Saksan liittolaiset

Täydennetty 16.12.2010 Juhani Putkinen

Aina silloin tällöin näkee väitteitä siitä, että Suomi olisi ollut Saksan liittolainen Toisessa Maailmansodassa - joka väite ei kestä päivänvaloa. Tässä artikkelissa kerrotaan faktaa Saksan liittoutumisista Toisen Maailmansodan yhteydessä.

Taustaksi liittoutumisille on syytä muistaa, että Adolf Hitlerin mielestä nimenomaan Ranska oli Saksan verivihollinen. Hitlerin mielestä Saksan olisi pitänyt liittoutua Englannin kanssa ja ellei se ollut mahdollista, niin sitten Venäjän kanssa.

Näin sitten myös käytännössä tapahtui. Englanti ei halunnut Saksan liittolaiseksi - joten kun Venäjä halusi liittoutua Saksan kanssa (saadakseen aikaan Toisen Maailmansodan), niin se liitto sitten todella realisoitui. Venäjä ja Saksa hyökkäsivät liittolaisina Puolan kimppuun jakaen Puolan keskenään, sekä pitäen yhteisen voitonparaatin ja voitonjuhlan Puolan kukistumisen kunniaksi. Saksa myös auttoi liittolaistaan Venäjää[i] Venäjän imperialistisessa hyökkäyssodassa Suomea vastaan - Talvisota. Venäjä puolestaan auttoi liittolaistaan Saksaa Venäjän haluamassa Englannin ja Ranskan sodassa Saksaa vastaan - ilman Venäjän apua Saksa ei olisi kyennyt sotimaan tehokkaasti. Englanti ja Ranska kävivät Saksan kanssa kilpajuoksua ketkä ennättävät ensin hyökätä Norjaan. Saksan vallattua Tanskan ja Norjan Venäjä onnitteli liittolaistaan Saksaa hyvin tehdyn työn vuoksi. Puolan sodan jälkeen Saksa hyökkäsi Ranskaan - Venäjän tukemana. Sitten Saksa harkitsi hyökkäystä Englantiin.

Vaan sitten Berliinissä soivat hälytyskellot - Venäjä petti Saksaa miehittäen Pohjois-Bukovinan sopimatta siitä liittolaisensa Saksan kanssa (Viron, Latvian ja Liettuan miehitystä vastaan Saksalla ei ollut sanomista - sehän oli ”sovittu”). Aikaisempaa Venäjän petosta Saksa ei vielä noteerannut.

No, Venäjän ja Saksan liitto päättyi 22.6.1941, kun Saksa julisti sodan Venäjälle - perustellen sodanjulistustaan Venäjän aiheettomalla joukkojen keskityksellä Saksaa vastaan ja teki ennakoivan iskun itään.

Entäpä muut liittoutumiset

Saksan, Italian ja Japanin puolustusliitto solmittiin 27.9.1940. Sopimuksen tarkoituksena oli estää USAa lähtemästä mukaan sotaan.[ii] Tämä oli oikea sotilaallinen liittosopimus, josta käytetään nimeä Kolmen vallan sopimus.

Kolmen vallan sopimus

Kolmen vallan sopimuksen nimi osoittautui myöhemmin huonoksi kun siihen liittyivät ensin Romania, Unkari ja Slovakia, sekä myöhemmin myös Bulgaria, Jugoslavia ja Kroatia. ”Maaliskuun 1 pnä vuonna 1941 Bulgaria liittyi kolmenvallansopimukseen seitsemäntenä maana”[iii]

Tässä oli nyt Saksan oikeat liittolaiset, joiden kanssa sotilasliitossa Saksa kävi sotaa Venäjää vastaan - kannattaa huomata, ettei Suomi kuulu siihen liittolaisjoukkoon. Viralliset piirit ei Suomessa, eikä Saksassa, pyrkineet Suomen liittymiseen kolmen vallan sopimukseen.[iv]

Suomen ja Saksan välillä toki käytiin keskusteluja,  Välirauhan aikana, siltä varalta että Venäjä hyökkää jälleen Suomen kimppuun.

