Venäjän
ja Venäjän hännystelijöiden tapana on ollut vähätellä Venäjän
asevoimia. Divisioonat olivat muka vajaita, kaikille ei muka riittänyt aseita,
hyökkäysvaunuja oli muka vähän ja ne olivat pääsääntöisesti
vanhentuneita ja epäkunnossakin. Lentokoneet olivat muka vanhentuneita eikä
niihin ollut edes lentäjiä, jne. jne. Venäjä oli muka rauhantahtoinen, eikä
sillä ollut muka aikomusta hyökätä minnekään.
Täysin
luotettavia numerotietoja ei ole edelleenkään, yli 70 vuoden kuluttua,
olemassa - vaan jokainen voi arpoa itselleen mieleisiään numeroita venäläisten
valheiden viidakosta. Riippumattomia tutkijoita ei edelleenkään päästetä
sellaisiin Venäjän arkistoihin, joista totuus voisi selvitä. Jeltsinin aikana
joihinkin arkistoihin kuitenkin pääsi vahingossa joku keräämään tietoja
ennen kuin ovet jälleen lukittiin tiukasti. Eri henkilöt ovat myös koonneet
sirpaleista tietoa kuka minkinlaisista lähteistä.
Otan
tämän artikkelin pohjaksi Mihail Meltjuhovin kirjaansa kasaamaa tietoa,
jossa on kuitenkin ristiriitaisuuksia jo saman kirjan sisälläkin. Meltjuhovin
kirjassa on 1709 lähdeviitettä, mutta ei silti ole täysin luotettavaa tietoa.
Ilmeisesti hän on kuitenkin tehnyt parhaansa. Täydennän tietoa muista lähteistä.
Taulukossa
42 Meltjuhov näyttää Venäjän asevoimien kehitystä kahtena eri päivämääränä:i
|
1.1.1939 |
22.06.1941 |
Miehiä |
2 485 000 |
5 774 000 |
Divisioonia (arvioituna) |
131,5 |
316,5 |
Hyökkäysvaunuja |
21 100 |
25 700 |
Taistelukoneita |
7 700 |
18 700 |
Samalla
sivulla Meltjuhov kertoo (toinen lähde): "Vuoden 1941 ensimmäisellä
puoliskolla joukot saivat teollisuudelta yhteensä 92 492 tykkiä ja
kranaatinheitintä, 7448 hyökkäysvaunua ja 19 458 taistelukonetta."ii
Venäjän
sotateollisuus pyöri silloin täysillä kierroksilla, mutta silti numerot
panevat ihmettelemään. Jos teollisuudelta tuli joukkoihin 1.1.1941-30.6.1941
uusia taistelukoneita 19 458 kpl ja 22.6.1941 Venäjän asevoimilla oli 18 700
konetta, niin sehän tarkoittaisi että kaikki Venäjän taistelukoneet olivat
tuliteriä ja entisiäkin (hieman vanhempia) olisi jossakin suuri määrä. Kesällä
1939 Venäjällä oli Meltjuhovin mukaan 11 167 lentokonetta.iii
Kun
kirjaa luetaan parikymmentä sivua eteenpäin niin saadaan vielä täsmällisempiä
lukuja. "Sodan alussa Venäjän asevoimissa oli 5 774 211 miestä, joista
maavoimissa 4 605 321, ilmavoimissa 475 656, merivoimissa 353 272,
rajavartiostossa 167 521 ja NKVD-joukkoja 171 900. Maavoimissa oli 305
divisioonaa, 16 laskuvarjojääkäriprikaatia, 1 panssariprikaati ja 5 jalkaväkiprikaatia.
Joukoilla oli 117 581 tykkiä ja kranaatinheitintä, 25 787 hyökkäysvaunua ja
24 488 lentokonetta."iv
Nyt
nähdään, että kaikkiaan 117 581:stä tykistä ja kranaatinheittimestä 92
492 oli tuliteriä - missäs ne vuonna 1940 valmistetut ja aikaisemmat oikein
on? Kesällä 1939 Venäjällä oli Meltjuhovin mukaan 55790 tykkiä.v
Lentokoneiden määrään on uusi luku, mutta sen voisi selittää sillä että
aiemmin Meltjuhov puhui taistelukoneista ja nyt lentokoneista. Onko
tiedustelukone taistelukone?
Taulukossaan
61 Meltjuhov erottelee lekomäärän seuraavasti: Pommikoneita 6887,
tiedustelukoneita 1934, hävittäjiä 9881, rynnäkkökoneita 57 ja muita 5729.vi Siten
tiedustelukone näyttää lasketun taistelukoneisiin.
Kurkistetaan
seuraavaksi millaisa ne Meltjuhovin hyökkäysvaunut ovat. Taulukossaan 60 hän
näyttää 1.6.1941 tilanteen. Kokonaismäärä ja kunnossa olevat.vii Minä
näytän taistelupainon ja pääaseen, eli olen hieman muuttanut taulukkoa.
