Venäjä auttoi Saksaa

Lisätty viite I 12.12.2010 Juhani Putkinen

Taustaa

Hitlerin Saksan tavoitteena oli yhdistää saksankieliset alueet, jotka oli silvottu Ensimmäisen Maailmansodan rauhassa, yhtenäiseksi Saksan valtakunnaksi. Venäjän tavoitteena taas oli Moskovasta johdettu Maapallonlaajuinen kommunistinen diktatuuri.

Siten Venäjä sai houkuteltua Saksan mukaan Molotov-Ribbentropsopimukseen, sekä solmimaan sen sopimuksen ohella salaisen lisäpöytäkirjan. Venäjä ja Saksa liittoutuivat keskenään ja hyökkäsivät yhdessä Puolan kimppuun jakaen Puolan keskenään.

Venäjä kuitenkin petti liittolaistaan Saksaa saadakseen aikaan haluamansa sodan Englannin ja Ranskan, sekä Saksan välille. Hitler oli erittäin järkyttynyt ja pettynyt Englannin ja Ranskan julistettua Saksalle sodan 3.9.1939.

Englannin ja Ranskan julistettua sodan Saksalle ne halusivat katkaista Ruotsista Norjan kautta tapahtuvat malmitoimitukset Saksaa. Siksi Englanti ja Ranska auttoivat Suomea Talvisodassa ja olisivat halunneet lähettää joukkojaan Norjaan, Ruotsiin ja Suomeen. Norja ja Ruotsi eivät sallineet joukkojen kauttakulkua Suomeen, eikä Suomi esittänyt Englannin ja Ranskan haluamaa virallista avunpyyntöä - niinpä niitä joukkoja ei saapunut Suomeen. Saksa taas auttoi liittolaistaan Venäjää Talvisodassa.

Englanti ja Ranska eivät kuitenkaan luopuneet hankkeestaan katkaista malmitoimitukset Saksaan, joten syntyi kilpajuoksu Norjaan. Saksa voitti kilpajuoksun nipinnapin, mutta se voitto oli Pyrrhoksen voitto. Venäjä kuitenkin onnitteli sydämellisesti liittolaistaan Saksaa Tanskan ja Norjan valloituksen vuoksi - kaikki (paitsi koko Suomen valloitusyritys Talvisodassa) kävi Venäjän suunnitelmien mukaisesti.

Suomen sodan [Talvisota - jp] päättyminen helpotti Stalinin lupaamien polttoöljyjen toimituksia Saksaan. Stalinin etujen mukaista oli taistelujen syttyminen Saksan ja länsiliittoutuneiden välille. Samalla Stalin alkoi asemoida joukkojaan Saksaan hyökkäystä varten.”[i]

10.5.1940

Saksa oli Venäjän tahdon mukaisesti sodassa lännessä, kun Englanti ja Ranska olivat julistaneet sodan Saksalle. Venäjä taas varustautui Saksan selän takana valtavalla vauhdilla valmistautuen iskemään kirveen Saksan selkään (kuten oli iskenyt Puolan selkään 17.9.1939).

Saksalle ei jäänyt muuta mahdollisuutta kuin tehdä ennakoiva isku länteen 10.5.1940, sillä Englanti oli kieltäytynyt tekemästä rauhaa Saksan kanssa. Saksalla oli kuitenkin krooninen pula polttoaineista, vaikka Venäjä olikin toimittanut valtavia määriä polttoaineita ja muita strategisia raaka-aineita liittolaiselleen Saksalle.

23.5.1940

23.5.1940 Saksan suurlähettiläs Moskovassa von der Schulenburg kertoi Venäjän hallituksen päämiehelle Molotoville, ”että on saanut Berliinistä monta sähkettä, joissa pyydetään suurentamaan öljytuotteiden toimituksia, jotka ovat erittäin tärkeitä huomioiden parhaillaan Länsirintamalla tapahtuva”. Viskasiko Molotov Schulenburgin ulos? ”Molotov vastasi, ettei kysymys haluttujen öljytuotteiden toimituksesta kyseisissä määrissä aiheuta vastaväitteitä. Hän oli keskustellut siitä joitakin tunteja sitten toveri Mikojanin kanssa ja kaikkiin Saksan hallituksen pyyntöihin on suostuttu. On annettu täydellinen hyväksyntä. Parhaillaan käynnissä olevat operaatiot huomioiden Saksan armeija tosiaan tarvitsee niin bensiiniä kuin myös dieselpolttoainetta, mutta Saksan armeijan toiminta on huomattavan menestyksellistä ...”.[ii]

Niinpä. Ilman Venäjän apua Saksa ei olisi kyennyt käymään menestyksellistä sotaa lännessä - kuten Venäjä halusi.

17.6.1940

17.6.1940 kreivi Sculenburg ilmoitti Berliiniin: ”Molotov kutsui minut tänä iltana huoneeseensa ja luovutti minulle Venäjän hallituksen kaikkein  lämpimimmät onnentoivotukset Saksan asevoimien loistavan menestyksen vuoksi ...”.[iii] Tässä tapauksessa toveri Molotov oli kiitettävän vaatimaton. Saksan asevoimien loistava menestys ei olisi ollut mahdollista ilman Venäjän erittäin suurimittaista apua Saksalle.

Samaan aikaan

Samaan aikaan kun Saksan asevoimat olivat käytännöllisesti katsoen kokonaisuudessaan lännessä (Hitler luotti täysin Staliniin), Venäjä valmistautui miehittämään Liettuan, Viron ja Latvian täydellisesti - ja myös miehitti.
 

[i] Jukka Seppinen, Hitler, Stalin ja Suomi, 2009, sivu 102

[ii] Mark Solonin, 25.juuni 1941: Rumalus või agressioon, 2010, sivu 114

[iii] Mark Solonin, 25.juuni 1941: Rumalus või agressioon, 2010, sivu 113

Yleistä sotahistoriaa

Etusivulle

free counter