Miksi Venäjä epäonnistui valloitusyrityksessään

Täydennetty 13.12.2010 Juhani Putkinen

Venäjän tavoitteena oli valloittaa koko Suomi Talvisodan avulla. Kun Suomi saavutti torjuntavoiton ja näytti siltä, että Venäjä jatkaessaan Talvisotaa voisi joutua sotaan länsivaltojen kanssa, niin Venäjä suostui rauhaan Suomen kanssa. Venäjän tavoitteenahan oli, että Saksa ja muut länsimaat heikentäisivät toisiaan keskinäisessä sodassa, jotta Venäjän olisi sitten helpompi valloittaa koko Eurooppa (aluksi) hyökkäämällä länteen maailmanhistorian suurimmin voimin heinäkuussa 1941.

Suomen tehokas puolustautuminen

”Neuvostoliiton asema oli kuitenkin arka. Kevään kelirikot olivat alkamassa ja uhkasivat eristää suuren osan puna-armeijaa kohvaisten järvien ja Suomenlahden taakse. Länsivaltojen suunnitelmat olivat myös edenneet siihen vaiheeseen että riski britti- ja ranskalaisjoukkojen saapumisesta rintamalle alkoi olla vakavasti otettava mahdollisuus. Puna-armeijan tappiot olivat niinikään kauhistuttavat ja se menetti arvovaltaansa viikko viikolta. Maaliskuuhun mennessä suunnilleen puolet puna-armeijasta – 45 divisioonaa 110:stä. 3 000 ajanmukaista panssarivaunua noin 6 000:sta – oli keskitetty Suomea vastaan. Tähän mennessä kokonaistappiot olivat noin 1 000 000 miestä kaatuneina ja haavoittuneina, ja pelkästään kaatuneiden määrä vastasi noin 11 divisioonan vahvuutta (s.o. 200 000). Suomalaiset olivat tämän lisäksi myös tuhonneet tai ottaneet sotasaaliiksi suunnilleen 1 600 uudenaikaista panssarivaunua – yli puolet Suomea vastaan lähetetyistä vaunuista ja neljännes koko Neuvostoliiton panssarivoimista. Kun muistetaan että Neuvostoliiton oli myös pidettävä divisioonia Kaukoidässä Japanin varalta ja lännessä Saksaa ja länsivaltoja vastassa, nämä tappiot vaaransivat Neuvostoliiton turvallisuutta raskaasti. Kaikesta tästä oli tuloksena se, että Stalin alkoi innokkaasti haluta sovintoa neuvotteluteitse.”[i]

”Meillä oli kuitenkin puolustuslaitoksen, raja- ja merivartiolaitoksen rinnalla jotakin, joka pelasti elämämme. Suojeluskunta­ ja Lottajärjestöt olivat vapaaehtoisin voimin ja kansan vapauden tahtoon nojautuen ylläpitäneet maanpuolustustahtoa sekä hankkineet monin tavoin taisteluvälineitä ja materiaalia, joita ilman puolustuksemme olisi sortunut.”[ii]

Uhka joutua sotaan länttä vastaan

”Viimeaikainen historiantutkimus on selvittänyt jo Talvisodan päättymisen arvoituksenkin. Siihen vaikutti ratkaisevasti Stalinin Englannista saamat tiedustelutiedot, että liittoutuneet ryhtyisivät sotaan etelässä, nimittäin pommittamaan Bakun öljyalueita. Sellaiseen uhkapeliin ei Stalin halunnut antautua.”[iii]

Mahdollinen skenaario, joka ei sopinut Venäjän suunnitelmiin: "Suomi maaliskuussa 1940 piti käsissään maailman kohtaloa. Jos se kaikesta huolimatta olisi ottanut vastaan länsivaltojen avuntarjouksen, Ranska ja Englanti olisivat samalla joutuneet sotaan Neuvostoliittoa vastaan, mistä olisi voinut olla seurauksena Neuvostoliiton ja Saksan siteiden lujittuminen."[iv]

"Ranskan yleisesikunnan asiakirjojen perusteella interventiota valmisteltiin myös Kaukasiassa, missä liittoutuneet olisivat ottaneet haltuunsa Saksaan öljyä toimittavan Bakun alueen."[v] "Nelipäiväisessä politbyroon ja rintamakomentajien tilityskokouksessa kuukausi sodan jälkeen hän [Stalin - jp] syytti tiedustelu-upseereitaan -- Stalin moitti etenkin sitä, että ilmahyökkäys Bakuun oli esitetty hänelle varmana tietona."[vi]

Venäjä suhtautui Ranskan ja Englannin väliintuloon vakavasti.[vii]

Berija ilmoitti Stalinille 5.3.1940, että Ranskasta on lähdössä kolme divisioonaa Suomeen.[viii]

13.3.1940 aamulla Englannin ulkoministeri Halifax lupasi lähettää Suomeen 50 pommikonetta, jos Suomi jatkaa sotaa.[ix]

"Stalinin saamien tietojen mukaan länsiliittoutuneet aikoivat tosissaan puuttua sotaan. On syytä arvioida, että juuri siksi Neuvostoliiton hallitus katsoi parhaaksi tehdä poliittisen täyskäännöksen."[x]

Berijalta Voroshiloville, Halifaxin kiertokirje suurlähettiläille Talvisodan yhteydessä: "Saksan heikko kohta on Venäjä ... Bakun öljylähteiden menetys haittaisi Venäjän sotaponnistuksia ja sen kykyä auttaa Saksaa enemmän kuin mikään muu isku, jonka sille voi antaa ulkoapäin."[xi]

”Liittoutuneet olivat selvästi pettyneitä, että Suomi oli tehnyt Neuvostolii­ton kanssa rauhan 13.3.1940 raskailla ehdoilla. Laajan hyökkäyksen suun­nittelu Neuvostoliittoon ei ollut kuitenkaan sidoksissa talvisodan seurauk­siin, vaan suunnitelmien tekeminen jatkui ja suorastaan kiihtyi, myös Bakun osalta.”[xii]

Öljy

Bakun öljykentillä tuotettiin lähes 100% Venäjällä käytetystä bensiinistä, lentokoneiden tarvitsemasta öljystä 80% ja 90% kerosiinista. Venäjä toimitti myös huomattavan määrän polttoaineita sieltä Saksaan Italian satamien kautta. Venäjä toimitti Saksalle sen tärkeimmät raaka-aineet.[xiii]

Oli täysin reaalinen uhka, että Englanti ja Ranska pommittaisivat Bakua Lähi-Idästä.