Venäjän tavoitteista luoteessa

Venäjän tavoitteena on ollut ja on päästä tällä suunnalla Atlantille, eli valloittaa Suomi, Ruotsi ja Norja.

Vuonna 1809 Venäjä onnistui pääsemään Tornionjoelle saakka, eli valloittamaan Suomen ilman sodanjulistusta yllättäen aloittamassaan sodassa. Mm. huonot liikenneyhteydet (huoltovaikeudet) estivät silloin etenemästä pidemmälle. Oli tarpeen ottaa aikalisä, jona aikana Suomen alueelle rakennettiin mm. rataverkostoa jatkohyökkäyksen mahdollistamiseksi Ruotsiin. Silloinkin Venäjä oli valloittanut ensin Suomenlahden etelärannan, eli Viron ja hyökkäsi Suomeen vasta sen jälkeen kun Viro oli tukevasti Venäjän orjuudessa.

Suomalaiset nousivat kuitenkin vastustamaan pakkovenäläistämistä ja viimein Suomi julistautui itsenäiseksi 6.12.1917. Sitä takaiskua Venäjä ei voinut sulattaa, joten seurasi Suomen ja Venäjän välinen Vapaussota, jossa Venäjä yritti kaapata Suomen takaisin. Näihin aikoihin myös Viro itsenäistyi ja joutui puolustautumaan Venäjän hyökkäystä vastaan omassa Vapaussodassaan. Viro ja Suomi voittivat vapaussotansa Venäjää vastaan jääden itsenäisiksi valtioiksi. Myös Ukraina itsenäistyi, mutta hävisi Venäjälle joutuen jäämään edelleen Venäjän miehittämäksi. Georgiakin palautti itsenäisyytensä, mutta Venäjä hyökkäsi Georgiaankin miehittäen Georgian uudelleen. Liettua sen sijaan onnistui palauttamaan itsenäisyytensä, vaikka Venäjä tekikin kaikkensa pitääkseen Liettuan orjuudessaan.

Suomen itsenäistyessä suomensukuisia kansoja jäi valitettavasti Suomen itärajan taakse. Nämä joutuivat kärsimään mm. pakkovenäläistämisestä ja kyydityksistä yrittäen aikaansaada itsenäisen Karjalan tai edes alueiden liittämisen Suomeen. Valitettavasti virallinen Suomi ei heitä auttanut, joten imperialistinen Venäjä pakkovenäläisti alueet. Samaan aikaan Venäjä yritti aikaansaada Suomessa vallankumousta organisoiden mm. ns. Läskikapinan. Se ei johtanut toivottuun tulokseen.

Niinpä Venäjä tapansa mukaan miehitti jälleen Viron, Latvian ja Liettuan askeleena hyökkäykselle Suomeen. Suomen kannalta on ollut ja on erittäin tärkeää, ettei Baltia (ainakaan Viro) ole Venäjän hallussa.

Sitten olikin taas aika hyökätä Suomeen. Venäjä yritti valloittaa koko Suomen hyökätessään Suomeen 30.11.1939 - Talvisota. Silloin Venäjä käski joukkojaan pysähtymään Ruotsin ja Norjan rajoille - jopa tervehtimään ruotsalaisia ja norjalaisia rajavartijoita. Tarkoituksena oli varmistaa joukkojen huolto keräämällä Suomen alueelle suuret varastot ammuksia ja muuta imperialistisessa hyökkäyssodassa tarvittavaa materiaalia - ja vasta sitten hyökätä Ruotsiin.

Kuinka ollakaan se Suomen valloitus ei ollutkaan valtavasta ylivoimasta huolimatta mikään läpihuutojuttu. Lopulta Venäjä joutui myöntämään, ettei Suomen valloitukselle ollut sillä erää edellytyksiä ja otti väliajan. Välirauhan aikana Venäjä valmistautui huolella hyökkäämään uudelleen Suomen kimppuun. Vaan ei pelkästään Suomen. Venäjä valmistautui valloittamaan koko Euroopan - aluksi.

Talvisodan yhteydessä Venäjä miehitti kuitenkin noin 12% Suomen alueesta. Se heikensi Suomen mahdollisuuksia puolustautua. Noin 420 000 suomalaista joutui pakolaisiksi omista kodeistaan. Karjala Takaisin!

Talvisodan lopettamisen ehdoksi Venäjä asetti, että Suomen on rakennettava ns. Sallan rata. Sitä rataa Venäjän oli tarkoitus ensin Jatkosodassa hyödyntää katkaisemaan Suomi kahtia ja pääsemään Ruotsin rajalle. Jatkossa samaa rataa oli tarkoitus hyödyntää hyökkäyksessä Ruotsiin ja Norjaan. Vain rautateitse joukkojen keskitys ja huolto voi silloin olla riittävän tehokasta.

Suomen kimppuun Venäjä hyökkäsi jälleen alkaen 22.6.1941 kello 6.05, aloittaen Suomen ja Venäjän välisen Jatkosodan, joka oli erillissota. Saksa pääsi selville liittolaisensa Venäjän aikeista hyökätä Romaniaan ja Saksaan, joten Saksa suoritti viime hetkellä ennakoivan iskun itään. Niinpä Venäjä ei onnistunutkaan valloittamaan koko Eurooppaa, vaan vain puoli Eurooppaa ja vain puoleksi vuosisadaksi. Mm. Viro, Latvia ja Liettua joutuivat jälleen Venäjän miehittämiksi.

