Sotilaallisia voimasuhteita kesällä 1939

Mihail Meltjuhov on koonnut kirjaansa mielenkiintoisen taulukon[i] suurvaltojen asevoimista kesällä 1939. Kopioin taulukon sisällön oheen muuttaen vain muotoa, en numerotietoja. Numerotiedoissa saattaa olla puutteita tai virheitä, mutta siihen en ota nyt kantaa - oleellista on vertailla kokonaisuutta. 

Varsinkin sotalaivojen luokittelu eri luokkiin on varmasti ollut vaativaa enkä ihmettelisi yhtään jos taulukossa olisi virheitä - myös nimitykset ovat taatusti ongelmallisia. Esimerkiksi Saksa kehitti uusia alusluokkia kiertääkseen rajoituksia. Pyydän, ettei siinäkään asiassa sorruta yksityiskohtiin, vaan tarkastellaan kokonaisuutta.

Ensimmäisen Maailmansodan rauhansopimuksessa Saksalta käytännössä kiellettiin asevoimat ja kaikki tehokkaammat asejärjestelmät. Siten se mitä Saksalla oli kesällä 1939 oli uutta, niin materiaali kuin miehistö ja organisaatiot. Toki hyviä upseereita ja aliupseereita oli - eli hyvä selkäranka.

Saksa vastaan Englanti, Ranska ja Puola

Ranska oli Saksan verivihollinen, Englannin kanssa Saksa olisi mielellään liittoutunut, mutta Englanti ja Ranska olivat liittolaisia. Puolalta Saksa olisi halunnut takaisin saksankieliset alueet - mieluiten ilman sotaa mutta tarvittaessa vaikka sodalla. Englanti antoi Puolalle takeet, joten Puolaa voidaan myös pitää tavallaan Englannin ja Ranskan liittolaisena, myös Ranska oli sitoutunut auttamaan sodassa Puolaa.

Saksa oli ”puun ja kuoren välissä”. Laskekaapa taulukosta yhteen vaikka Englannin, Ranskan ja Puolan asevoimat ja verratkaa saamaanne lukua Saksan vastaaviin. Huomaatte ettei Saksalla pitänyt olla mitään mahdollisuutta sodassa noita kolmea valtiota vastaan. Eikä Saksa suinkaan halunnutkaan joutua sellaiseen suursotaan - vaikka Venäjä ei edes olisi mukana sopassa.

Hitlerin tavoitteena oli yhdistää saksankieliset alueet yhtenäiseksi Saksan valtakunnaksi. Sen tavoitteen toteutuminen olikin lähellä kun Saksa oli remilitarisoinut Reininmaan, liittänyt Tshekkoslovakian sudeettisaksalaiset alueet Saksaan ja Itävaltakin liitettiin Saksaan. Mutta Puolan hallussa oli mm. Danzig ja käytävä Itä-Preussista Saksan emämaahan.

Puola ei edes suostunut neuvottelemaan Saksan kanssa ja Englanti tuki Puolaa näkyvästi. Mitä vaihtoehtoja Saksalla oli käytettävissään? Saksa olisi halunnut liittoutua Englannin kanssa, mutta kuten vanha hyvä sanonta kuuluu: ”tangoon tarvitaan kaksi”.

Saksa, Puola ja Venäjä

Venäjä taas suhtautui Puolaan erittäin vihamielisesti ja halusi Puolan häviävän maailmankartalta kokonaan. Puola ei aiheellisesti luottanut Venäjään pätkääkään, mutta olisi mielihyvin marssinut Berliiniin.

Hitlerin mukaa ellei liittoutuminen Englannin kanssa onnistu, niin sitten pitää liittoutua Venäjän kanssa. Kun Venäjän tavoitteena oli valloittaa koko Eurooppa (aluksi) niin Venäjän olikin helppo houkutella Saksa liittoutumaan Venäjän kanssa varsinkin kun Venäjä lupasi hyökätä yhdessä Saksan kanssa Puolan kimppuun. Hitleristä se kuvio tuntui varmaankin vallan mainiolta. Jo pelkästään se että Venäjä pysyisi aloillaan ja toimittaisi Saksalle valtavat määrät strategisesti tärkeitä raaka-aineita olisi hyvä, mutta nyt oli luvassa vielä yhteinen sotaretki Puolan kukistamiseksi, jolloin Saksa saisi ne haluamansa saksankieliset alueet taas haltuunsa.

Saksa, Italia ja Japani

Jos taulukosta ynnää yhteen näiden keskinäisen sotilasliittosopimuksen solmineiden maiden asevoimat, niin numerot näyttävät mahtavilta.

