Georgian varhaishistoriasta voitte lukea tästä artikkelista ja Georgian miehityksestä vuosina 1921-1991 tästä artikkelista.
9.4.1989
Venäjän miehitysjoukot Georgiassa tekivät georgialaisten joukkomurhan
Georgian pääkaupungissa Tbilisissä. Nämä georgialaiset olivat uskaltaneet
toivoa Georgian itsenäisyyden palauttamista.
”Gruusiassa
alkoivat huhtikuussa 1989 laajat mielenosoitukset, joissa vaadittiin olojen
parantamista ja venäläisen miehittäjän lähtöä. Neuvostopanssarit ja
taistelukaasuja sekä teroitettuja lapioita käyttäneet erikoisjoukot lähetettiin
Tbilisin kaduille, joilla tapettiin ainakin 20 aseetonta siviiliä.”[i]
Lokakuussa
1990 Georgiassa järjestettiin monipuoluevaalit, jotka voitti entinen
toisinajattelija Zviad Gamsahurdia. Hänen puolueensa sai Georgian
parlamenttiin 155 paikkaa 250:stä. Kommunistinen puolue sai 64 paikkaa.
9.4.1991
Georgia julisti palauttaneensa itsenäisyytensä.
26.5.1991
Zviad Gamsahurdia valittiin demokraattisissa vaaleissa Georgian presidentiksi.
Imperialistiselle
Venäjälle ei sopinut, että strategisesti tärkeä Georgia olisi päässyt Venäjää
pakoon ja siitä muodostuisi demokraattinen hyvinvointivaltio. Niinpä Venäjän
turvallisuuspalvelut kaatoivat Georgian laillisen hallinnon ja asettivat
Georgian nukkepresidentiksi KGB-kenraali Eduard Shevardnadzen vuonna
1992. Zviad Gamsahurdian pakolaishallitus alkoi toimimaan itsenäisyytensä
samoin palauttaneessa Tshetsheniassa.
12.3.1992 Georgian oikea presidentti Gamsahurdia avasi Georgian parlamentin
istunnon Tshetshenian pääkaupungissa Groznoissa.[ii]
Venäjälle
ei riittänyt, että se oli asettanut Georgialle nukkehallitsijan, sillä
georgialaiset eivät halunneet elää osana Venäjää. Siksi Venäjä järjesti
Georgiaan sisällissodaksi naamioidun invaasionsa, jonka yhteydessä Venäjä
teki Georgian maakunnassa Abhasia etnisen puhdistuksen ajaen noin neljännesmiljoonan
georgialaista pakolaisiksi
omista kodeistaan.
Vastaavasti
Georgian toisesta maakunnasta, jota kutsutaan virheellisesti Etelä-Ossetiaksi
(Venäjän kiero keksintö), ajettiin kodeistaan noin 25 000 georgialaista.
Venäjä
asetti näihin Georgian maakuntiin nukkehallitukset omasta KGB-koplastaan, sekä
rauhanturvaajiksi naamioidut miehitysjoukkonsa.
Shevardnadzen
”hallitsemassa” Georgiassa oli talous kurjassa jamassa - georgialaiset hyvin
köyhiä.
Georgian
johto on tarjonnut näille maakunnilleen laajaa autonomiaa, mutta se ei ole
sopinut Venäjälle, joka haluaa valloittaa koko Georgian jälleen itselleen.
Oikeasti
Georgia pääsi itsenäistymään vasta kun Shevardnadzen nukkehallitus
kaadettiin Mihail Saakashvilin, Zurab Zvanian ja Nino
Burjanadzen johtamassa verettömässä vallankumouksessa. Saakashvili
valittiin Georgian presidentiksi lumivyörynomaisella vaalivoitolla 4.1.2004.
Siitä
alkoi Georgian taloudellinen nousu, mitä Venäjä ei voinut sietää -
varsinkaan kun Georgian tavoitteena on nyt päästä EU:n ja NATOn jäseneksi.
Venäjä
yritti tuhota Georgian talouden asettamalla Georgian viinit ja kivennäisvedet
tuontikieltoon ja sulkemalla Georgian ja Venäjän välisen rajan,
Georgia
kuitenkin suuntautui länteen - nyt entistäkin suuremmassa määrin.
Niinpä
imperialistinen Venäjä hyökkäsi 8.8.2008 Georgiaan aloittaen täysimittaisen
sodan
Georgiaa vastaan. Tapansa mukaan Venäjä valehteli, ettei ollut sodassa - aivan
kuten esimerkiksi Suomen ja Venäjän välisen Talvisodan
yhteydessä.
[i] Erkki Nordberg, Arvio ja ennuste Venäjän sotilaspolitiikasta Suomen suunnalla, 2003, sivu 292
[ii] Alla Dudajeva, Miljoni esimene, 2004, sivu 144