Adolf Hitler Saksan sotilaallisena ylipäällikkönä – plussia ja miinuksia – 1933-1941

Juhani Putkinen 8.11.2026

Huom! Tässä artikkelissa katsotaan asiaa pelkästään sotilaalliselta kannalta, ei puututa esimerkiksi holokaustiin, eli juutalaisten kansanmurhaan.

Pyrin kronologiseen esitykseen, vaikka se ei tietenkään aina ole paras tapa, kun kirjoitetaan sotahistoriasta.

Alkutilanne

Kun Saksan KansallisSosialistisen Työväenpuolueen johtaja Adolf Hitler pääsi demokraattisten vaalien jälkeen Venäjän kommunistidiktaattorin Stalinin avulla valtaan Saksassa, niin Saksalla ei käytännössä ollut Puolustusvoimia. Mm. Versaillesin rauhansopimuksen myötä Saksa oli riisuttu aseista. Joukkojen määrä oli olematon, panssarivaunut oli kielletty, sotilaslentokoneet oli kielletty, sukellusveneet oli kielletty, jne., jne.

Oli päivänselvää, että suurelle eurooppalaiselle valtiolle oli välttämätöntä rakentaa mahdollisimman nopeasti, edes jonkinlaiset Puolustusvoimat. Samaan aikaan Saksa oli äärimmäisen köyhä – ihmiset näkivät käytännössä nälkää, työttömyys oli hirmuisella tasolla, inflaatio aivan mahdoton.

Jo ennen Hitlerin valtaannousua Saksa oli tehnyt salaa yhteistyötä Venäjän kanssa mm. panssarivaunujen ja sotilaslentokoneiden kehittämisessä ja niiden taktisen käytön kehittämisessä.

Hitler lähti voimakkaasti kehittämään Saksan maanpuolustusta – rikkoen typerää Versaillesin sopimusta. Se oli positiivista – valtiolla pitää olla tehokkaat puolustusvoimat.

Ennen Toista Maailmansotaa

Saksa oli vielä vuonna 1938 sotilaallisesti erittäin heikko. Kesällä 1939, eli Puolan sodan aattona numerot näyttivät karkeasti seuraavilta:

Käytännössä Saksa oli kahden voimakkaan vihollisen välissä, uhkana oli joutua taas kahden rintaman sotaan. Toisaalla Saksan verivihollinen Ranska ja Englanti, toisaalla Venäjä.

Tarkempi tarkastelu tässä artikkelissa:

https://jput.fi/sotilaallisia_voimasuhteita_kesa.htm

Saksan piti liittoutua välttääkseen kahden rintaman sodan

Hitlerin mielestä Ranska oli Saksan verivihollinen. Saksan piti liittoutua Englannin kanssa, tai jos se ei olisi mitenkään mahdollista, niin sitten Venäjän kanssa. Toteutuneessa historiassa Saksa liittoutui Venäjän kanssa.

https://jput.fi/Venaja_liittoutui_saksan_kanssa.htm

Oliko liittoutuminen Venäjän kanssa virhe?

Venäjä ja Saksa hyökkäsivät yhdessä Puolan kimppuun

Liittolaiset Saksa ja Venäjä hyökkäsivät koordinoidusti yhdessä Puolan kimppuun alkaen 1.9.1939. Liittolaiset jakoivat Puolan veljellisesti keskenään, sekä pitivät yhteiset sotilasparaatin ja voitonjuhlan Puolan kukistumisen kunniaksi.

https://jput.fi/Venaja_ja_Saksa_hyokkasivat_liit.htm

Varsinaisesta Puolan sodasta on artikkeli täällä:

https://jput.fi/Puolan_sota.htm

Oli taatusti nimenomaan Hitlerin päätös hyökätä Puolaan. Näin jälkiviisaana se päätös näyttää vähemmän järkevältä. Saksa oli sotilaallisesti vielä hyvin heikko, eikä olisi saanut joutua suureen sotaan ennen vuotta 1945. Mutta oliko parempaa vaihtoehtoa olemassa?

