Valitettavasti suomalaiset poliitikot olivat 1930-luvulla naiiveja - luulivat, ettei tule sotaa - eikä siten hankittu uutta kalustoa kenttätykistölle. Ei edes riittävästi ammuksia jo oleviin tykkeihin. Talvisodan aikana suoritettiin hankintoja, jotka pääsääntöisesti eivät ennättäneet Talvisotaan, mutta olivat sitten osittain käytettävissä Jatkosodassa. Osittain siksi, että tuli niin kirjavaa kalustoa ja vähän samaa tyyppiä, ettei kaikkea saatua kannattanut ottaa ollenkaan käyttöön. Talvisodan kenttätykeistä on artikkeli täällä. Jatkosodan tykistön ammuksista taas täällä.
Välirauhan aikana Suomi oli käytännöllisesti katsottuna saarrettuna Venäjän ja Englannin toimesta. Saksa oli takavarikoinut kaluston, joka oli Norjan alueella matkalla Suomeen kun Saksa miehittti Norjan. Saksa oli edelleen Venäjän liittolainen eikä myynyt Suomeen aseita. Kun Venäjä Saksan kanssa tekemänsä sopimuksen vastaisesti miehitti Pohjois-Bukovinan - konsultoimatta Saksan kanssa, niin Berliinissä soivat viimein hälytyskellot Venäjän aikomusten suhteen. Kun Saksa tarvitsi vielä Suomelta luvan lomalaisten kauttakulkuun Suomen alueen kautta Pohjois-Norjaan, niin Saksa vapautti takavarikoimansa Suomeen tulossa olleen kaluston ja suostui myymään Suomeen kalustoa (lähinnä sotasaaliiksi ottamaansa) - vastineeksi kauttakulkuluvasta. Suomi kävi saksalaisten kanssa keskusteluja siltä varalta, että Venäjä hyökkää jälleen Suomen kimppuun.
Täten Suomen kenttätykistö sai lisää kalustoa ennen kuin Venäjä jälleen hyökkäsi Suomen kimppuun aloittaen Suomen ja Venäjän välillä käydyn Jatkosodan, joka oli erillissota.
Joustolavettinen tarkoittaa sitä, että koko tykki ei laukaistaessa hyppää pois asemastaan, vaan tykki itse pysyy paikoillaan ja putki peräytyy laukaistaessa sekä palautuu automaattisesti laukaisun jälkeen eteen.
Kanuuna tarkoittaa periaatteessa pitkäputkista tykkiä, jolla voidaan ampua suurille etäisyyksille tarkkaa laakatulta.
Kuvassa 76 RK valmiina suora-ammuntaan Karhumäestä Tsopinaan johtavalle tielle kesäkuussa 1944.[i]
Tyyppi |
kpl[ii] |
Huom. |
75 K 97 |
48 |
75 mm, vuosimalli 1897, kantama 7,8 km |
75 K 01 |
12 |
75 mm, vuosimalli 1901, kantama 9,6 km, Norja |
75 K 02 |
30 |
75 mm, vuosimalli 1902, kantama 9,3 km, Ruotsi |
75 K 17 |
200 |
75 mm, vuosimalli 1917, kantama 10,6 km, USA |
75 K 40 A |
8 |
Ruotsista Talvisodan aikana Argentiinalle tarkoit. |
76 K 00 |
21 |
Kantama 8,3 km, Venäjä |
76 K 02 |
198 |
Talvisodan pääkalusto, kantama 10,7 km[iii] |
76 K 02-30 |
50 |
Venäjä |
76 VK 04 |
8 |
Venäjä |
76 LK 10 t. 13 |
72 |
Lyhennetty kanuuna, kantama 7 km, Venäjä |
76 K 22 |
4 |
Kantama 12 km |
76 K 23 |
4 |
Kantama 12 km |
76 RK 27 |
52 |
Kantama 8 km, Venäjä |
76 K 36 |
36 |
Kantama 13,1 km, puoliautom, Venäjä |
84 K 18 |
30 |
Kantama 10,7 km, Englanti |
Yhteensä |
773 |
|
Kuten taulukosta näkyy, niin kalustokirjavuus oli aivan hirvittävä. Viisitoista eri tyyppiä ihan samaan käyttötarkoitukseen ja tulen tehon kannalta samaa kaliiberia - jaettuna joukoille (enemmänkin oli varikoissa). Vaikeuksia kunnossapitoon, koulutukseen, ammushuoltoon ja tasotyöskentelyyn (eri ampumataulukot). Eri tyyppien määrä kasvoi Talvisodan alun kuudesta yli kaksinkertaiseksi ja tykkien määrä vastaavasti yli kaksinkertaiseksi. On huomattava, että kyseessä on kevyet tykit, joiden määrän lisääntyminen ei juuri näkynyt tulen tehon lisääntymisenä - raskasta kalustoa olisi pitänyt olla suhteessa paljon enemmän.
