Lisätty viite I 12.12.2010 Juhani Putkinen
Kyseinen
23.08.1939 solmittu sopimus
on merkittävimpiä tapahtumia maailmanhistoriassa. Sen sopimuksen avulla imperialistinen
Venäjä sai aikaan haluamansa
Toisen Maailmansodan.
Jotta
voisi sen sopimuksen avulla valloittaa itselleen ensi askeleena Baltian maat,
Suomen, puolet Puolasta ja Bessarabian - sillanpäiksi koko Euroopan valloitusta
varten. Nimenomaan Venäjä esitti kyseisen sopimuksen solmimista ja ehdotti
asiaa jo kesällä 1939. Venäjä valmisteli asiaa jo huhtikuun alussa 1939.
”Ulkoministeri
Ribbentrop sai jo huhtikuun alussa epävirallisen tiedon Neuvostoliiton
muuttuneessa suhtautumisesta. Neuvostoliiton suurlähetystön edustaja kertoi
"olevan absurdia, että Neuvostoliitto ja Saksa kiistelevät ideologioista,
kun ne voisivat tehdä suurta politiikkaa rinta rinnan". Kun lisäksi
Neuvostoliiton suurlähettiläs kertoi 17.4.1939 ulkoasiainministeriön
valtiosihteerille Ernst von Weizsäckerille, että "Neuvostoliiton ja
Saksan välillä ei ole ylipääsemättömiä esteitä suhteiden kehittämiselle",
pohjatyö suurelle yllätykselle oli tehty.”[i]
”Sydänkesällä 1939
saksalais-neuvostoliittolaisessa yhteydenpidossa siirryttiin
jo konkreettisiin asioihin. Neuvostoliiton asiainhoitaja G. Astahov kertoi Berliinissä neuvos Karl
Schnurrelle 27. heinäkuuta, miten sekä Saksalle
että Neuvostoliitolle oli yhteistä kapitalististen demokratioiden vastustaminen. Muutakin yhteistä mailla
oli ja siksi niiden edut olisivat pitkälti sovitettavissa
yhteen. Danzig, jota Hitler oli kovasti haluamassa, palaisi Astahovin mukaan
tavalla tai toisella Saksan yhteyteen ja Puolan käytävän ongelmakin olisi
jotenkin ratkaistavissa Saksan edun mukaisesti. Mutta sen sijaan
Saksan oli luovuttava kaikista haaveistaan Puolan valkovenäläisistä ja
ukrainalaisista alueista, siis Itä-Puolasta.
Näin
oli itse asiassa jo hahmoteltu Puolan tuleva jako.”[ii]
”Saksan ulkoasiainministeriön
valtiosihteeri Ernst von Weizsäcker määräsi
kolme päivää myöhemmin Saksan Moskovan-lähettilään von der Schulenburgin
välittämään Neuvostoliiton johdolle tiedon, että Saksa oli Puolan-kysymyksessä
valmis turvaamaan Neuvostoliiton edut ja myös kunnioittamaan Neuvostoliiton
intressejä Baltiassa.”[iii]
Saksan
tavoitteena oli yhdistää saksankieliset alueet yhtenäiseksi Saksan
valtakunnaksi. Se tavoite oli vähitellen toteutumassa, kun Saksa sai otettua
takaisin Ranskan miehittämänä olleet Saksan alueet, Tshekkoslovakiaan
virheellisesti liitetyt ns. sudeettisaksalaiset alueet ja Itävallan. Puolan
miehittämänä oli saksankielisiä alueita. Saksan minimitavoitteena oli saada
rakentaa rautatie ja moottoritie yhdistämään Saksan Itä-Preussi Saksan emämaahan
- Puola ei suostunut edes neuvottelemaan asiasta.
Hitler
ja Saksan sotilasjohto olivat yksimielisesti täysin varmoja siitä, ettei Saksa
saa enää joutua kahden rintaman sotaan - joka heidän mielestään olisi
tuhoisaa Saksalle. Siksi Hitlerin mielestä Saksan tulisi liittoutua
mieluiten Englannin kanssa, mutta ellei se olisi mahdollista, niin sitten Venäjän
kanssa.
Saksan
puolustusvoimien koko oli rajoitettu Versaillesin rauhansopimuksessa hyvin
pieneksi. Saksalta oli myös kielletty mm. lentoase, sukellusveneet ja hyökkäysvaunut.
Venäjän avulla Saksa kuitenkin kehitti ilmavoimiaan ja hyökkäysvaunuja sekä
taktiikkaa. Vuonna 1939 Saksan asevoimat olivat vielä hyvin heikot. Ei ollut
varastoja, eikä sotateollisuutta tarpeeksi mihinkään laajamittaiseen
sotimiseen. Myös koulutettu reservi oli pieni. Saksan teollisuus kärsi
ankarasta raaka-ainepulasta. Saksan laivaston oli tarkoitus valmistua
sotavalmiuteen vasta vuonna 1945.
Voidaankin
tehdä sellainen johtopäätös, että Saksa
EI olisi hyökännyt Puolan kimppuun ilman Molotov-Ribbentrop-sopimusta.
Sopimuksen
salainen lisäpöytäkirja
taas jakoi Eurooppaa Venäjälle ja Saksalle sulle - mulle periaatteella. Venäjä
kielsi puoli vuosisataa kyseisen lisäpöytäkirjan olemassaolon. Sen lisäpöytäkirjan
mukaan, ja tiiviissä yhteistyössä, Venäjä ja Saksa hyökkäsivät yhdessä liittolaisina
Puolan kimppuun
ja jakoivat Puolan keskenään, sekä pitivät
yhteisen voitonparaatin ja voitonjuhlan Puolan kukistumisen kunniaksi.
Venäjä
kuitenkin petti
liittolaistaan Saksaa saadakseen aikaan haluamansa sodan Saksan sekä Englannin
ja Ranskan välille. Venäjä nimenomaan varusti tarkoituksellisesti Saksaa,
jotta Saksa kykenisi käymään tehokasta sotaa Englantia ja Ranskaa vastaan.
Venäjän tarkoituksena
oli, että kun nämä länsimaat ovat tapelleet keskenään itsensä uuvuksiin,
niin sitten Venäjä hyökkää
maailmanhistorian suurimmin joukoin länteen heinäkuussa 1941 valtaamaan koko
Euroopan - aluksi.
Kuva
lisäpöytäkirjasta:[iv]
Sopimusneuvottelut
sujuivat Moskovassa erittäin nopeasti ja hyvässä hengessä. Hitler halusi
yhtenäisen Saksan ilman pelkoa Venäjän hyökkäyksestä Saksan kimppuun ja
Venäjä halusi päästä hyökkäämään heikentyneen Euroopan kimppuun.
Niinpä
kun sopimus oli allekirjoitettu, niin: »Urakan
jälkeen tyytyväinen Stalin nosti samppanjalasinsa ja ehdotti maljaa Hitlerille:
"Tiedän miten paljon Saksan kansa rakastaa Führeriään.
Siksi haluaisinkin juoda hänen terveydekseen."»[v]
Lisäpöytäkirjan perusteella Venäjä hyökkäsi Suomen
kimppuun aloittaen Suomen ja Venäjän välisen Talvisodan,
yrittäen valloittaa koko Suomen, sekä miehitti Baltian maat ja Bessarabian.