Stalin petti Hitleriä

Stalin petti Hitleriä viivästyttämällä omaa hyökkäystään Puolan kimppuun, joten Englanti ja Ranska julistivat sodan Saksalle, mutta ei Venäjälle. Paska juttu Saksan kannalta.

https://jput.fi/Stalin_petti_Hitleria.htm

Saksa oli sodassa Englantia ja Ranskaa vastaan. Venäjä varusti Saksaa, että Saksa jaksaisi sotia Englantia ja Ranskaa vastaan.

Mitä tehdä Puolan sodan jälkeen

Visainen kysymys. Yhtään hyvää ratkaisua ei ollut näkyvissä.

https://jput.fi/Puolan_sodan_jalkeen.htm

Tiedämme, että Saksa (Hitler) valitsi vaihtoehdoista hyökkäyksen Ranskaan, ennen kuin sitä kautta olisi hyökätty Saksaan. Minun mielestäni onneksi Hitler otti käyttöön Erich von Mansteinin loistavan suunnitelman Ranskan lyömiseksi. Ranska tuli lyötyä, mutta kun Hitler ei malttanut pysyä erossa sotatoimien johtamisesta, niin Dunkerquesta päästettiin vihollisia suuri joukko pakoon Englantiin. Saksa ei ollut Hitlerin johdolla valmistautunut jatkamaan hyökkäystä kanaalin ylitse Englantiin. Hitlerin moka.

https://jput.fi/Hyokkays_Englantiin.htm

Norja

Kun Saksa ei lyönyt Englantia, niin seurauksena oli kilpajuoksu Norjaan. Matkalla Norjaan Tanska jäi jalkoihin.

https://jput.fi/Saksan_hyokkays_Norjaan.htm

Marraskuu 1940

Hitler oli muuttanut mieltään Suomen suhteen, eikä luvannut enää Suomea Stalinille hopeatarjottimella. Plussa Hitlerille.

https://jput.fi/Marraskuu_1940.htm

Venäjän ahneus soitti hälytyskelloja Berliinissä

Venäjä oli toimittanut Saksalle strategisia raaka-aineita Saksan ja Venäjän välisten sopimusten mukaisesti varsin hyvin.

https://jput.fi/Venaja_auttoi_Saksaa.htm

Lopulta Saksan johto kuitenkin heräsi ”Ruususen unesta”.

https://jput.fi/Bessarabia_ja_Bukovina.htm

Selvisi, että Venäjä valmistautui hyökkäämään valtavin voimin länteen

Ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin, että Saksan piti tehdä ennakoiva isku itään. Mutta miten se pitäisi tehdä? Saksa oli sotilaallisesti edelleen erittäin heikko verrattuna Venäjään. Saksan vähäisiä joukkoja oli ripoteltu monelle eri rintamalle, kuten Norjaan, Ranskaan, Balkanille ja Afrikkaan. Saksan liittolaisesta Mussolinin Italiasta oli Saksalle erittäin paljon haittaa ja vähän, jos ollenkaan, hyötyä.

Venäjällä oli noin kuusinkertainen ylivoima Saksaan nähden mm. panssarivaunuissa, lentokoneissa ja tykistössä. Ihan tavallisten joukkojenkaan suhteen ei ollut kehumista. Hyvin yleisesti katsotaan, että hyökkäävällä osapuolella pitäisi olla vähintään kolminkertainen ylivoima, että hyökkäys onnistuisi. Nyt Saksa oli toivottoman alivoimainen. Silti Saksan piti hyökätä ensin – muuta mahdollisuutta ei yksinkertaisesti ole.

Venäjän asevoimat 22.6.1941

Venäjän ja Venäjän hännystelijöiden tapana on ollut vähätellä Venäjän asevoimia. Divisioonat olivat muka vajaita, kaikille ei muka riittänyt aseita, hyökkäysvaunuja oli muka vähän ja ne olivat pääsääntöisesti vanhentuneita ja epäkunnossakin. Lentokoneet olivat muka vanhentuneita eikä niihin ollut edes lentäjiä, jne. jne. Venäjä oli muka rauhantahtoinen, eikä sillä ollut muka aikomusta hyökätä minnekään.