Mielenkiintoista on huomata, että Saksa yritti saada Venäjän liittymään tähän kolmen valtion liittoon. Marraskuussa 1940 ”Hitler oli kutsunut Molotovin Berliiniin saadakseen selville, oliko mahdollista vetää Neuvostoliitto mukaan Saksan, Italian ja Japanin muodostamaan kolmiliittoon.”[v]

Todelliset liittolaiset sodassa

Kuten edellä voimme todeta niin Kolmen vallan sopimuksessa oli nimellisesti suorastaan tungosta, mutta kannattaa tehdä johtopäätöksiä toteutuneen historian perusteella.

Italia oli perustajajäsen Kolmen vallan liitossa,  mutta siitä liittolaisesta Saksalle oli enemmän harmia kuin hyötyä. Italian idioottimaisen ryntäilyn vuoksi Saksa joutui auttaessaan liittolaistaan vahingollisiin sotiin Balkanilla ja Afrikassa.

Kun Englannin pääministeri Winston Churchill sai tietää, että Italia oli liittynyt sotaan Saksan puolella, niin hän sanoi: ”sehän on reilua - Italia oli meidän riesanamme viime kerralla.”[vi]

Japani oli perustajajäsen Kolmen vallan liitossa, mutta se liittolainen sen sijaan, että olisi hyökännyt Saksan kanssa sodassa olevan Venäjän selkään hankkikin uudeksi reaaliseksi viholliseksi maailman mahtavimman valtion USA:n tekemällä yllätyshyökkäyksen Pearl Harboriin 7.12.1941 kello 8.

Slovakia, Bulgaria, Jugoslavia ja Kroatia eivät suinkaan antaneet Saksalle todellista apua sodassa.

Romania ja Unkari sotivat Venäjää vastaan ihan tosissaan, mutta todellinen hyöty siitä Saksalle ei ollut järin suuri. Miesmäärä rintamalla oli toki merkittävä, mutta miesten koulutus, motivaatio ja varustus ...

Huomattakoon samalla, että Espanjalla oli itärintamalla sotimassa ns. Sininen Divisioona - kiitoksena siitä, että Saksa oli auttanut Frankoa Espanjan sisällissodassa. Espanja EI kuitenkaan ollut Saksan liittolainen, vaan puolueeton valtio.

Antikomintern sopimus

Entäpä sitten Antikomintern sopimus, jota jotkut yrittävät väittää liittosopimukseksi?

Kyseessä EI ole mikään liittosopimus, sotilasliitosta puhumattakaan. Se sopimus oli lähinnä julistus, jossa todettiin Kominternin aiheuttama uhka. Alun alkaen se solmittiin Saksan ja Japanin kesken jo vuonna 1936, mutta se kuoli ja herätettiin uudelleen henkiin Toisen Maailmansodan aikana.

”Marraskuun 6. päivänä 1937 Italia oli liittynyt Kominternin-vastaiseen sopimukseen, jonka Saksa ja Japani olivat solmineet edellisen vuoden marraskuun 25. päivänä. Tämä diplomaattinen ryhmittymä ei itse asiassa ollut mikään liittoutuma sanan varsinaisessa merkityksessä. Se ei edes ollut suunnattu suoranaisesti Neuvostoliittoa vastaan, vaan sen tarkoituksena oli vastustaa Moskovasta johdetun Kominternin kumouksellista toimintaa kaikkialla maailmassa. Niinpä Kominterninvastaisen sopimuksen 1. artiklassa sanotaankin: »Sopimusosapuolet sitoutuvat tiedottamaan toisilleen kansainvälisen kommunistisen puolueen toiminnasta, neuvottelemaan toistensa kanssa puolustautumismenetelmistä sitä vastaan ja toteuttamaan näitä puolustautumismenetelmiä yhteistyössä keskenään.»”[vii]