Kuvassa talvinaamioitu tykki Monrepos'n kartanopuistossa Viipurissa 9.3.1940. Sama kalusto oli käytössä myös Jatkosodassa menestyksellisesti.[iv]
Kevyet
joustolavettiset haupitsit 1.7.1941
Haupitsi tarkoittaa lyhytputkista tykkiä, jolla voidaan ampua yläkulmilla kaaritulta vähän kranaatinheittimen tapaan. Se on hyvin tarpeellinen varsinkin suomalaisessa peitteellisessä maastossa - voidaan ampua metsän tai mäen ylitse. Vastaavasti asutuskeskustaisteluissa voidaan ampua rakennusten ylitse.
Tyyppi |
kpl |
Huom. |
105 H 41 |
16 |
105 mm, vm. 1941, kantama 12,2 km, Tshekki |
114 H 18 |
53 |
114 mm, vm. 1918, kantama 7,5 km, Englanti |
120 H 13 |
13 |
120 mm, vm. 1913, kantama 6,7 km, Belgia |
122 H 09 |
31 |
122 mm, vm. 1909, kantama 6,6 km, Venäjä |
122 H 10 |
35 |
122 mm, vm. 1910, kantama 6,6 km, Venäjä |
122 H 09-40 |
44 |
122 mm, modernis 1940, kantama 8,7 km |
Yhteensä |
192 |
|
Talvisodan alussa oli ollut käytännössä vain yksi tyyppi ja sitä 70 kpl. Nyt kuusi eri tyyppiä joukoille jaettuna.
Tyyppi |
kpl |
Huom. |
107 K 10 t. 13 |
9 |
107 mm, vm. 1910 tai 1913, kantama 13,6 km |
105 K 13 |
12 |
Kantama 12 km |
105 K 29 |
54 |
Kantama 14,4 km, Ranska/Puola |
105 K 34 |
12 |
Kantama 16,3 km, Ruotsi |
120 K 78-31 |
24 |
Kantama 12,2 km, Puola |
Yhteensä |
111 |
|
Talvisodan alussa yksi tyyppi, 11 kpl. Parannus kymmenkertainen, mutta edelleen liian vähän.
Kuvassa Raskas patteristo 29:n 155 H 17:t tulittavat Ontrosenvaaran pohjoispuolen maaleja Rukajärven suunnalla 7.8.1944.[v] Joku voi ajatella, että vanhaa romurautaa, mutta minä kerron, että 155 H 17 ampui 43,6 kg painavia ammuksia 11 km etäisyydelle[vi], eikä sen tulituksen kohteena ollut erikoisen miellyttävää olla - sotavankitietojen mukaan.
Tyyppi |
kpl |
Huom. |
150 H 14J |
2 |
150 mm, vm. 1914, kantama 6,5 km, Japani |
150 H 06 |
12 |
Kantama 6,5 km, Ruotsi |
150 H 15 |
20 |
Kantama 11,5 km, Tshekki |
150 H 40 |
48 |
Kantama 13,3 km, ammus 43,5 kg, Saksa |
152 H 10 |
8 |
Kantama 7,5 km, ammuksen paino 40,9 kg |
152 H 09-30 |
14 |
Venäjä |
152 H 15-17 |
12 |
Kantama 11,2 km |
155 H 15 |
24 |
Kantama 9,5 km, Ranska |
155 H 17 |
20 |
Kantama 11 km, Ranska |
Yhteensä |
160 |
|
Määrä kasvoi Talvisodan alusta viisinkertaiseksi, mutta edelleen tätä raskasta kalustoa oli aivan liian vähän ja kalustokirjavuus vaikeutti mm. ammushuoltoa. Sitä saksalaista hyvää haupitsia 150 H 40 olisi saatu ostaa jo ennen Talvisotaa, vaan ei ostettu "ruostumaan". Perrrr...
