Epäonnistuttuaan
Suomen valloituksessa Talvisodassa
Venäjä valmistautui
hyökkäämään uudelleen Suomen kimppuun Välirauhan
aikana.
Sen
valmistautumisen yhteydessä Venäjä keskitti Suomea vastaan merkittävät hyökkäysjoukot,
mukaanluettuna mekanisoituja joukkojaan.
Esimerkiksi
Imatraa
vastaan Venäjä keskitti erittäin vahvan 10. Mekanisoidun Armeijakunnan ja
valiojoukkonsa 1. Panssaridivisioonan Alakurttiin
tarkoituksena katkaista Suomi kahtia kapeimmalta kohtaa.
On
Suomen onni, että Saksa teki voimakkaan ennakoivan
iskun itään 22.6.1941 ennen kuin Venäjä ennätti hyökätä taas
mekanisoiduilla joukoillaan Suomen kimppuun. Toki Venäjä aloitti Suomen ja Venäjän
välisen Jatkosodan
hyökkäämällä Suomen kimppuun alkaen 22.6.1941 kello 6.05.
Mutta JOS Suomi ei olisi ennättänyt keskittää joukkojaan puolustukseen
JA Venäjä olisi tehnyt yllätyshyökkäyksen Suomea vastaan keskittämillään
voimilla, niin kusessa olisi oltu.
No,
toteutuneessa historiassa Saksa iski itään, Venäjä aloitti Jatkosodan Suomea
vastaan, mutta kun Venäjä kärsi valtavia tappioita sodassa Saksaa vastaan,
niin Venäjä joutui vetämään runsaasti joukkojaan Suomen suunnalta
paikkaamaan aukkoja Saksan rintamalle.
”Heinäkuun
ensimmäisen viikon loppuun mennessä oli kaikki [Pohjois - jp]rintaman suorassa
johdossa olleet joukot (1.MekAK, 10.MekAK, 70.D, 191.D, 177.D) paiskattu
Ostrovin, Pihkovan ja Lugan luokse. 7.A:n joukoista otettiin vielä 237.D, joka
ennätti Karjalassa olla vain kolme-neljä päivää.”[i]
Venäjän
163. Mekanisoidun Divisioonan taistelukäsky, jonka 1. Mekanisoidun
Armeijakunnan komentaja allekirjoitti 22.6.1941 kello 22.05 oli kirjoitettu
Suomen topografisen kartan kääntöpuolelle - ilmeisesti muuta puhdasta paperia
ei ollut käden ulottuvilla, mutta suomalaisia karttoja oli yllinkyllin. Myös
jatkossa suomalaisia karttoja riitti muun puhtaan paperin sijaan.[ii]