Tässä on numerotietoa varsin mukavasti:

https://jput.fi/Venajan_asevoimat_220641.htm

Hitlerin puhe 22.6.1941 Saksan kansalle selittää hyvin mistä oli hänen mielestään kysymys

Puhe on pitkä ja yksityiskohtainen. Jos on kiinnostunut historiallisesta totuudesta, niin se kuitenkin kannattaa lukea. Saksa ei halunnut valloittaa Venäjän alueita, vaan säilyä olemassa.

https://jput.fi/Adolf_Hitlerin_puhe_220641.htm

Ajatelkaa – yksinvaltias diktaattori Hitler halusi perustella Saksan kansalle päätöstään. Saksa ja Venäjä olivat liittolaisia – nyt piti tehdä ennalta ehkäisevä hyökkäys liittolaisen kimppuun.

Stalin oli varma, että Saksa ei hyökkää Venäjälle

Stalin oli varma, että Saksa ei hyökkää Venäjälle, mutta silti Venäjä valmistautui hyökkäämään länteen.

https://jput.fi/Stalin_oli_varma_ettei_Saksa.htm

Saksa joutui tekemään ennakoivan iskun itään

Saksa joutui tekemään ennakoivan iskun itään, sillä muuten Venäjä olisi hyökännyt maailmanhistorian suurimmin joukoin länteen heinäkuussa 1941.

https://jput.fi/Miksi_Saksa_hyokkasi_Venajalle.htm

Hitlerin päätös hyökätä Venäjälle ja altistua siten kahden rintaman sodalle (käytännössä jopa useammankin rintaman) oli rohkea ja välttämätön. Se on sitten ihan kokonaan eri asia, miten Venäjälle olisi pitänyt hyökätä. Hitlerille sekä plussaa, että pitkiä miinuksia.

Ei selvää painopistettä, johon olisi keskitetty riittävästi voimaa

Hitler oli Ensimmäisen Maailmansodan korpraali. Ei upseerikoulutusta, puhumattakaan yleisesikuntaupseerin koulutuksesta. Mutta Hitlerillä oli pullea itseluottamus ja mahtava intuitio.

Jos haluaa olla vahva kaikkialla, ei ole vahva missään.

Saksan varsin heikkoja asevoimia oli jo ripoteltu sinne ja tänne. Mussolinin typerien törmäilyjen vuoksi mm. Kreikkaan ja Afrikkaan – auttamaan Mussolinia, sen sijaan, että olisi käytetty itärintamalla. Ranskaan oli sitoutunut paljon joukkoja, kun Hitler ei uskaltanut hyökätä Englantiin. Norjaan oli sitoutunut paljon joukkoja, kun Hitler ei uskaltanut hyökätä Englantiin. Balkanilla ”jahdattiin panssarivaunuilla partisaaneja”.

Operaatio Barbarossa 22.6.1941…

Alkuperäisen suunnitelman mukaan Saksan joukkojen piti hyökätä Pietarin (Leningrad) suuntaan ja valloittaa se. Piti hyökätä Moskovan suuntaan ja valloittaa se. Piti hyökätä Ukrainan suuntaan ja valloittaa se – samalla suojata Romanian öljylähteitä. Selvä painopiste puuttui.

Ehkä järkevintä olisi ollut muodostaa Moskovan suuntaan selvä painopiste ja edetä täysillä ennen liejukautta Moskovaan.

Toinen vaihtoehto olisi ollut muodostaa painopiste Pietarin suuntaan, valloittaa Pietari, jolloin olisi vapautunut joukkoja jatkamaan Moskovan suuntaan.

Mutta ei tehty kumpaakaan. Saksan joukot etenivät Pietarin porteille ja käskettiin ruveta piirittämään Pietaria. Sinne sitoutui runsaasti joukkoja.

Moskovan suuntaan edenneiden joukkojen käskettiin pysähtyä ja haahuiltiin Ukrainassa marssittaen panssareita edes takaisin liejussa – kunnes Moskovan porteilla yllätti ”kenraali Talvi”.

Aivan älytöntä sotatoimien johtamista.

Hitlerin anteeksiantamattomia virheitä

Käsitellään tässä artikkelissa:

https://jput.fi/Anteeksiantamattomia_virheita.htm

Yleistä sotahistoriaa

Etusivulle