Suunnitelma Muurmannin radan katkaisusta – Sorokka

Kyseessä on Suomen ja Venäjän välillä käyty Jatkosota – sota, jonka Venäjä aloitti alkaen 22.6.1941 klo 6.05.

Operaatiosuunnitelma

”Suomalaisten ja saksalaisten sodankäynnille olisi ollut edullista vallata Sorokan rautatieliittymä ja katkaista sitä pitkin toimitettu ulkomaanapu ja vihollisjoukkojen keskitykset omia joukkoja vastaan. Valtausoperaatiota varten laadittiin maaliskuussa 1942 operaatiosuunnitelma, jota kenraali Aksel Airo nimitti sotien jälkeen »Sorokka-suunnitelmaksi.»”[i]

Marskin esitys syyskuussa 1941

”Syyskuun loppupuolella 1941 ylipäällikkö Mannerheim esitti saksalaisille mahdollisuutta Sorokkaan suuntautuvasta hyökkäyksestä yhteisvoimin. Mannerheim piti jopa Louhen valtausta mahdollisena Sorokasta itään lähtevän haararadan (Obozerskajan) katkaisun jälkeen. Esitys miellytti tietenkin saksalaisia, koska he kuvittelivat sen antavan uusia mahdollisuuksia pysähtyneiden hyökkäyksien käynnistämiseksi. Tässä vaiheessa A.O.K. Norwegenin silloinen komentaja kenraalieversti Paul Nikolaus von Falkenhorst sai kuitenkin käskyn valmistella talvihyökkäystä Kantalahteen.”[ii]

Kenraalimajuri Aaro Pajarin ehdotus

”18.Divisioonan (Maaselässä) komentaja kenraalimajuri Aaro Pajari lähetti marraskuun puolivälissä 1941 henkilökohtaisen kirjeen Mannerheimille. Sen mukaan ilman Obozerskajaan johtavan haararadan liittymän, Vienanmeren länsirannan ja Stalinin kanavan itäpuolisen alueen pysyvää haltuunottoa, Suomen armeija ei pystyisi suojaamaan nykyisiä saavutuksiaan riittävästi. Länsivaltojen sotatarvikeapu Neuvostoliitolle ja Muurmannin radan pohjoinen ulottuvuus muodostivat hänen mielestään suuren uhan Suomelle ja Skandinavialle.”[iii]

Everstiluutnantti Viljasen muistio hyökkäyksestä Kotskoman tasalle

”Päämajan Operatiivisen osaston Maavoimatoimiston päällikkö, everstiluutnantti T. V. Viljanen sai Airolta käskyn laatia muistio hyökkäyksestä, jonka tavoite oli Kotskoman tasa, joka samalla tulisi olemaan uusi puolustusasema. - - ”[iv]

”Viljasen suunnitelmassa hyökkäysvoimina olivat Rukajärven suunnalla Kotskoman tien suunnassa 14.Divisioona, päätien eteläpuolella hyökkäisi Kuutsjärvi – Parandova-radan suunnalla 1.Jääkäriprikaati ja Panssariprikaati. Maaselän suunnalta siirrettävä Pajarin komentama 8.Divisioona [oikeasti 18.D - jp] hyökkäisi Tunkuan tien suunnassa. Rukajärven suunnan operaation aloittamisen jälkeen olisi pitänyt käynnistää hyökkäys Maaselästä kohti Telekinaa. Viljasen mukaan tämä hyökkäys olisi voinut saavuttaa Vienan (Stalinin) kanavan. Hyökkäyksellä olisi voitu tukea Rukajärven suunnan hyökkäystä ja sitoa vihollisen voimia taisteluun, mikä olisi estänyt reservien siirrot pohjoiseen ja siten auttanut Rukajärven operaation menestymistä.”[v]

Kolmen kenraalin suunnittelukokous Tiiksassa 11.-12.3.1942

”Operaatiossa suunniteltiin hyökkäyksen päävastuu kenraalimajuri Raappanan komentaman 14.Divisioonan ja kenraalimajuri Laguksen komentaman 1.Jääkäriprikaatin joukoille. Sitä varten kenraalimajurit Airo ja Lagus matkustivat suunnittelukokoukseen Raappanan komentopaikalle Tiiksaan. Tapaaminen on naamioitu metsästysretkeksi. Kokouksessa täydennettiin Airon jo aiemmin laatimaa hyökkäyssuunnitelmaa. Kenraalit laativat Sorokkaan hyökkäämisestä suunnitelman, jonka ensimmäinen tavoite oli Parandovan aseman tasan valtaaminen.

Hyökkäysajatuksena oli aluksi sitoa neuvostojoukot Kotskoman päätien ja Tunkuan tien suunnilla (JR 52 ja RajaJP 6), jonka jälkeen päätien eteläpuolelta edennyt vahvennettu rykmentti (JR 10) saartaisi vihollisen päävoimat tien suunnassa. Sen perässä etenisi panssaripataljoonalla ja panssarijääkäripataljoonalla vahvennettu 1.Jääkäriprikaati jatkaen hyökkäystä päätien ja Kuutsjärven radan suunnassa kohti Kotskomaa. 12.Prikaatin voimat suunnattaisiin Tunkuan – Lehdon suuntaan. Maaselän suunnan 18.Divisioona oli suunnitelmissa mukana, mutta ei esiintynyt hyökkäysjoukoissa. - -

Hyökkäyksen tavoite olisi Uikujärvi – Kotskoma – Parandova – Tunkua - tasa. Tältä tasalta olisi mahdollisuus myöhemmin jatkaa hyökkäystä Sorokan alueelle. Operaation aloituspäiväksi suunniteltiin 29.3.1942.”[vi]

Sorokka-operaatio peruutettiin

Operaatiota varten oli suoritettu tiedustelu mm. kaukopartioilla. Hyökkäykseen tarkoitettuja joukkoja oli jo irrotettu rintamalta valmiiksi kuljetusta varten.

Operaatio kuitenkin peruutettiin, koska pelättiin USA:n julistavan Suomelle sodan. ”Paperisota” Englannin kanssa Suomella jo oli.[vii]

Jossittelua

Pyrin välttämään jossittelua, mutta tässä asiassa sitä ei oikein voi välttää. Sorokan valtaaminen ja siten USA:n aivan valtavan materiaalisen avun Venäjälle katkaisemisen Sorokan kautta kulkeneelta osin – olisi hyvinkin voinut muuttaa maailmanhistoriaa oleellisesti. Nimittäin vuoden 1942 alkupuolella Venäjän armeija oli varsin heikossa hapessa. Artikkeli näkemyksestäni, mitä virheitä Suomen johto mahdollisesti teki, löytyy täältä.