Tyyppi |
Paino (tonnia) |
Pääase (mm) |
Kokonaismäärä |
Kunnossa |
T-35 |
50 |
76 + 2 x 45 |
59 |
48 |
KV |
47,5 |
76 |
504 |
501 |
T-28 |
25,2 |
76 |
481 |
292 |
T-34 (Sotka) |
26,8 |
76 |
892 |
891 |
BT-7M |
14,65 |
45 |
704 |
688 |
BT-7 |
13,8 |
45 |
4563 |
3791 |
BT-5 |
11,5 |
45 |
1688 |
1261 |
BT-2 |
11,3 |
37 |
594 |
492 |
T-26 |
10,25 |
45 |
9998 |
8423 |
T-40 |
5,5 |
12,7 |
132 |
131 |
T-38 |
3,3 |
7,62 |
1129 |
733 |
T-37 |
3,2 |
7,62 |
2331 |
1483 |
T-27 |
2,7 |
7,62 |
2376 |
1060 |
SU-5 |
50-65 |
76-152 |
28 |
16 |
Yhteensä |
|
|
25 479 |
19 810 |
Hyökkäysvaunuille
tuli taas uusi määrä, mutta päivämääräkin poikkeaa 3 viikkoa.
Vanhemmassa
artikkelissani olen
vertaillut venäläisiä ja saksalaisia panssareita keskenään ja antanut
niiden määriä. Suosittelen sitä artikkelia luettavaksi. 22.6.1941 tärkeimpiä
Venäjän hyökkäysvaunuja T-34 oli sen mukaan 1400 kpl (Meltjuhov 1.6. 892
kpl), sekä KV vaunuja 711 (Meltjuhov 1.6. 504 kpl).
Eräässä
vanhassa artikkelissani olen
kertonut puna-armeijassa olleen 21.6.1941 5 500 000 miestä. Se täsmää
Meltjuhovin luvun kanssa kun lisätään rajavartioston ja NKVD-joukot. Lisäksi
oli jo ENNEN 22.6.1941 kutsuttu lisää miehiä palvelukseen salaisessa
liikekannallepanossa 5 300 000 miestä.
Meltjuhovin
mukaan länteen hyökkäävissä Venäjän 247 divisioonassa piti olla
liikekannallepanon jälkeen yli 6 000 000 miestä, 62 000 tykkiä ja
kranaatinheitintä, 14 200 hyökkäysvaunua ja 9900 lentokonetta.viii
Niiden länteen hyökkäävien joukkojen keskityksien ja hyökkäysryhmitykseen
asettumisen sekä muiden Venäjän hyökkäysvalmistelujen piti olla Meltjuhovin
mukaan valmis 15.7.1941ix ja
tietysti hyökkäyksen olisi pitänyt alkaa välittömästi sen jälkeen. Mikään
ei tietysti estä sitä, että hyökkäys olisi alkanut heinäkuussa jo ennen
kuin kaikki joukot olisivat olleet perillä.
Onneksi
Berliinissä oli kuitenkin soinut hälytyskellot Saksan liittolaisen Venäjän
hyökkäysaikomuksen suhteen ja Saksa teki juuri ja juuri ajoissa ennakoivan
iskun itään. Saksa sai valmistelunsa myöhästyneenä valmiiksi
21.6.1941 ja iski itään 22.6.1941. Alun alkaen Saksan oli tarkoitus iskeä jo
toukokuussa, mutta Italian typerä temppuilu viivästytti hyökkäystä
ratkaisevasti.
Meltjuhov
on täysin vakuuttunut siitä, että Venäjän johto ei uskonut Saksan hyökkäävän
Venäjälle vaan Venäjä valmistautui kaikessa rauhassa omaan hyökkäykseensä
länteen valloittamaan koko Euroopan. Kun Saksa sitten yllättäen iski, niin
Venäjän hommat menivät pahasti sekaisin - ei oltu valmistauduttu Saksan hyökkäykseen
vaan vain omaan hyökkäykseen länteen (mukaan luettuna Suomeen).
-----------------------------
iMihhail Meltjuhhov, Stalini käestlastud võimalus,
2005, sivu 346
iiMihhail Meltjuhhov, Stalini käestlastud võimalus,
2005, sivu 346
iiiMihhail Meltjuhhov, Stalini käestlastud võimalus,
2005, sivu 66
ivMihhail Meltjuhhov, Stalini käestlastud võimalus,
2005, sivu 369
vMihhail Meltjuhhov, Stalini käestlastud võimalus,
2005, sivu 66
viMihhail Meltjuhhov, Stalini käestlastud võimalus,
2005, sivu 376
viiMihhail Meltjuhhov, Stalini käestlastud võimalus,
2005, sivu 375
viiiMihhail Meltjuhhov, Stalini käestlastud võimalus,
2005, sivu 385
ixMihhail Meltjuhhov, Stalini käestlastud võimalus,
2005, sivu 321