Vuonna 1941 Karjala vapautettiin ryssän vallasta, mutta valitettavasti vain hetkeksi.

Jatkosodassa Venäjä yritti taas valloittaa koko Suomen, mutta Suomi saavutti suurenmoiset torjuntavoitot Kannaksella (Tali-Ihantala, Äyräpää-Vuosalmi ja Viipurinlahti), Nietjärvellä ja viimein Ilomantsissa. Suomen osalta Venäjä oli taas hakannut päätään Karjalan mäntyyn.

Uusi takaisku imperialistiselle Venäjälle oli vuosi 1991. Toki jo hieman aiemmin oli Berliinin muuri murtunut, mutta nyt useat Venäjän miehittämänä ja orjuuttamana olleet kansat palauttivat itsenäisyytensä. Esimerkiksi Viro, Latvia, Liettua, Ukraina, Georgia ja Tshetshenia palauttivat itsenäisyytensä. Samalla mm. Puola, Tshekkoslovakia ja Unkari vapautuivat Venäjän miehityksestä.

Venäjä ei ole silti luopunut imperialistisista tavoitteistaan:

Tshetsheniaan Venäjä hyökkäsi vuonna 1994 aloittaen Ensimmäisen Tshetshenian sodan. Hävittyään sen sodan Venäjä järjesti kaikenlaisia provokaatioita ja hyökkäsi uudelleen Tshetsheniaan vuonna 1999.

Venäjä organisoi huhtikuussa 2007 Virossa Pronssisoturin varjolla mellakan, jonka lopullisena tavoitteena oli Viron miehitys jälleen kerran - mutta pieleen meni. Venäjä valmistautui huolella hyökkäämään Georgiaan ja hyökkäsi Georgiaan elokuussa 2008 tarkoituksenaan miehittää jälleen koko Georgia - taaskin epäonnistuminen, paitsi että parhaillaankin Venäjä miehittää Georgian alueita Abhasia, ns. Etelä-Ossetia ja Akhalgor.

Milloin Venäjä hyökkää taas Suomeen?

Tähän saakka olemme katsoneet toteutunutta historiaa - siihen minulla on antaa suoria lainauksia ja tarkkoja lähdeviitteitä. Valitettavasti tulevaisuuden ennustaminen ei ole niin helppoa.

Syvällinen historiallisten tosiasioiden tunteminen auttaa kuitenkin hahmottamaan myös vaihtoehtoisia skenaarioita tulevaisuuden suhteen.

Georgia on Venäjälle strategisesti erittäin tärkeä alue. Georgian kautta näet on mahdollista kuljettaa Venäjän ohitse Eurooppaan Kaspianmeren alueen kaasua ja öljyä - eli jos Georgia ei ole Kremlin komenneltavissa, niin Venäjän energia-aseen vaikutus ei ole lamauttava. Siten on oletettavissa, että Venäjä hyökkää uudelleen Georgiaan ennen kuin nykyisten EUn ja NATOn jäsenmaiden kimppuun. Se ei tietenkään ole varmaa, sillä hyökkääjä määrää aikataulun ja hyökkäyssuunnat. Jos NATOn joukot ovat sitoutuneina muihin sotiin ja Viron puolustus näyttää riittävän heikolta, niin Venäjä saattaa hyökätä Viroon ennen kuin Georgiaan.

Georgia on joka tapauksessa hyvin korkealla prioriteetilla, sillä Georgian aluetta Venäjä tarvitsee hyökkäystienään Lähi-Itään valloittamaan mm. Irania ja Irakia. Venäjän ikiaikaisena tavoitteena on myös ollut ja on päästä Välimerelle, eli hallita Dardanellien salmia. Myös siinä Georgialla on oma osansa, sillä Georgian kautta Venäjällä on mahdollista hyökätä Turkkiin. Tosin sitä sotaa varten on valloitettava myös Romania ja Bulgaria, joten ne operaatiot ovat kauempana Venäjän tulevaisuuden suunnitelmissa.

Ukraina on myös yksi kysymysmerkki. Venäjä taatusti haluaa miehittää jälleen Ukrainan. Ukraina on tärkeä esimerkiksi Sevastopolin laivastotukikohdan vuoksi ja hyökkäystienä mm. sinne Romaniaan ja Bulgariaan. Siksi Venäjä on mm. yrittänyt murhata Ukrainan länsimielisen presidentin jo tämän vasta ollessa presidenttiehdokkaana. Parhaillaankin (11.1.2010) Venäjä yrittää saada Ukrainan johtoon venäjämielisen henkilön.

Perinteisesti Venäjä on miehittänyt ensin Viron ja hyökännyt vasta sen jälkeen Suomeen. Siitäkään ei voi tulevaisuudessa olla varma, sillä Viro on nyt NATOn jäsenmaa, joka nostaa hyökkäyskynnystä Viroon. Valitettavasti Suomen johto näyttää elävän taas illuusiossa, eikä huolehdi kunnolla Suomen puolustuskyvystä. Se suorastaan houkuttelee Venäjää hyökkäämään Suomen kimppuun - ainakin ennen Suomen NATO-jäsenyyttä.

Joka tapauksessa se on varmaa, että Venäjän tavoitteena tällä suunnalla on edelleen valloittaa Suomi, Ruotsi ja Norja.

Venäjä ja venäläiset

Etusivulle

free counter