Talvisodan kenttätykit

Valitettavasti suomalaiset poliitikot olivat 1930-luvulla naiiveja - luulivat, ettei tule sotaa - eikä siten hankittu uutta kalustoa kenttätykistölle. Ei edes riittävästi ammuksia jo oleviin tykkeihin.

Juuri ennen Talvisotaa yritettiin hankkia jotakin, mutta silloin oli jo myöhäistä - tykit ja ammukset eivät enää ennättäneet siihen sotaan. Oma tykkitehdas kyllä perustettiin ennen Talvisotaa, mutta siitäkään ei tietenkään ollut hyötyä siihen sotaan. Jatkosodan loppuvaiheessa sieltä sentään valmistui suomalaisia kenttätykkejä (105 mm haupitseja). Ammustuotanto oli kulutukseen nähden aivan liian vähäistä niin Talvisotaan kuin myös Jatkosotaan. Oikeastaan mitään ei tuotettu riittävästi, ei ruutia, ei trotyyliä, ei ammusten kuoria, ei hylsyjä, ei sytyttimiä.

Tänäänkin on otettava vielä oppia näistä vanhoista virheistä. Kalusto on hankittava hyvissä ajoin ennen sotaa, jotta se myös ennätetään kouluttaa joukoille ennen tositoimia. Määrällisesti kalustoa on oltava riittävästi myös rikkoontumisien ja tuhoutumisien nopeaksi korvaamiseksi. Ammuksia pitää olla niin paljon, että kaikkia maaleja voidaan tulittaa riittävästi, eikä vain muodon vuoksi kuten Talvisodassa valitettavasti oli asian laita. Vasta Jatkosodan heinäkuussa ryssille opetettiin mikä asia on suomalainen kenttätykistö - silloin ammuttiin ihan kunnolla mm. Kannaksen torjuntavoittoja hankittaessa. No, hyvä on 29.6.1944 suomalainen tykistö ampui jo Ihantalan suunnalla noin 9000 laukausta. 3.7.1944 jo 12 000 laukausta. Vuosalmella suomalainen tykistö ampui 9.7.1944 13 500 laukausta.

Olisipa Talvisodassa ollut käytettävissä tällainen tulivoima - vaan ei ollut, ei laadullisesti, eikä määrällisesti. Laatu ei tässä tarkoita välttämättä tykin ikää, eikä valmistusmaatakaan. Talvisodan tykkikalusto oli pääsääntöisesti kevyttä ja lyhyen kantaman kalustoa. Hyvä raskas kalusto puuttui lähes kokonaan - niitä nähtiin vain toiveunissa.

Kevyet joustolavettiset kanuunat 30.11.1939

Joustolavettinen tarkoittaa sitä, että koko tykki ei laukaistaessa hyppää pois asemastaan, vaan tykki itse pysyy paikoillaan ja putki peräytyy laukaistaessa sekä palautuu automaattisesti laukaisun jälkeen eteen.

Kanuuna tarkoittaa periaatteessa pitkäputkista tykkiä, jolla voidaan ampua suurille etäisyyksille tarkkaa laakatulta.

Tyyppi

kpl[i]

Huom.

75 K 02

12

75 mm, vuosimalli 1902, kantama 9,3 km

76 K 00

21

Kantama 8,3 km

76 K 02

192

Talvisodan pääkalusto, kantama 10,7 km[ii]

76 LK 10 t. 13

72

Lyhennetty kanuuna, kantama 7 km

76 K 22

4

Kantama 12 km

76 K 23

4

Kantama 12 km

Yhteensä

305

 

Kuten taulukosta näkyy, niin kalustokirjavuus oli aivan hirvittävä. Kuusi eri tyyppiä ihan samaan käyttötarkoitukseen ja tulen tehon kannalta samaa kaliiberia. Vaikeuksia kunnossapitoon, koulutukseen, ammushuoltoon ja tasotyöskentelyyn (eri ampumataulukot).

Kevyet joustolavettiset haupitsit 30.11.1939

Haupitsi tarkoittaa lyhytputkista tykkiä, jolla voidaan ampua yläkulmilla kaaritulta vähän kranaatinheittimen tapaan. Se on hyvin tarpeellinen varsinkin suomalaisessa peitteellisessä maastossa - voidaan ampua metsän tai mäen ylitse. Vastaavasti asutuskeskustaisteluissa voidaan ampua rakennusten ylitse.

Tyyppi

kpl

Huom.

122 H 09 t. 10

70

122 mm, vm. 1909 tai 1910, kantama 6,6 km

Yhteensä

70

 

No, nyt ei ole suurta kalustokirjavuutta, kaikki venäläisiä tykkejä. Vaan nyt on kirottava sitä, ettei saatu hankittua hyviä keveitä 105 mm haupitseja, niille olisi toden totta ollut tarvetta. Saksasta olisi voitu ostaa kesällä 1939 lyhyellä toimitusajalla 105 mm haupitseja (kuin myös 150 mm haupitseja) - vaan ei ostettu[iii], ne poliitikot, ne poliitikot. Kotimaiset 105 mm haupitsit olisivat myös olleet hyviä, vaan eivät ennättäneet Talvisotaan.

