Molotov-Ribbentropsopimus

Lisätty viite I 12.12.2010 Juhani Putkinen

Kyseinen 23.08.1939 solmittu sopimus on merkittävimpiä tapahtumia maailmanhistoriassa. Sen sopimuksen avulla imperialistinen Venäjä sai aikaan haluamansa Toisen Maailmansodan.

Venäjä halusi sopimuksen

Jotta voisi sen sopimuksen avulla valloittaa itselleen ensi askeleena Baltian maat, Suomen, puolet Puolasta ja Bessarabian - sillanpäiksi koko Euroopan valloitusta varten. Nimenomaan Venäjä esitti kyseisen sopimuksen solmimista ja ehdotti asiaa jo kesällä 1939. Venäjä valmisteli asiaa jo huhtikuun alussa 1939.

Ulkoministeri Ribbentrop sai jo huhti­kuun alussa epävirallisen tiedon Neuvostoliiton muuttuneessa suhtautumi­sesta. Neuvostoliiton suurlähetystön edustaja kertoi "olevan absurdia, että Neuvostoliitto ja Saksa kiistelevät ideologioista, kun ne voisivat tehdä suur­ta politiikkaa rinta rinnan". Kun lisäksi Neuvostoliiton suurlähettiläs kertoi 17.4.1939 ulkoasiainministeriön valtiosihteerille Ernst von Weizsäckerille, että "Neuvostoliiton ja Saksan välillä ei ole ylipääsemättömiä esteitä suhtei­den kehittämiselle", pohjatyö suurelle yllätykselle oli tehty.”[i]

Sydänkesällä 1939 saksalais-neuvostoliittolaisessa yhteydenpidossa siir­ryttiin jo konkreettisiin asioihin. Neuvostoliiton asiainhoitaja G. Astahov kertoi Berliinissä neuvos Karl Schnurrelle 27. heinäkuuta, miten sekä Sak­salle että Neuvostoliitolle oli yhteistä kapitalististen demokratioiden vastus­taminen. Muutakin yhteistä mailla oli ja siksi niiden edut olisivat pitkälti sovitettavissa yhteen. Danzig, jota Hitler oli kovasti haluamassa, palaisi As­tahovin mukaan tavalla tai toisella Saksan yhteyteen ja Puolan käytävän on­gelmakin olisi jotenkin ratkaistavissa Saksan edun mukaisesti. Mutta sen si­jaan Saksan oli luovuttava kaikista haaveistaan Puolan valkovenäläisistä ja ukrainalaisista alueista, siis Itä-Puolasta.

Näin oli itse asiassa jo hahmoteltu Puolan tuleva jako.”[ii]

Saksan ulkoasiainministeriön valtiosihteeri Ernst von Weizsäcker mää­räsi kolme päivää myöhemmin Saksan Moskovan-lähettilään von der Schu­lenburgin välittämään Neuvostoliiton johdolle tiedon, että Saksa oli Puolan-kysymyksessä valmis turvaamaan Neuvostoliiton edut ja myös kunni­oittamaan Neuvostoliiton intressejä Baltiassa.”[iii]

Saksa halusi yhtenäisen

Saksan tavoitteena oli yhdistää saksankieliset alueet yhtenäiseksi Saksan valtakunnaksi. Se tavoite oli vähitellen toteutumassa, kun Saksa sai otettua takaisin Ranskan miehittämänä olleet Saksan alueet, Tshekkoslovakiaan virheellisesti liitetyt ns. sudeettisaksalaiset alueet ja Itävallan. Puolan miehittämänä oli saksankielisiä alueita. Saksan minimitavoitteena oli saada rakentaa rautatie ja moottoritie yhdistämään Saksan Itä-Preussi Saksan emämaahan - Puola ei suostunut edes neuvottelemaan asiasta.