Suomen huonoa elintarviketilannetta hyväkseen käyttäen Saksa ”osti” Suomen liittymään Antikomintern-sopimukseen. 1.12.1941 jälkeen ei voitaisi jakaa voita ja piti saada 175 000 tonnia viljaa.[viii] Allekirjoittamalla Antikomintern-sopimuksen ”Suomi kuittasi viljaa seuraavaan kevääseen asti.”[ix]

17.11.1941 Saksan suurlähettiläs von Blücher oli presidentti Risto Rytin luona puhumassa Antikomintern-sopimuksesta.  Ryti Blücherille esteltyään ensin monin tavoin liittymistä: ”Periaatteessa ei meillä olisi mitään vastaan antikominternia, joka kumminkin nykyään puhtaasti deklaratoorinen, joten asia pitäisi ja voitaisiin ottaa esille sopivampana ajankohtana. -- Bl. huomautti, että Saksassa pantaisiin erikoista arvoa juuri Suomen liittymiselle tähän sopimukseen. Sitä vastoin on Saksan hallitus täydelleen hyväksynyt suomalaisten omaksuman kannan, että Suomi käy omaa sotaansa Venäjää vastaan Saksan aseveljenä, mutta ei halua sekaantua yleiseen suursotaan ja että Suomi myös haluaa omissa sisäisissä asioissaan rakentaa omalle historialliselle kehityspohjalleen. Tämän vuoksi ei mitään ehdotuksiakaan kolmivaltasopimukseen liittymisestä ole esitetty eikä tulla esittämään.”[x]

”Näin pitkälle päästyään v. Ribbentrop katsoi ajan tulleen sulkea katiskan suu. v. Blücherin oli ilmoitettava Suomen hallitukselle Berliiniin »pyydettävän» ulkoministeriä henkilökohtaisesti, koska myös muita uusia jäseniä: Romaniaa, Bulgariaa, Slovakiaa, Kroatiaa, Nankingin Kiinaa ja Tanskaa edustaisivat ao. ulkoministerit.”[xi]

”Führerin yli tunnin kestäneen yksin puhelun tärkein sisältö oli hänen vieraansa kannalta siinä, että Suomen elintarvikehuolto saatiin nyt toistaiseksi varmistetuksi Hitlerin henkilökohtaisesti luvatessa suomalaisille heidän seuraavaan satoon saakka välttämättä tarvitsemansa viljamäärän.”[xii]

Liittolaiset julistivat sodan

On tärkeää huomata myös, että Saksan liittolaiset julistivat sodan USAlle, mutta Suomi EI julistanut. Myöskään USA ei julistanut sotaa Suomelle.

”On kiinnostavaa, että Japanin hyökättyä 8.12.1941 Pearl Harbouriin Saksa kaikkine liittolaisineen julisti sodan Yhdysvalloille. Suomi ei sitä tehnyt. Tämä yksin todistaa, että Suomi ei ollut Saksan liittolainen. Yhdysvallat ei myöskään julistanut Suomelle sotaa koko maailmansodan aikana. Päinvastoin, Suomi oli Rooseveltin mielestä ideologisesti samalla puolella kuin Yhdysvallat.”[xiii]

Erillissota

Saksa toki yritti useaan otteeseen saada Suomen liittoutumaan kanssaan - mutta Suomi kieltäytyi liittoutumasta. Suomi yksinkertaisesti kävi erillissotaa Venäjää vastaan Venäjän aloitettua Suomen ja Venäjän välisen Jatkosodan hyökkäämällä Suomen kimppuun alkaen 22.6.1941 kello 6.05.

Huomautan saman tien, ettei presidentti Risto Rytin Hitlerille lähettämä yksityiskirje suinkaan ollut mikään liittosopimus Suomen ja Saksan välillä.

”Suomi kävi puhdasta puolustusso­taa ilman minkäänlaista liittosopimusta Saksan kanssa, joten se oli oikeutettu omassa sodankäynnissään solmimaan oman aseleponsa tai oman rauhansopimuksensa.”[xiv]

Yleistä sotahistoriaa

Etusivulle