Raskaat joustolavettiset kanuunat 30.11.1939

Tyyppi

kpl

Huom.

107 K 10 t. 13

11

107 mm, vm. 1910 tai 1913, kantama 13,6 km

Yhteensä

11

 

Olisipa näitä ollut 10 kertaa enemmän, vaan ei ollut.

Raskaat joustolavettiset haupitsit 30.11.1939

Tyyppi

kpl

Huom.

150 H 14J

12

150 mm, vm. 1914, kantama 6,5 km

152 H 10

8

Kantama 7,5 km, ammuksen paino 40,9 kg

152 H 15-17

12

Kantama 11,2 km

Yhteensä

32

 

Eli raskaita haupitseja oli mitättömän vähän. Tarve olisi ollut ainakin viisinkertainen jo Talvisotaan.

Joustolavettisia yhteensä 30.11.1939

Eli kaikenkaikkiaan joustolavettisia tykkejä Suomen kenttätykistöllä oli Talvisodan alkaessa 418 kpl, joista joukoille jaettuna 412 kpl ja reservissä 6 kpl.[iv] Vuoden 1921 tykistökomitean suosituksen mukaan Suomella olisi pitänyt olla kaikkiaan 825 tykkiä, joista kevyitä 590 ja raskaita 235.[v] Olisipa sen komitean suositus toteutunut.

Jäykkälavettisia tykkejä 30.11.1939

Jäykkälavettinen tykki oli sinänsä kunnossa ollessaan tarkka, mutta sen heikkoutena oli alhainen tulinopeus - kun ammus lähti asemasta yhteen suuntaan ja tykki toiseen suuntaan. Joka laukauksen jälkeen tykki piti kangeta uudelleen asemaan ja suunnata uudelleen. Joustolavettiseen tarvitsi vain syytää uusi ammus (raskaissa vielä erikseen hylsy ja ruutipanos) putkeen ja lähettää ammus vihollisen niskaan.

Siten jäykkälavettisia ei olisi tarvittu lainkaan JOS joustolavettista kalustoa olisi ollut tarpeeksi.

Tyyppi

kpl

Huom.

87 K 95-R

33

87 mm, vm. 1895, kantama 6 km, käyttöön 4

87 K 95

47

Kantama 6,5 km, ammuksen paino 8,3 kg, käyttöön 18

107 K 77

114

Käyttöön 41 kpl, kahta mallia ptri ja piir, 5,5/9 km

152 K 77-120

60

Käyttöön 12 kpl, kantama 7,1 km, ammus 35 kg

152 K 77-190

24

Ei jaettu käyttöön

152 K 04

4

Käyttöön 2

Yhteensä

218

 

Jäykkälavettisia oli kaikkiaan 218 kpl, joista käyttöön jaettiin 73 kpl.

Talvisodan aikana saadut tykit

Norja lahjoitti Suomelle 12 kpl 75 K 01 kanuunaa ja niihin 7166 laukausta. Ne ennättivät viimein rintamalle sodan viimeisenä päivänä, eikä niillä ennätetty ampua laukaustakaan.[vi]

Englannin lahjoittamat 24 kpl 114 H 18 tykit sentään saapuivat tammikuussa ja 30 kpl 84 K 18 maaliskuussa.[vii] 114 H 18 ampui 7,5 km etäisyydelle 15,3 km ammuksia ja 84 K 18 10,7 km etäisyydelle 8,2 kg ammuksia. 114  H 18 haupitseilla ennätettiin ennen sodan loppua varustaa KTR 23:n I ja II patteristo, mutta 84 K 18 ei tietenkään ennättänyt enää tähän sotaan.

USAsta ostettiin sodan aikana vanhaa kalustoa symbolisella hinnalla, mutta ne eivät ennättäneet Talvisotaan. 203 mm haupitseilla ammuttiin sitten Jatkosodassa oikeat Mainilan laukaukset.

Ruotsista saatiin osin ostettua, osin lainaksi, mutta myös esimerkiksi jo Argentiinalle myytyjä tykkejä (8 kpl 75 K 40), jotka Argentiina suostui myymään meille. Ruotsin avusta Suomelle Talvisodassa tarkemmin täällä.

Tyyppi

kpl

Tuloaika

75 K 02

60

Lokakuu -39, helmikuu -40, 24 kpl lainassa

75 K 40 Argent.

8

Helmikuu -40

105 VH 10

4

Joulukuu -39

105 K 34

12

Joulukuu -39, helmikuu -40

105 KH 36

1

Vaihtoputkella, koekappale

150 H 06

12

Tammikuu -40

210 H 17

4

Helmikuu -40

Yhteensä

101

 

Eli kalustokirjavuus kasvoi melkoisesti, eikä pienistä määristä voinut tulla merkittävää hyötyä. Samaa tykkityyppiä pitää olla merkittävä määrä, että siitä olisi kokonaisuudessaan merkittävää hyötyä.

