Latvian miehitys 1940

Latvia itsenäistyi samalla kun esimerkiksi molemmat naapurinsa Viro ja Liettua.

Latvia ei ollut maailmansotien välissä täysimittainen läntinen demokratia, mutta ei myöskään varsinainen diktatuuri.

Venäjällä oli yhtenäinen suunnitelma kaikkien kolmen Baltian maan valloittamiseksi. Jos maat olisivat ryhtyneet sotilaalliseen vastarintaan, niin ne olisivat joutuneet täysimittaisen sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi. Kannattaa huomata, että Venäjä oli liittoutunut Saksan kanssa ja Venäjä oli jo hyökännyt Saksan liittolaisena Puolaan.

Latvian pääpuolustussuunnitelma oli luonnollisesti laadittu Venäjän hyökkäyk­sen torjumiseksi. Rajalle ryhmitettyjen suojajoukkojen oli viivytettävä hyökkääjämaan itäosien edullisissa metsä- ja ylänkömaastoissa liikekannallepanon mahdollistamiseksi. Pääpuolustuslinja nojautui Pedezejokeen, Lubansjärveen ja Aiviekstejokeen. Vetäytymistä olisi jatkettu ylivoimaisen vihollisen edessä Väinäjoki-linjalle. Puolustus­suunnitelmaa ei ollut kuitenkaan sovitettu saumakohdassa yhteen Viron kanssa.[i]

Venäjä alkoi keskittämään Baltian maiden itärajoille puna-armeijan joukkoja 24.9.1939.[ii] Pihkovasta lähtenyt 56. Divisioona sai 28.9. käskyn marssia rajalle ja ennakkotiedon, että raja ylitettäisiin 30.9. Kalinin piirissä perustettu 7. Armeija, jonka esikunta sijaitsi Idritsassa lähellä Valko-Venäjän rajaa, valmistautui taisteluun Latvian rajalla.[iii]

Venäjän Itämeren laivaston oli oltava valmiina 29.9. Sen tehtävänä oli estää Latvian ja Suomen merivoimia kaappaamasta haltuunsa Viron laivastoa sekä estää sen siirtyminen Suomen ja Ruotsin puolueettomille vesille.[iv]

Viro, Latvia ja Liettua tekivät Venäjän kanssa perä perää tukikohtasopimukset lokakuussa 1939, eli päästivät alueelleen venäläisiä joukkoja - sen sijaan että olisivat suorittaneet liikekannallepanon, kuten Suomi teki vastaavassa tilanteessa.

No, siinä tilanteessa alkoi jo olla paskat housuissa, joten koko Latvian miehitys oli enää vain ajan kysymys.

KGB-kenraali Ivan Serovin ohje latvialaisten kyydityksistä Siperiaan on päivätty 11.10.1939.[v]

Venäjällä oli hyökkäyssuunnitelma Baltian maiden valtaamiseksi kesällä 1940, jos nämä kaikesta huolimatta nousisivat vastarintaan. Kartta.[vi]

Miehitys

Venäjä oli luvannut Baltian maille tukikohtasopimusta tehtäessä, etteivät tukikohdat rajoita valtioiden suvereenisuutta mitenkään. No, Venäjän lupaukset sopimususkollisuus tiedetään. Viron miehityksestä voi lukea täältä. Liettuan miehityksestä täältä. Niistä molemmista artikkeleista löytyy tietoja myös Latvian miehityksestä. Venäjä käytti täysin samaa sapluunaa kaikkien kolmen Baltian maan miehitykseen - ja olisi mielihyvin käyttänyt myös Suomen miehitykseen, mutta Suomi pani hanttiin.

Venäjä esitti Latvialle uhkavaatimuksen 16.6.1940 venäläisten joukkojen rajoittamattomasta päästämisestä Latviaan ja hallituksen vaihtamisesta.[vii] Latvian hallitus myöntyi. Huomattakoon, että 15.6.1940 Latvian armeijalla oli kapasiteetti panna liikekannalle 7 divisioonaa eli 130 000 - 135 000 miestä.[viii] Baltian maat olisivat yhteensä saaneet 72 tunnissa liikekannalle 360 000 miestä ja kaikkiaan aseisiin noin 500 000 miestä.[ix]

17.6.1940 Venäjän hyökkäysvaunut vyöryivät Latvian pääkaupungin Riikan kaduilla.[x]

Latviaan saapui Venäjän 2. Armeijakunta, johon kuului 67. Divisioona ja hyökkäysvaunu­prikaati.[xi] Tietenkin Latviassa ennestään olleiden venäläisjoukkojen lisäksi.