Hitler ja Saksan sotilasjohto olivat yksimielisesti täysin varmoja siitä, ettei Saksa saa enää joutua kahden rintaman sotaan - joka heidän mielestään olisi tuhoisaa Saksalle. Siksi Hitlerin mielestä Saksan tulisi liittoutua mieluiten Englannin kanssa, mutta ellei se olisi mahdollista, niin sitten Venäjän kanssa.

Saksan puolustusvoimien koko oli rajoitettu Versaillesin rauhansopimuksessa hyvin pieneksi. Saksalta oli myös kielletty mm. lentoase, sukellusveneet ja hyökkäysvaunut. Venäjän avulla Saksa kuitenkin kehitti ilmavoimiaan ja hyökkäysvaunuja sekä taktiikkaa. Vuonna 1939 Saksan asevoimat olivat vielä hyvin heikot. Ei ollut varastoja, eikä sotateollisuutta tarpeeksi mihinkään laajamittaiseen sotimiseen. Myös koulutettu reservi oli pieni. Saksan teollisuus kärsi ankarasta raaka-ainepulasta. Saksan laivaston oli tarkoitus valmistua sotavalmiuteen vasta vuonna 1945.

Voidaankin tehdä sellainen johtopäätös, että Saksa EI olisi hyökännyt Puolan kimppuun ilman Molotov-Ribbentrop-sopimusta.

Lisäpöytäkirja

Sopimuksen salainen lisäpöytäkirja taas jakoi Eurooppaa Venäjälle ja Saksalle sulle - mulle periaatteella. Venäjä kielsi puoli vuosisataa kyseisen lisäpöytäkirjan olemassaolon. Sen lisäpöytäkirjan mukaan, ja tiiviissä yhteistyössä, Venäjä ja Saksa hyökkäsivät yhdessä liittolaisina Puolan kimppuun ja jakoivat Puolan keskenään, sekä pitivät yhteisen voitonparaatin ja voitonjuhlan Puolan kukistumisen kunniaksi.

Venäjä kuitenkin petti liittolaistaan Saksaa saadakseen aikaan haluamansa sodan Saksan sekä Englannin ja Ranskan välille. Venäjä nimenomaan varusti tarkoituksellisesti Saksaa, jotta Saksa kykenisi käymään tehokasta sotaa Englantia ja Ranskaa vastaan. Venäjän tarkoituksena oli, että kun nämä länsimaat ovat tapelleet keskenään itsensä uuvuksiin, niin sitten Venäjä hyökkää maailmanhistorian suurimmin joukoin länteen heinäkuussa 1941 valtaamaan koko Euroopan - aluksi.

Kuva lisäpöytäkirjasta:[iv]

Malja Hitlerille

Sopimusneuvottelut sujuivat Moskovassa erittäin nopeasti ja hyvässä hengessä. Hitler halusi yhtenäisen Saksan ilman pelkoa Venäjän hyökkäyksestä Saksan kimppuun ja Venäjä halusi päästä hyökkäämään heikentyneen Euroopan kimppuun.

Niinpä kun sopimus oli allekirjoitettu, niin: »Urakan jälkeen tyytyväinen Stalin nosti samppanjalasinsa ja eh­dotti maljaa Hitlerille: "Tiedän miten paljon Saksan kansa rakastaa Führeriään. Siksi haluaisinkin juoda hänen terveydekseen."»[v]

Sopimuksen vaikutus

Lisäpöytäkirjan perusteella Venäjä hyökkäsi Suomen kimppuun aloittaen Suomen ja Venäjän välisen Talvisodan, yrittäen valloittaa koko Suomen, sekä miehitti Baltian maat ja Bessarabian.

 

[i] Jukka Seppinen, Hitler, Stalin ja Suomi, 2009, sivu 32

[ii] Pertti Pesonen et al, Talvisota, 1989, sivu 18

[iii] Pertti Pesonen et al, Talvisota, 1989, sivut 18-19

[iv] Pertti Pesonen et al, Talvisota, 1989, sivu 23

[v] Pertti Pesonen et al, Talvisota, 1989, sivu 21

Talvisota

Etusivulle

free counter