Kuvassa Raskas patteristo 14 haupitsi 150 H 40 telavetäjän vetämänä marssilla Pajasyrjään elokuussa 1941.[vii] Patteristo oli moottoroitu ja maantiellä haupitseja vedettiin pitkiä matkoja raskailla kuorma-autoilla[viii] - tykistön eliittiä Jatkosodan jälkeenkin.
Järeät
joustolavettiset tykit 1.7.1941
Tyyppi |
kpl |
Huom. |
203 H 17 |
32 |
203 mm, vm. 17, kantama 9,5 km, ammus 90 kg, USA |
210 H 17 |
4 |
Kantama 9 km, Saksa |
155 K 17 |
12 |
Kantama 17,5 km, Saksa |
Yhteensä |
48 |
|
Kaikenkaikkiaan joustolavettisia tykkejä Suomen kenttätykistöllä oli Jatkosodan alussa joukoille jaettuna 1284 kpl, eli kolminkertainen määrä Talvisodan alkuun verrattuna. Raskasta tykistöä oli kuitenkin aivan liian vähän ja kalustokirjavuus mahtava - Suomi oli silloin kenttätykistön ulkomuseo.
Kuvassa suora-ammuntaa Syvärin Nishin kylässä syyskuussa 1941.[ix]
Jäykkälavettisia
tykkejä 1.7.1941
Jäykkälavettinen tykki oli sinänsä kunnossa ollessaan tarkka, mutta sen heikkoutena oli alhainen tulinopeus - kun ammus lähti asemasta yhteen suuntaan ja tykki toiseen suuntaan. Joka laukauksen jälkeen tykki piti kangeta uudelleen asemaan ja suunnata uudelleen. Joustolavettiseen tarvitsi vain syytää uusi ammus (raskaissa vielä erikseen hylsy ja ruutipanos) putkeen ja lähettää ammus vihollisen niskaan.
Siten jäykkälavettisia ei olisi tarvittu lainkaan JOS joustolavettista kalustoa olisi ollut tarpeeksi.
Tyyppi |
kpl |
Huom. |
80 K 77 |
12 |
80 mm, vm. 1877, kantama 6 km, Ranska |
87 K 77 |
30 |
Kantama 6,4 km, Ranska |
87 K 95-R |
33 |
87 mm, vm. 1895, kantama 6 km, käyttöön 4. Ven. |
87 K 95 |
20 |
Kantama 6,5 km, ammuksen paino 8,3 kg, Ven. |
90 K 77 |
100 |
Kantama 7,9 km, Ranska |
107 K 77 ptri |
43 |
Kantama 5,5 km, Ven. |
107 K 77 piir |
31 |
Kantama 9 km, Ven. |
120 K 78 |
71 |
Kantama 10,7 km, Ranska |
152 K 77-120p |
60 |
Kantama 7,1 km, ammus 35 kg |
152 K 77-190p |
24 |
Kantama 8,9 km |
152 K 04 |
4 |
Kantama 14,2 km |
155 K 77 |
48 |
Kantama 12,3 km, Ranska |
229 M 77 |
6 |
Kantama 7,2 km, ammus 155 kg, Ven. |
280 M 77 |
5 |
Kantama 8,8 km, ammus 250 kg, Ven. |
Yhteensä |
487 |
|
Jäykkälavettisia oli kaikkiaan 487 kpl, 14 eri tyyppiä. Olisipa näiden tilalla ollut vastaava määrä joustolavettisia raskaita tykkejä riittävin ammusvaroin.