Käytännössä Italiasta oli Saksalle vain harmia ja Japani sen sijaan että olisi sitten aikanaan hyökännyt Venäjän selkään hankkikin uudeksi viholliseksi USAn, jonka asevoima taulukon mukaan ei ollut kovin merkittävä - mutta USAlla oli valtava taloudellinen potentiaali, joka oli ajan kanssa muunnettavissa mahtavaksi sotilaalliseksi potentiaaliksi.

Kuinkas se oikein menikään

Stalinin puheesta 19.8.1939 selviää mitä Venäjä halusi.

Saksa ja Venäjä liittoutuivat keskenään.

Hitler oli varma siitä, etteivät Englanti ja Ranska ryhdy ainakaan oikeaan sotaan Saksaa vastaan Puolan takia - varsinkaan kun Venäjä onkin nyt Saksan liittolainen. 26.8.1939 ”Berliini sai Lontoosta tiedon, että Englanti ei sekaannu Saksan hyökätessä, tai kuuluttaa sodan mutta ei ala sotimaan.”[ii]

Saksa ja Venäjä olivat sopineet keskenään, että ne molemmat hyökkäävät Puolan kimppuun ja jakavat Puolan keskenään. Siten Saksa hyökkäsi Puolaan 1.9.1939 olettaen Venäjänkin hyökkäävän hetimiten. Puolan sodasta itsestään tarkemmin täällä. Venäjä kuitenkin petti liittolaistaan Saksaa viivyttäen omaa hyökkäystään Puolaan pari viikkoa, siten Englanti ja Ranska julistivat sodan Saksalle vaan eivät Venäjälle joka oli vähintään yhtä syyllinen sotaan kuin Saksa.

1.9.1939 illalla Englanti ja Ranska antoivat Saksalle nootin hyökkäyksestä Puolaan. 2.9. kuitenkin tiedottivat Saksalle ettei nootti ollut uhkavaatimus. 3.9. julistivat sodan. Hitler oli kuitenkin varma että sota julistettiin vain kasvojen säilyttämiseksi mutta eivät ala sotimaan.[iii]

Puola kukistui nopeasti, Englanti ja Ranska eivät suorittaneet mitään merkittäviä sotatoimia Saksaa vastaan, Saksa ja Venäjä pitivät yhteisen voitonparaatin ja voitonjuhlan Puolan kukistumisen kunniaksi.

Vjatseslav Molotov Korkeimman neuvoston istunnossa 31.10.1939: ”Puolan hallitsevat piirit kehuivat valtionsa vakautta ja oman armeijansa voimakkuutta. Mutta riitti pienestä iskusta, ensin Saksan ja sitten puna-armeijan taholta, ja siitä Versaillesin sopimuksen äpärästä ei jäänyt mitään jäljelle.”[iv]

Entä JOS

Kun vertailette Englannin, Ranskan ja Puolan yhteenlaskettuja sotilaallisia resursseja Saksan vastaaviin, niin pitäisi olla selvää Saksan pikainen häviö. Saksalainen kenraali Jodl totesikin: ”Ettemme hävinneet sotaa jo vuonna 1939 tapahtui vain siksi että lähes 110 Englannin ja Ranskan divisioonaa, joita vastassa oli 23 Saksan divisioonaa, jäivät täysin toimettomiksi.”[v] Saksan resurssit olivat silloin hyvin vähäiset, mm. polttoaine ja osin myös lentopommit ja ammukset lähes loppuivat Puolan kampanjan kuluessa.

Siten Saksan häviö vuonna 1939 Englannille, Ranskalle ja Puolalle olisi ollut täysin mahdollista - JOS Englanti ja Ranska olisivat hyökänneet silloin Saksan kimppuun.

Jossitellaan lisää

Jos Saksa olisi malttanut mielensä eikä olisi hyökännyt vielä 1939 Puolaan, vaan olisi hankkinut itselleen lisää resursseja mm. liittolaiseltaan Venäjältä, niin olisi voinut käydä vähintään kahdella tavalla:

a)     Englanti, Ranska ja Puola olisivat hyökänneet Saksan kimppuun jolloin Saksa olisi joutunut taas sotimaan kahdella rintamalla.

b)    Venäjä olisi hyökännyt länteen maailmanhistorian suurimmin joukoin heinäkuussa 1941, kuten sillä oli tarkoitus myös toteutuneessa historiassa. Toteutuneessa historiassa Saksa kuitenkin juuri ja juuri ennätti tehdä ensin ennakoivan iskun itään.

Muistettakoon kuitenkin, että nimenomaan Venäjä halusi saada aikaan Toisen Maailmansodan. Siinä länsimaiden piti kuluttaa toisiaan ennen kuin Venäjä sitten hyökkäisi ja valloittaisi koko Euroopan (aluksi).

Yleistä sotahistoriaa

Etusivulle