Lisätty viite I 12.12.2010 Juhani Putkinen
Hitlerin
Saksan tavoitteena oli yhdistää saksankieliset alueet, jotka oli silvottu
Ensimmäisen Maailmansodan rauhassa, yhtenäiseksi Saksan valtakunnaksi. Venäjän
tavoitteena taas oli Moskovasta johdettu Maapallonlaajuinen kommunistinen
diktatuuri.
Siten
Venäjä sai houkuteltua Saksan mukaan Molotov-Ribbentropsopimukseen,
sekä solmimaan sen sopimuksen ohella salaisen lisäpöytäkirjan.
Venäjä ja Saksa liittoutuivat
keskenään ja hyökkäsivät
yhdessä Puolan kimppuun jakaen Puolan keskenään.
Venäjä
kuitenkin petti
liittolaistaan Saksaa saadakseen aikaan haluamansa
sodan Englannin ja Ranskan, sekä Saksan välille. Hitler oli erittäin järkyttynyt
ja pettynyt Englannin ja Ranskan julistettua Saksalle sodan 3.9.1939.
Englannin
ja Ranskan julistettua sodan Saksalle ne halusivat katkaista Ruotsista Norjan
kautta tapahtuvat malmitoimitukset Saksaa. Siksi Englanti ja Ranska auttoivat
Suomea Talvisodassa
ja olisivat halunneet lähettää joukkojaan Norjaan, Ruotsiin ja Suomeen. Norja
ja Ruotsi eivät sallineet joukkojen kauttakulkua Suomeen, eikä Suomi esittänyt
Englannin ja Ranskan haluamaa virallista avunpyyntöä - niinpä niitä joukkoja
ei saapunut Suomeen. Saksa taas auttoi liittolaistaan Venäjää Talvisodassa.
Englanti
ja Ranska eivät kuitenkaan luopuneet hankkeestaan katkaista malmitoimitukset
Saksaan, joten syntyi kilpajuoksu Norjaan. Saksa voitti kilpajuoksun nipinnapin,
mutta se voitto
oli Pyrrhoksen voitto. Venäjä kuitenkin onnitteli sydämellisesti
liittolaistaan Saksaa Tanskan ja Norjan valloituksen vuoksi - kaikki (paitsi
koko Suomen valloitusyritys Talvisodassa) kävi Venäjän suunnitelmien
mukaisesti.
”Suomen sodan [Talvisota - jp] päättyminen
helpotti Stalinin lupaamien polttoöljyjen
toimituksia Saksaan. Stalinin etujen mukaista oli taistelujen syttyminen Saksan
ja länsiliittoutuneiden välille. Samalla Stalin alkoi asemoida joukkojaan
Saksaan hyökkäystä varten.”[i]
Saksa
oli Venäjän tahdon mukaisesti sodassa lännessä, kun Englanti ja Ranska
olivat julistaneet sodan Saksalle. Venäjä taas varustautui Saksan selän
takana valtavalla vauhdilla valmistautuen iskemään kirveen Saksan selkään
(kuten oli iskenyt Puolan selkään 17.9.1939).
Saksalle
ei jäänyt muuta mahdollisuutta kuin tehdä ennakoiva isku
länteen 10.5.1940, sillä Englanti oli kieltäytynyt tekemästä rauhaa Saksan
kanssa. Saksalla oli kuitenkin krooninen pula polttoaineista, vaikka Venäjä
olikin toimittanut valtavia määriä polttoaineita ja muita strategisia
raaka-aineita liittolaiselleen Saksalle.
23.5.1940
Saksan suurlähettiläs Moskovassa von der Schulenburg kertoi Venäjän
hallituksen päämiehelle Molotoville, ”että on saanut Berliinistä
monta sähkettä, joissa pyydetään suurentamaan öljytuotteiden toimituksia,
jotka ovat erittäin tärkeitä huomioiden parhaillaan Länsirintamalla
tapahtuva”. Viskasiko Molotov Schulenburgin ulos? ”Molotov vastasi, ettei
kysymys haluttujen öljytuotteiden toimituksesta kyseisissä määrissä aiheuta
vastaväitteitä. Hän oli keskustellut siitä joitakin tunteja sitten toveri Mikojanin
kanssa ja kaikkiin Saksan hallituksen pyyntöihin on suostuttu. On annettu täydellinen
hyväksyntä. Parhaillaan käynnissä olevat operaatiot huomioiden Saksan
armeija tosiaan tarvitsee niin bensiiniä kuin myös dieselpolttoainetta, mutta
Saksan armeijan toiminta on huomattavan menestyksellistä ...”.[ii]
Niinpä.
Ilman Venäjän apua Saksa ei olisi kyennyt käymään menestyksellistä sotaa lännessä
- kuten Venäjä halusi.
17.6.1940
kreivi Sculenburg ilmoitti Berliiniin: ”Molotov kutsui minut tänä iltana
huoneeseensa ja luovutti minulle Venäjän hallituksen kaikkein
lämpimimmät onnentoivotukset Saksan asevoimien loistavan menestyksen
vuoksi ...”.[iii]
Tässä tapauksessa toveri Molotov oli kiitettävän vaatimaton. Saksan
asevoimien loistava menestys ei olisi ollut mahdollista ilman Venäjän erittäin
suurimittaista apua Saksalle.