Tykistö on taistelukentän ”Jumala” – vaan onko tykistölle ammuksia

Imperialistisen roistovaltion Venäjän parhaillaan käynnissä oleva brutaali hyökkäyssota Ukrainan kimppuun on palauttanut mieleen otsikossa kuvatun tilanteen.

Jopa niin selvästi, että näyttää siltä, että sodan voittaa osapuoli, jolla riittää tarpeeksi kenttätykistön ampumatarvikkeita, toki myös esimerkiksi vaihtoputkia tykkeihin.

Puolustuksessa

Puolustuksessa tykistöä tarvitaan tulittamaan mm.:

Hyökkäyksessä

Hyökkäyksessä tykistöä tarvitaan tulittamaan mm.:

Historiaa – Talvisota

Suomen kenttätykistön osaaminen oli erittäin korkeatasoista Talvisodassa.

Tykkejäkin oli määrällisesti saatu melkoisesti sotasaaliina Vapaussodassa Venäjää vastaan.

Suomen kenttätykistön kalusto oli pienikaliiberista ja kirjavaa jo sodan alussa ja sodan jatkuessa tilanne pääsääntöisesti muuttui yhä kirjavammaksi. Kaikkein hulluinta/vaarallisinta kuitenkin oli, että tykistöllämme ei ollut ampumatarvikkeita, ampua kuin vain äärimmäisen rajoitetusti.

Historiaa – Jatkosota

Siperia opetti, joten Välirauhan aikana Suomi hankki niin tykkejä kuin ammuksia niin paljon kuin suinkin mahdollista. Oma ammustuotantokin saatiin vähitellen pyörimään varsin hyvin.

Jatkosodan Kenttätykistön kalustosta on artikkeli täällä. Esimerkiksi sotasaaliina saatiin Venäjältä runsaasti täysin käyttökelpoista kalustoa. Jopa omaa tykkituotantoakin oli. Vastaavasti Jatkosodan Kenttätykistön ammuksista on artikkeli täällä. Niin, Siperia opetti, joten ammuksista ei pääsääntöisesti ollut puutetta – vaan nyt oli joissakin tapauksissa ongelmana se, että Talvisodassa oli opittu säästämään ammuksia, eikä ammuttu silloinkaan, kun olisi ollut erittäin kannattavaa ampua.

Suomi saavutti kuitenkin erinomaiset torjuntavoitot Jatkosodassa hyvin pitkälti Suomen Kenttätykistön erinomaisen toiminnan vuoksi:

-       https://jput.fi/T_I_torjuntavoitto.htm

-       https://jput.fi/Torjuntavoitto_Viipurinlahdella.htm

-       https://jput.fi/Vuosalmen_torjuntavoitto.htm

-       https://jput.fi/Torjuntavoitto_U-asemassa_1944.htm

-       https://jput.fi/Ilomantsin_torjuntavoitto_1944.htm

Parempikin tulos olisi ollut saavutettavissa, jos ei olisi Talvisodan kokemusten perusteella säästetty ihan turhaan ampumasta, vaikka ammuksia oli vähintäänkin tarpeeksi varastoissa.

Historiaa – Georgian sota 2008

Venäjä hyökkäsi Georgiaan elokuussa 2008 yrittäen valloittaa koko Georgian. Onneksi Venäjä kuitenkin ryssi sen Georgian sodan perusteellisesti.

Georgian kenttätykistö aiheutti Georgian alueelle tunkeutuneelle viholliselle kirveleviä tappioita. Hyviä maaleja olisi kuitenkin riittänyt tuhottavaksi enemmänkin.

Entäpä nyt – Ukraina

Ukrainassa kenttätykistö on ratkaisevassa roolissa puolin ja toisin. Ammutaan paljon ja aiheutetaan tappioita.

Venäjä tosin roiskii enimmäkseen siviili-infran, kuten asuinkerrostalojen, sairaaloiden, lastentarhojen, museoiden, jne. tuhoamiseksi – yrittäen tuhota ukrainalaiset ja ukrainalaisuudenkin. Tuhot ovat mittavia, mutta ammukset alkavat käydä jo vähiin – rajoittaen tulitoimintaa.

Ukrainalla ei riitä ammuksia ampua kuin vain tärkeisiin sotilaskohteisiin – ja niihinkin liian vähän.

Lännessä on nukuttu Ruususen unta

Kenttätykistön ammustuotanto on ajettu alas ja varastot ovat olleet pieniä, nyt ei ole toimittaa Ukrainaan tarpeellisia määriä ammuksia.

Kirjoitan tätä artikkelia 30.10.2022. Pari päivää sitten (28.10.2022 klo 20.45) uutisoitiin USAn uusimmasta apupaketista Ukrainalle – rahallisesti peräti 275 miljoonan USD arvoinen paketti, mutta kenttätykistön ammuksia paketissa vain 5000. Viisi tuhatta tavallista kenttätykistön ammusta ei riitä edes yhden päivän normaaliin tulitoimintaan. Ilmeisesti ei ollut mahdollista antaa enempää.

Linnoitetuissa asemissa olevia ryssiä pitäisi voida pehmittää kunnon tykistökeskityksellä ennen kuin hyökätään asemiin vapauttamaan Venäjän miehittämänä olevia alueita. Jos ei ole tarpeeksi tykistön ammuksia – se tietää turhia omia tappioita – aivan kuten Suomelle aiheutui Talvisodassa.

Maanpuolustus

Etusivulle