Sotasaaliina venäläisiltä saatiin pakko-otettua melkoinen määrä pääosin ihan hyvälaatuista tykkikalustoa.
Kuvassa I/KTR 15 (I patteristo / Kenttätykistörykmentti
15) 76 K 36 tulitoiminnassa Metsämiklissä elokuussa 1941[x]
Suomen vastahyökkäyksessä.
Tyyppi |
kpl |
Huom. |
76 K 02 |
5 |
|
76 K 02-30 |
93 |
Kantama 10,7 km |
76 K 02-30/40 |
10 |
|
76 RK 27 |
214 |
Rykmentinkanuuna, kantama 8 km |
76 VK 09 |
14 |
|
76 LK 13 |
1 |
|
76 K 36 |
49 |
Kantama 13,1 km |
76 K 38 |
9 |
|
76 K 27-k |
13 |
|
76 VK 38 |
5 |
|
76 K 42 Zis-3 |
12 |
|
87 K 77 |
1 |
|
87 K 95 |
3 |
|
107 K 77 |
1 |
|
107 Pritk 77 |
6 |
|
122 H 09-30 |
21 |
Kantama 8,7 km |
122 H 10-30 |
145 |
|
122 K 31 |
29 |
|
122 H 38 |
41 |
|
150 H 14J |
2 |
|
152 H 09-30 |
85 |
|
152 H 30 |
1 |
|
152 H 38 |
45 |
|
Yhteensä |
842 |
|
Siten sotasaaliina saatiin merkittävä määrä tykkejä[xi], erityisen hyviä olivat puoliautomaattiset 76 K 36, sekä 122 mm ja 152 mm tykit. Ne lisäsivät merkittävästi Suomen kenttätykistön tulivoimaa. Venäjän IV strategisen suurhyökkäyksen torjunnassa kesällä 1944 näillä sotasaalistykeillä oli merkittävä rooli - omat koirat purivat.
Tappiot
Sodassa
tahtoo tulla myös tappioita - poikkeuksena ei ollut myöskään kenttätykistö.
Kannattaa kuitenkin huomata sotasaaliin ja tappioiden siedettävä suhdeluku.
Tyyppi |
kpl |
Huom. |
75 K 17 |
16 |
|
76 K 02 ja 02-30 |
53 |
|
76 VK 04 |
5 |
|
76 RK 27 |
37 |
|
76 LK 13 |
23 |
|
76 K 36 |
4 |
|
76 K 37(40) |
3 |
|
76 K 27-k |
8 |
|
90 K 77 |
8 |
|
105 K 29 |
8 |
|
105H 37 |
5 |
|
114H 18 |
9 |
|
122 H 09-30 |
4 |
Vuonna 1941 |
122 H 09-40 |
22 |
|
122 H 38 |
3 |
|
120 K 78 |
18 |
|
120 K 78-31 |
2 |
|
152 H 09-30 |
14 |
|
152 H 15/17 |
1 |
|
152 H 37 |
2 |
|
152 H 38 |
7 |
|
152 K 04 |
2 |
|
155 K 17 |
12 |
|
152 K 77 |
23 |
|
203 H 17 |
13 |
|
Yhteensä |
316[xii] |
|
Jäykkälavettisten menetys ei ollut mikään menetys,
mutta Valkeasaaressa
menetettiin hyvää kalustoa melkoinen määrä - osittain omaa typeryyttä.
Osassa tapauksissa loppuun ammuttu kalusto yksinkertaisesti jätettiin
viholliselle, oli tärkeämpääkin kuljetettavaa materiaalia.
Kalustoa
kului loppuun, tuhoutui putkiräjähdyksissä, hylättiin kun saatiin parempaa
tilalle ja menetettiin viholliselle. Toisaalta myös hankittiin Saksasta sekä
sotasaaliskalustoa, että myös hieman modernia saksalaista kalustoa ja saatiin
sotasaalista. Myös modernisoitiin vanhaa kalustoa, mutta myös valmistettiin
kotimaassa uutta modernia kalustoa. Siten Jatkosodan päättyessä tykkikalusto
oli kokenut melkoisen muutoksen - parempaan suuntaan. Suomen kenttätykistö oli
sodan päättyessä erittäin iskukykyinen ja oli sitä vielä pitkään Kylmän
sodan vuosinakin.
