Venäjän
tavoitteena on ollut ja on päästä tällä suunnalla Atlantille, eli valloittaa
Suomi, Ruotsi ja Norja.
Vuonna
1809 Venäjä onnistui pääsemään Tornionjoelle saakka, eli
valloittamaan Suomen ilman sodanjulistusta yllättäen aloittamassaan sodassa.
Mm. huonot liikenneyhteydet (huoltovaikeudet) estivät silloin etenemästä
pidemmälle. Oli tarpeen ottaa aikalisä, jona aikana Suomen alueelle
rakennettiin mm. rataverkostoa jatkohyökkäyksen mahdollistamiseksi Ruotsiin.
Silloinkin Venäjä oli valloittanut ensin Suomenlahden etelärannan, eli Viron
ja hyökkäsi Suomeen vasta sen jälkeen kun Viro oli tukevasti Venäjän
orjuudessa.
Suomalaiset
nousivat kuitenkin vastustamaan pakkovenäläistämistä ja viimein Suomi
julistautui itsenäiseksi 6.12.1917. Sitä takaiskua Venäjä ei voinut
sulattaa, joten seurasi Suomen ja Venäjän välinen Vapaussota,
jossa Venäjä yritti kaapata Suomen takaisin. Näihin aikoihin myös Viro
itsenäistyi ja joutui puolustautumaan Venäjän hyökkäystä vastaan omassa Vapaussodassaan.
Viro ja Suomi voittivat vapaussotansa Venäjää vastaan jääden itsenäisiksi
valtioiksi. Myös Ukraina itsenäistyi, mutta hävisi Venäjälle joutuen
jäämään edelleen Venäjän miehittämäksi. Georgiakin palautti itsenäisyytensä,
mutta Venäjä hyökkäsi Georgiaankin miehittäen
Georgian uudelleen. Liettua sen sijaan onnistui palauttamaan
itsenäisyytensä, vaikka Venäjä tekikin kaikkensa pitääkseen Liettuan
orjuudessaan.
Suomen
itsenäistyessä suomensukuisia kansoja jäi valitettavasti Suomen itärajan
taakse. Nämä joutuivat kärsimään mm. pakkovenäläistämisestä ja
kyydityksistä yrittäen aikaansaada itsenäisen
Karjalan tai edes alueiden liittämisen Suomeen. Valitettavasti virallinen
Suomi ei heitä auttanut, joten imperialistinen Venäjä pakkovenäläisti
alueet. Samaan aikaan Venäjä yritti aikaansaada Suomessa vallankumousta
organisoiden mm. ns. Läskikapinan. Se ei johtanut toivottuun tulokseen.
Niinpä
Venäjä tapansa mukaan miehitti jälleen Viron,
Latvian ja Liettuan
askeleena hyökkäykselle Suomeen. Suomen kannalta on ollut ja on erittäin tärkeää,
ettei Baltia (ainakaan Viro) ole Venäjän hallussa.
Sitten
olikin taas aika hyökätä Suomeen. Venäjä yritti valloittaa koko Suomen
hyökätessään Suomeen 30.11.1939 - Talvisota.
Silloin Venäjä käski joukkojaan pysähtymään Ruotsin ja Norjan rajoille -
jopa tervehtimään ruotsalaisia ja norjalaisia rajavartijoita. Tarkoituksena
oli varmistaa joukkojen huolto keräämällä Suomen alueelle suuret varastot
ammuksia ja muuta imperialistisessa hyökkäyssodassa tarvittavaa materiaalia -
ja vasta sitten hyökätä Ruotsiin.
Kuinka
ollakaan se Suomen valloitus ei ollutkaan valtavasta ylivoimasta huolimatta mikään
läpihuutojuttu. Lopulta Venäjä joutui myöntämään, ettei Suomen
valloitukselle ollut sillä erää edellytyksiä ja otti väliajan.
Välirauhan aikana Venäjä valmistautui
huolella hyökkäämään uudelleen Suomen kimppuun. Vaan ei pelkästään
Suomen. Venäjä valmistautui
valloittamaan koko Euroopan - aluksi.
Talvisodan
yhteydessä Venäjä miehitti kuitenkin noin 12% Suomen alueesta. Se heikensi
Suomen mahdollisuuksia puolustautua. Noin 420 000 suomalaista joutui
pakolaisiksi omista kodeistaan. Karjala
Takaisin!
Talvisodan
lopettamisen ehdoksi Venäjä asetti, että Suomen on rakennettava ns. Sallan
rata. Sitä rataa Venäjän oli tarkoitus ensin Jatkosodassa hyödyntää
katkaisemaan Suomi kahtia ja pääsemään Ruotsin rajalle. Jatkossa samaa rataa
oli tarkoitus hyödyntää hyökkäyksessä Ruotsiin ja Norjaan. Vain
rautateitse joukkojen keskitys ja huolto voi silloin olla riittävän tehokasta.
Suomen
kimppuun Venäjä hyökkäsi jälleen alkaen 22.6.1941 kello 6.05,
aloittaen Suomen ja Venäjän välisen Jatkosodan,
joka oli erillissota.
Saksa pääsi selville liittolaisensa
Venäjän aikeista hyökätä Romaniaan ja Saksaan, joten Saksa suoritti viime
hetkellä ennakoivan
iskun itään. Niinpä Venäjä ei onnistunutkaan valloittamaan koko Eurooppaa,
vaan vain puoli Eurooppaa ja vain puoleksi vuosisadaksi. Mm. Viro,
Latvia ja Liettua
joutuivat jälleen Venäjän miehittämiksi.