8.7.1940 alkaen Latvian armeija oli Venäjän puna-armeijan politrukkien kontrollin alla.[xii] 11.7.1940 Latvian armeija nimettiin puna-armeijan Aluepuolustusarmeijakunnaksi käskyllä numero 0141.[xiii]

Latvialaiset upseerit korvattiin puna-armeijan upseereilla. Latvialaiset upseerit komennettiin Liteneen ”jatkokoulutukseen”. Venäjä järjesti pienimuotoisen ”Katynin”. Korkeimmat upseerit ammuttiin, loput pidätettiin ja vietiin Gulagiin Napapiirille[xiv] - aivan kuten Venäjä toimi virolaistenkin upseerien kanssa.

Kyyditykset

Venäjä kyyditti 14.6.1941 kyydityksissä yli 15 000 latvialaista Siperiaan kuolemaan - näistä yli 1200 oli lapsia.[xv]

22.-24.6.1941 Venäjä otti latvialaiset poliittiset vangit kyyditettäväksi, kidutettavaksi ja murhattavaksi. Yli 6000 vietiin, vähemmän kuin 1% heistä palasi elossa.[xvi]

Museossa on nähtävänä Semjon Shustinin allekirjoittama teloitusmääräys 78 nimeltä mainitusta poliittisesta vangista.[xvii]

Vapautus miehityksestä

Saksa teki ennalta ehkäisevän iskun itään 22.6.1941.

Siinä yhteydessä saksalaiset vapauttivat Latvian Venäjän verisestä miehityksestä. Riika vapautui 1.7.1941 ja koko Latvian alue 7.7.1941. Latvialaiset ottivat saksalaiset vapauttajina vastaan ja kaikkialla liehuivat Latvian liput.[xviii]

Saksa alkoi kuitenkin kohta puolestaan miehittämään Latviaa. Jo heinäkuussa 1941 kiellettiin latvialaisten asepukujen käyttö.[xix] Pian latvialaiset joukot muutettiin poliisiyksiköiksi, eikä Latvian itsenäisyyttä sallittu palauttaa.[xx]

Latvia

Etusivulle


[i] Erkki Nordberg, Arvio ja Ennuste Venäjän sotilaspolitiikasta Suomen suunnalla, 2003, sivu 167

[ii] Erkki Nordberg, Arvio ja Ennuste Venäjän sotilaspolitiikasta Suomen suunnalla, 2003, sivu 147

[iii] Erkki Nordberg, Arvio ja Ennuste Venäjän sotilaspolitiikasta Suomen suunnalla, 2003, sivu 147

[iv] Erkki Nordberg, Arvio ja Ennuste Venäjän sotilaspolitiikasta Suomen suunnalla, 2003, sivu 147

[v] Latvijas okupäcijas muzejs, syyskuussa 2010

[vi] Erkki Nordberg, Arvio ja Ennuste Venäjän sotilaspolitiikasta Suomen suunnalla, 2003, sivu 168

[vii] Mark Solonin, 25. juuni 1941 Rumalus või agressioon, 2010, sivu 116

[viii] Latvijas okupäcijas muzejs, syyskuussa 2010

[ix] Erkki Nordberg, Arvio ja Ennuste Venäjän sotilaspolitiikasta Suomen suunnalla, 2003, sivu 146

[x] Latvijas okupäcijas muzejs, syyskuussa 2010

[xi] Erkki Nordberg, Arvio ja Ennuste Venäjän sotilaspolitiikasta Suomen suunnalla, 2003, sivu 149

[xii] Latvijas okupäcijas muzejs, syyskuussa 2010

[xiii] Latvijas okupäcijas muzejs, syyskuussa 2010

[xiv] Latvijas okupäcijas muzejs, syyskuussa 2010

[xv] Latvijas okupäcijas muzejs, syyskuussa 2010

[xvi] Latvijas okupäcijas muzejs, syyskuussa 2010

[xvii] Latvijas okupäcijas muzejs, syyskuussa 2010

[xviii] Latvijas okupäcijas muzejs, syyskuussa 2010

[xix] Latvijas okupäcijas muzejs, syyskuussa 2010

[xx] Latvijas okupäcijas muzejs, syyskuussa 2010

Latvia

Etusivulle