Suomalaiset olivat toki joutuneet sotimaan
Venäjää vastaan jo ennen Suomen
Sotaa, mutta lähdetään kuitenkin tarkastelemaan historiaa vasta ajasta,
jolloin Suomi kuului autonomisena suuriruhtinaskuntana Venäjän tsaarin
alaisuuteen.
”Venäläinen imperialismi halusi
yhdenmukaistaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan lisäksi postilaitoksen ja muut
valtiolliset instituutiot, lisätä venäläisten virkamiesten ja venäjän
kielen oikeuksia Suomessa ja viime kädessä venäläistää kansan ja sulauttaa
lopulta koko Suomen kiinteäksi ja erottamattomaksi osaksi Venäjän yhtenäistä
valtakuntaa.”[i]
Tästä Venäjän Suomea kohtaan
harjoittamasta sortopolitiikasta kumpusivat suomalainen aktivismi, jääkäriliike
ja suojeluskunnat. Nähtiin, että Suomi ja suomalaisuus voivat säilyä vain
itsenäisessä Suomessa. Jotta Suomi voisi itsenäistyä Venäjän brutaalin
vallan alta Suomi tarvitsee koulutetut asevoimat ja aseita.
Ensimmäinen Maailmansota näytti
antavan mahdollisuuden Suomen ja suomalaisuuden säilymiseen. ”Jos itse
sielunvihollinen olisi ollut Nikolai II:ta [Venäjää
- jp] vastaan taistelussa, kaikki epäröinti valinnassa näiden potentaattien välillä
olisi loppunut sen tosiasian edessä, että Nikolai II uhkasi Suomen koko
olemassaoloa.”[ii]
Siten aktivistit turvasivat Saksaan saadakseen aseita ja sotilaskoulutusta.
Sodan alussa Saksa saavutti kimppuunsa hyökänneestä Venäjästä merkittäviä
voittoja, esimerkiksi Tannenbergissä. Se loi uskoa Saksan voittoon Venäjästä ja lisäsi
intoa turvata Saksaan.
Saksa
suostui auttamaan.
”Jos sanotaan, että Saksa tammikuussa 1915 ojensi Suomelle voimakkaan,
auttavan kätensä, se on liiaksi sanottu. Pikemminkin se heitti hukkumassa
olevalle kansalle arveluttavan heikon pelastusköyden. Eikä sen enempää
tarvinnut tehdäkään. Suomessa oli miehiä, jotka olivat valmiit tarraamaan tähän
köyteen kynsin hampain – ja vetämään jäljessään kokonaisen
kansakunnan.”[iii]
Jääkäripataljoona
27.
”Saksassa helmikuusta 1915 helmikuuhun 1918 palvelleeseen suomalaiseen
vapaaehtoisjoukkoon on laskettu kuuluneen kaikkiaan 1886 suomalaista.”[iv]
Tietäen tämän joukon olevan tulossa apuun Suomen hallitus, kenraali
Mannerheim ja suojeluskuntalaiset aloittivat Vapaussodan
Venäjää vastaan.
Suomi
oli julistautunut itsenäiseksi 6.12.1917, mutta imperialistinen Venäjä ei vetänyt
miehitysjoukkojaan Suomesta. Ne miehitysjoukot oli riisuttava aseista ja estettävä
Suomen Karjalassa Venäjältä hyökkääviä Venäjän joukkoja tekemästä läpimurtoa
rintamaan.
Niin,
Suomi joutui käymään Vapaussodan Venäjää vastaan, sillä ”Venäjän
karhu” ei halunnut irrottaa kynsiään ”Suomineidosta” ja halusi pistellä
Suomen valtavaan kitaansa.
Vapaussodan
aloittamisesta voitte lukea artikkelin tarkoin lähdeviittein täältä.
Onneksi
Suomi voitti Vapaussodan jääden itsenäiseksi demokraattiseksi valtioksi.
Venäjän
karhu ei suinkaan heittänyt kirvestään kaivoon, vaikka hävisi Vapaussodan
Suomea vastaan, Suomi piti ehdottomasti saada ”takaisin”. Talvisotaa edeltävältä
ajalta löytyy runsaasti artikkeleita tarkoin lähdeviittein luotettaviin lähteisiin
täältä.
Esimerkiksi
tässä
artikkelissa
esitetään sotilaallisia valmisteluja alkaen 20.5.1939 konkreettisesti
nimenomaan Talvisotaa
varten.
Venäjä
hyökkäsi Suomen kimppuun 30.11.1939, rikkoen törkeästi voimassa olevaa hyökkäämättömyyssopimusta ja sen jatkosopimusta,
yrittäen valloittaa koko Suomen. Suomettunut historiankirjoitus kertoo Venäjän
irtisanoneen hyökkäämättömyyssopimuksen ja jättää kertomatta, ettei
sopimusta voinut irtisanoa ja noin vain hyökätä heti irtisanomisen jälkeen.
Hyökkäämättömyyssopimus oli voimassa 31.12.1945 saakka.
Syynä
Venäjän hyökkäykseen Suomen kimppuun ei suinkaan ollut mikään
”Leningradin turvallisuuden varmistaminen”, vaan puhtaasti Venäjän
imperialismi ja ahneus.
Onneksi
Suomi saavutti torjuntavoiton ja vielä suurpoliittinen tilanne oli sellainen,
ettei Venäjä vielä halunnut joutua sotaan Englantia ja Ranskaa vastaan. Lisää
syitä miksi Venäjä ei onnistunut valtaamaan Suomea Talvisodassa löytyy
täältä.
Sitä
ajanjaksoa sanotaan yleisesti ja osuvasti Välirauhaksi.
Linkin takaa löytyy runsaasti artikkeleita tarkoin lähdeviittein.
Kun
Venäjä epäonnistui yrityksessään valloittaa Talvisodassa koko Suomi, niin
Venäjä valmistautui huolella hyökkäämään uudelleen Suomen kimppuun –
Suomi piti kerta kaikkiaan saada valloitettua ”takaisin”.
Jenkkiprofessorilta erinomainen lyhyt kuvaus
tilanteesta Välirauhan aikana.
Kuinka ollakaan imperialistinen
roistovaltio Venäjä hyökkäsi taas Suomen kimppuun alkaen 22.6.1941 kello
6.05, aloittaen Suomen ja Venäjän välillä käydyn Jatkosodan,
joka oli erillissota.
Suomi saavutti suurenmoiset torjuntavoitot jääden
itsenäiseksi demokraattiseksi valtioksi.
Tilanne on jälleen sama
– Venäjä haluaa
valloittaa Suomen ”takaisin”, odottaen sopivaa tilaisuutta hyökätäkseen
uudelleen.
[i]
Martti Häikiö – Historia ja väärät profeetat; 2003; sivu 42
[ii]
Matti Lauerma – Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27; 1966;
sivu 45
[iii]
Matti Lauerma – Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27; 1966;
sivu 91
[iv]
Matti Lauerma – Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27; 1966;
sivu 254