Ohessa
tilanne joustolavettisen kaluston osalta 15.9.1944:
Tyyppi |
kpl |
Huom. |
75 K 17 |
173 |
|
76 K 02 |
227 |
|
76 K 02-30 |
41 |
|
76 K 02-30/40 |
12 |
|
76 VK 09 |
18 |
|
76 LK 10/13 |
40 |
|
76 RK 27 |
199 |
|
76 K 36 |
74 |
|
76 VK 38 |
9 |
|
76 K 27-k |
5 |
|
76 K 39 |
9 |
|
76 K 42 |
12 |
|
84 K 18 |
30 |
|
105 H 33 |
53 |
Kantama 11,8 km, Saksa |
105 H 33-40 |
8 |
|
105H 37 |
131 |
Kantama 11,8 km, Suomalainen |
105 H 41 |
27 |
|
114H 18 |
26 |
|
120 H 13 |
13 |
|
122 H 09-30 |
23 |
|
122 H 09-40 |
26 |
|
122 H 10-30 |
217 |
Kantama 8,7 km, Ven. |
122 H 10-40 |
17 |
|
122 H 38 |
35 |
|
105 K 10 |
4 |
|
107 K 10/13 |
5 |
|
105 K 13 |
13 |
|
105 K 29 |
44 |
|
106 K 34 |
11 |
|
120 K 78-31 |
22 |
|
122 K 31 |
21 |
|
150 H 15 |
16 |
|
150 H 40 |
47 |
|
152 H 09-30 |
97 |
|
152 H 15/17 |
11 |
|
152 H 37 |
64 |
Kantama 16,4 km, Ven. |
152 H 38 |
99 |
Kantama 12 km, Ven. |
155 H 15 |
24 |
|
155 H 17 |
141 |
|
203 H 17 |
18 |
|
210 H 17 |
4 |
|
Yhteensä |
2066[xiii] |
|
Jäykkälavettisiakin
oli vielä 426 kpl, mutta niitä en erittele.
Yhteenveto
Suomella oli hyvinkoulutettu henkilöstö kenttätykistössään, ampumamenetelmät olivat maailman huippuluokkaa - vaan kalusto oli kirjavaa - parannus Talvisodan tilanteeseen oli kuitenkin merkittävä. Jatkosodan päättyessä Suomen kenttätykistö oli merkittävä pelote - ryssät olivat saaneet suomalaisilta ihan kunnolla selkäänsä. Karjalan Kannaksella, Nietjärvellä ja Ilomantsissa.
[i] Suomi 85 - Itsenäisyyden puolustajat - Rintamalla, 2002, sivu 245
[ii] Jyri Paulaharju et al, Suomen Kenttätykistön historia, Osa 2, 1994, sivu 599
[iii] Jyri Paulaharju et al, Suomen Kenttätykistön historia, Osa 2, 1994, sivu 599
[iv] Suomi 85 - Itsenäisyyden puolustajat - Rintamalla, 2002, sivu 61
[v] Suomi 85 - Itsenäisyyden puolustajat - Rintamalla, 2002, sivu 265
[vi] Jyri Paulaharju et al, Suomen Kenttätykistön historia, Osa 2, 1994, sivu 600
[vii] Matti Koskimaa, Murtajan tykistö, 1994, sivu 71
[viii] Jyri Paulaharju et al, Suomen Kenttätykistön historia, Osa 2, 1994, sivu 545
[ix] Jyri Paulaharju et al, Suomen Kenttätykistön historia, Osa 2, 1994, sivu 260
[x] Matti Koskimaa, Murtajan tykistö, 1994, sivu 71
[xi] Jyri Paulaharju et al, Suomen Kenttätykistön historia, Osa 2, 1994, sivu 537
[xii] Jyri Paulaharju et al, Suomen Kenttätykistön historia, Osa 2, 1994, sivu 538
[xiii] Jyri Paulaharju et al, Suomen Kenttätykistön historia, Osa 2, 1994, sivut 599-600