Tshetshenian itsenäistyminen
27.10.1991
Tshetsheniassa valittiin vapailla vaaleilla presidentiksi Dzhohar Dudajev, ja jo
1.11.1991 Tshetshenia julistautui itsenäiseksi Itshkerian
Tshetsheenitasavallaksi. Tämä kaikki tapahtui jo ennen Venäjän itsenäistymistä
ja Venäjän perustuslakia.[i]
12.3.1992 hyväksyttiin
Tshetshenian täysin länsimainen perustuslaki kaikkine tavallisine oikeuksineen
ja vapauksineen (mukaan luettuna naisten tasavertaisuus ja uskonnonvapaus). Tämä
hieno perustuslaki on luettavissa mm. osoitteessa: http://www.kolumbus.fi/suomi-tshetshenia-seura/laki.htm
Lainaan pitkään
Moskovassa kirjeenvaihtajana toimineen toimittaja Martti Valkosen
kirjoitusta: ”Jeltsin
perääntyi myös useista muista vuoden 1991 julistuksistaan. Yksi näitä
koski tasavaltojen ja alueiden oikeutta ottaa itselleen niin paljon valtaa, kuin
ne pystyivät tai halusivat käyttää. Vallansiirto tapahtui eräiden alueiden
kohdalla. Näitä olivat Tshetshenia, Tatarstan ja Jakutia, mutta näistä
ensimmäisen kohdalla vallansiirtoa ryhdyttiin peruuttamaan heti tilaisuuden
tullen. Turvallisuusorganisaatiot olivat tässä tarpeen ja presidentti
antoikin niille ilmeisen vapaat kädet jo keväällä 1994 toimia tshetsheenien
palauttamiseksi federaation yhteyteen.”[ii]
Alla Dudajeva:
31.3.1992 Moskovassa allekirjoitettiin Venäjän federaation perustamissopimus
– Tshetshenia ei allekirjoittanut kyseistä sopimusta.[iii]
Toukokuun
26. päivänä 1992 Venäjä ja Tshetshenia sopivat Venäjän joukkojen vetämisestä
Tshetsheniasta ja kuinka ollakaan tällä kertaa Venäjä myös noudatti
sopimusta ja viimeinen venäläissotilas poistui Tshetsheniasta 7.7.1992.[iv]
Tshetshenian
itsenäistyttyä Venäjä aloitti sitä vastaan taloussaarron, joka puolestaan vähitellen
romautti Tshetshenian talouden, aiheuttaen laajaa työttömyyttä.
Tshetshenia yritti painattaa Lontoossa oman rahan ja passit, lähettäen siinä tarkoituksessa Ruslan Utsijevin ja Murad Utsijevin Lontooseen. KGB:n agentit kuitenkin murhasivat nämä tshetsheenit ja Venäjän ulkoministeriön painostuksen vuoksi englantilaisyritys Thomas de Labue luopui painatuksesta ja maksoi sopimussakon Tshetshenialle.[v]
[i] Antero Leitzinger;
Tshetsheenit – Pohjois-Kaukasuksen historiaa... ; 1995; sivu 117
[ii] Anne Kuorsalo, Ilmari
Susiluoto, Martti Valkonen – Salaisen poliisin valtakunta; 2004; sivu 154
[iii] Alla Dudajeva – Miljoni
esimene; 2004; sivu 189
[iv] Alla Dudajeva – Miljoni
esimene; 2004; sivu 134, 471
[v] Alla Dudajeva – Miljoni
esimene; 2004; sivu 148