Vuonna
1941 Karjala vapautettiin
ryssän vallasta, mutta valitettavasti vain hetkeksi.
Jatkosodassa
Venäjä yritti taas valloittaa koko Suomen, mutta Suomi saavutti suurenmoiset
torjuntavoitot Kannaksella
(Tali-Ihantala, Äyräpää-Vuosalmi ja Viipurinlahti), Nietjärvellä
ja viimein Ilomantsissa.
Suomen osalta Venäjä oli taas hakannut päätään Karjalan mäntyyn.
Uusi
takaisku imperialistiselle
Venäjälle oli vuosi 1991. Toki jo hieman aiemmin oli Berliinin
muuri murtunut, mutta nyt useat Venäjän miehittämänä ja orjuuttamana
olleet kansat palauttivat itsenäisyytensä. Esimerkiksi Viro, Latvia, Liettua,
Ukraina, Georgia
ja Tshetshenia
palauttivat itsenäisyytensä. Samalla mm. Puola, Tshekkoslovakia ja Unkari
vapautuivat Venäjän miehityksestä.
Venäjä
ei ole silti luopunut imperialistisista tavoitteistaan:
Tshetsheniaan
Venäjä hyökkäsi vuonna 1994 aloittaen Ensimmäisen
Tshetshenian sodan. Hävittyään sen sodan Venäjä järjesti kaikenlaisia provokaatioita
ja hyökkäsi
uudelleen Tshetsheniaan vuonna 1999.
Venäjä
organisoi
huhtikuussa 2007 Virossa Pronssisoturin varjolla mellakan, jonka
lopullisena tavoitteena oli Viron miehitys jälleen kerran - mutta pieleen meni.
Venäjä valmistautui huolella hyökkäämään Georgiaan ja hyökkäsi
Georgiaan elokuussa 2008 tarkoituksenaan miehittää jälleen koko
Georgia - taaskin epäonnistuminen, paitsi että parhaillaankin Venäjä miehittää
Georgian alueita Abhasia, ns. Etelä-Ossetia ja Akhalgor.
Tähän
saakka olemme katsoneet toteutunutta historiaa - siihen minulla on antaa suoria
lainauksia ja tarkkoja lähdeviitteitä. Valitettavasti tulevaisuuden
ennustaminen ei ole niin helppoa.
Syvällinen
historiallisten tosiasioiden tunteminen auttaa kuitenkin hahmottamaan myös
vaihtoehtoisia skenaarioita tulevaisuuden suhteen.
Georgia
on Venäjälle strategisesti erittäin tärkeä alue. Georgian kautta näet on
mahdollista kuljettaa Venäjän ohitse Eurooppaan Kaspianmeren alueen
kaasua ja öljyä - eli jos Georgia ei ole Kremlin komenneltavissa, niin Venäjän
energia-aseen vaikutus ei ole lamauttava. Siten on oletettavissa, että Venäjä
hyökkää uudelleen Georgiaan ennen kuin nykyisten EUn ja NATOn jäsenmaiden
kimppuun. Se ei tietenkään ole varmaa, sillä hyökkääjä määrää
aikataulun ja hyökkäyssuunnat. Jos NATOn joukot ovat sitoutuneina muihin
sotiin ja Viron puolustus näyttää riittävän heikolta, niin Venäjä saattaa
hyökätä Viroon ennen kuin Georgiaan.
Georgia
on joka tapauksessa hyvin korkealla prioriteetilla, sillä Georgian aluetta Venäjä
tarvitsee hyökkäystienään Lähi-Itään valloittamaan mm. Irania ja Irakia.
Venäjän ikiaikaisena tavoitteena on myös ollut ja on päästä Välimerelle,
eli hallita Dardanellien salmia. Myös siinä Georgialla on oma osansa, sillä
Georgian kautta Venäjällä on mahdollista hyökätä Turkkiin. Tosin
sitä sotaa varten on valloitettava myös Romania ja Bulgaria,
joten ne operaatiot ovat kauempana Venäjän tulevaisuuden suunnitelmissa.
Ukraina
on myös yksi kysymysmerkki. Venäjä taatusti haluaa miehittää jälleen
Ukrainan. Ukraina on tärkeä esimerkiksi Sevastopolin laivastotukikohdan
vuoksi ja hyökkäystienä mm. sinne Romaniaan ja Bulgariaan. Siksi Venäjä on
mm. yrittänyt murhata Ukrainan länsimielisen presidentin jo tämän vasta
ollessa presidenttiehdokkaana. Parhaillaankin (11.1.2010) Venäjä yrittää
saada Ukrainan johtoon venäjämielisen henkilön.
Perinteisesti
Venäjä on miehittänyt ensin Viron ja hyökännyt vasta sen jälkeen
Suomeen. Siitäkään ei voi tulevaisuudessa olla varma, sillä Viro on nyt
NATOn jäsenmaa, joka nostaa hyökkäyskynnystä Viroon. Valitettavasti
Suomen johto näyttää elävän taas illuusiossa,
eikä huolehdi kunnolla Suomen puolustuskyvystä. Se suorastaan
houkuttelee Venäjää hyökkäämään Suomen kimppuun - ainakin ennen Suomen
NATO-jäsenyyttä.
Joka
tapauksessa se on varmaa, että Venäjän tavoitteena tällä suunnalla on
edelleen valloittaa Suomi, Ruotsi ja Norja.