vihamielinen naapuri”[vi] niin Suomen passiivisuudesta siinä tilanteessa ei ole hyvää sanottavana.

Kommunismin uhreja on tullut ainakin 100 miljoonaa murhattua, kuoliaaksi raiskattua, kappaleiksi revittyä, jne.

Sinänsä Suomen Yleisesikunta teki suunnitelman Pietarin valtaamiseksi kevättalvella ja keväällä 1919[vii], mutta demokraattisessa Suomessa eduskunta päättää sodasta, joten hyvistäkään suunnitelmista ei ollut iloa kun poliittinen tahto puuttui. On ehdottomasti pidettävä mielessä, että Venäjä ja Suomi olivat silloin sodassa keskenään - rauha tehtiin vasta 14.10.1920 Tartossa - siten Suomen hyökkäys Pietariin ei olisi ollut mikään uusi sota, vaan käynnissä olleen laajentaminen.

Vapaussodasta Talvisotaan

Etusivulle


[i] Tuomo Polvinen, Venäjän vallankumous ja Suomi, Osa 2, 1971, sivu 313

[ii] Tuomo Polvinen, Venäjän vallankumous ja Suomi, Osa 2, 1971, sivu 311

[iii] Tuomo Polvinen, Venäjän vallankumous ja Suomi, Osa 2, 1971, sivu 312

[iv] Tuomo Polvinen, Venäjän vallankumous ja Suomi, Osa 2, 1971, sivut 159-160

[v] Tuomo Polvinen, Venäjän vallankumous ja Suomi, Osa 2, 1971, sivu 316

[vi] Jorma Kallenautio, Suomi katsoi eteensä, 1985 sivut 153-154

[vii] Erkki Nordberg, Arvio ja ennuste Venäjän sotilaspolitiikasta Suomen suunnalla, 2003 sivut 92-93

Vapaussodasta Talvisotaan

Etusivulle

free counter