Ranskasta saatiin lähinnä vanhoja jäykkälavettisia tykkejä, joissa ei ollut muutenkaan juuri hurraamista. Talvisodan kuluessa ranskalaisia tykkejä ennätettiin jakaa joukoille kaikkiaan 32 kpl, joista 20 kpl oli jäykkälavettisia 90 K 77 piirityskanuunoja ja loput 75 K 97 kenttäkanuunoita.[viii] Eritellään tähän kuitenkin ranskiksetkin.[ix]

Jäykkälavettiset:

Tyyppi

kpl

Tuloaika

80 K 77

12

Helmikuu-maaliskuu -40

90 K 77

100

Helmikuu-maaliskuu -40

120 K 78

72

Helmikuu-maaliskuu -40

155 K 77

48

Helmikuu-maaliskuu -40

Yhteensä

232

 

Joustolavettiset:

Tyyppi

kpl

Tuloaika

75 K 97

48

Helmikuu-maaliskuu -40

105 K 13

12

Helmikuu -40

155 H 15

24

Helmikuu-huhtikuu -40

Yhteensä

84

 

Belgiasta ostettiin 13 kpl 120 H 13 haupitseja helmikuussa 1940, mutta ne eivät tietenkään ennättäneet sotaan.[x]

Loppusaldo sodan aikana ostetuista, lahjaksi saaduista ja lainaksi saaduista kenttätykistön aseista ei juuri mieltä ylennä. Kirjavasta kalustosta ei ennättänyt olla juuri iloa siinä sodassa. Huomattavasta osasta ei ollut paljon iloa seuraavassakaan sodassa.

Talvisodan sotasaalistykit

Sotasaaliina venäläisiltä saatiin pakko-otettua melkoinen määrä ihan hyvälaatuista tykkikalustoa, joista osa otettiin saman tien käyttöön, mutta osa siitäkin kalustosta ennätti kunnostettuna vasta Jatkosotaan.

Tyyppi

kpl

Huom.

76 K DRP

2

Rekyylitön

76 K 02-30

32

Kantama 10,7 km

76 RK 27

46

Rykmentinkanuuna, kantama 8 km

76 K 36

37

Kantama 13,1 km

76 VK 04

4

Kantama 5,5 km

122 H 09-30, 10-30 yhteensä

35

Kantama 8,7 km

152 H 09-30

14

 

Yhteensä

160

 

Siten sotasaaliina saatiin merkittävä määrä tykkejä[xi], mutta ei niidenkään käyttöönotto ollut yksinkertaista ja nopeaa. Uusille tykkimalleille piti suorittaa koeammunnat, joiden perusteella laadittiin ampumataulukot. Vasta sitten niiden käyttö oli tehokasta - tarkkaa.

Tappiot

Sodassa tahtoo tulla myös tappioita - poikkeuksena ei ollut myöskään kenttätykistö. Kannattaa kuitenkin huomata sotasaaliin ja tappioiden hyvä suhdeluku.

- 76 K 36                   4 kpl

- 87 K 95                   3

- 122 H 09 t. 10                   5

- 107 K 77                   2

- 150 H 14J                   11

Yhteensä                   25 kpl

Lisäksi menetettiin 10 kpl meripuolustuksen käytössä ollutta jäykkälavettista tykkiä.[xii]

Yhteenveto

Suomella oli hyvinkoulutettu henkilöstö kenttätykistössään, ampumamenetelmät olivat maailman huippuluokkaa - vaan kalusto oli vanhaa ja kirjavaa, sekä ammuksia aivan liian vähän. Kalliiksi tuli säästäminen.

Talvisota

Etusivulle


[i]     Jyri Paulaharju et al, Suomen Kenttätykistön historia, Osa 2, 1994, sivu 525

[ii]    Jyri Paulaharju et al, Suomen Kenttätykistön historia, Osa 2, 1994, sivu 599

[iii]   Jyri Paulaharju et al, Suomen Kenttätykistön historia, Osa 2, 1994, sivu 526

[iv]   Jyri Paulaharju et al, Suomen Kenttätykistön historia, Osa 2, 1994, sivu 525

[v]    Jyri Paulaharju et al, Suomen Kenttätykistön historia, Osa 2, 1994, sivu 526

[vi]   Jyri Paulaharju et al, Suomen Kenttätykistön historia, Osa 2, 1994, sivu 528

[vii]  Jyri Paulaharju et al, Suomen Kenttätykistön historia, Osa 2, 1994, sivu 529

[viii] Jyri Paulaharju et al, Suomen Kenttätykistön historia, Osa 2, 1994, sivu 529

[ix]    Jyri Paulaharju et al, Suomen Kenttätykistön historia, Osa 2, 1994, sivu 530

[x]     Jyri Paulaharju et al, Suomen Kenttätykistön historia, Osa 2, 1994, sivu 529

[xi]    Jyri Paulaharju et al, Suomen Kenttätykistön historia, Osa 2, 1994, sivu 532

[xii]   Jyri Paulaharju et al, Suomen Kenttätykistön historia, Osa 2, 1994, sivu 532

Talvisota

Etusivulle

free counter