Suomen
energiaturvallisuuden strategisia virheitä
Tämä
artikkeli on julkaistu ensin Uuden
Suomen Puheenvuorossa, ja nyt 23.7.2022 uudelleen oleellisesti täydennettynä
tässä kotisivullani, osiossa Energiapolitiikka.
Suomessa on tehty suuria periaatteellisia
virheratkaisuja sähköntuotannon osalta:
1. On rakennettu ja rakennetaan valtavien
tukiaisten avulla suuri määrä haitallista
sattumavoimaa tuulivoima. Katso linkin takaa millaista se tuulivoiman
tuotanto aikuisten oikeasti on.
2. Sen ensimmäisen ja suurimman virheen
vuoksi Suomessa on ajettu alas hyödyllistä sähköntuotantoa, eikä ole
rakennettu riittävästi lisää hyödyllistä sähköntuotantoa.
3. Annettiin Hanhikiven ydinvoimalaprojektin
ajaa karille - kun saksalainen E.ON lähti käpykaartiin, niin valtiovallan
olisi pitänyt puuttua asiaan siten, että olisi jatkettu alkuperäisen
suunnitelman mukaisesti japanilaisella reaktorilla.
4. Kun ranskalaiset ryssivät OL3 projektin
ja Teollisuuden voima katsoi välttämättömäksi luopua OL4 rakentamisesta,
niin valtiovallan olisi pitänyt puuttua asiaan siten, että OL4 projektista ei
olisi luovuttu (aikalisä).
5. Ei ole rakennettu lisää vesivoimaa
- Vuotos ja Kollaja olisi pitänyt ja pitäisi edelleen antaa rakentaa.
6. On rakennettu sähkön siirtolinja Suomen
ja imperialistisen
roistovaltion Venäjän välille ja on ostettu Venäjältä runsaasti sähköä
– usein luokkaa 1400 MW teholla. Sekin sähkö olisi pitänyt tuottaa
kotimaassa, mieluiten omalla ydinvoimalalla.
7. On annettu valtion enimmäisosuudella
omistaman Fortumin lapioida miljardeja Venäjälle ja vielä enemmän miljardeja
Uniperiin. Fortum olisi pitänyt pakottaa huolehtimaan Suomen sähköomavaraisuudesta,
kotimaisesta sähköntuotannosta.
8. Ei ole käynnistetty hanketta kolmen
uuden ydinvoimalan pikaisesta rakentamisesta Suomeen (Loviisa 3, Olkiluoto 4 ja
Vaasa 1). Suosittelen tilaamaan kerralla sarjatuotantona kolme identtistä 1400
MW ydinvoimalaa Etelä-Koreasta.
Katso linkin takaa miten eteläkorealaiset rakentavat APR1400 tyyppisiä
voimaloita aikataulussa. Hyviä voimaloita edullisesti ja kohtalaisen nopeasti.
Uskallan olettaa, että Loviisa 3 käynnistyisi alle kuusi vuotta tilauksesta,
Olkiluoto 4 seuraavana vuonna ja Vaasa 1 taas vuoden kuluttua Olkiluoto 4:stä.
Suomi tarvitsee lisää puhdasta sähköä
jo korvaamaan poistuvaa fossiilista tuotantoa ja sähköautojen lataukseenkin.
Olisi erinomainen asia, jos päästäisiin myös viemään sähköä hyvällä
hinnalla. Nyt tuomme koko ajan sähköä aivan hirmuisella hinnalla myös kesällä.
Tätä kirjoittaessa 22.7.2022 kello 12.08 Suomeen tuodaan nettona sähköä
teholla 1985 MW hintaan 237,01 €/MWh. Talven kovilla pakkasilla Suomessa
kulutetaan sähköä eniten ja juuri
silloin tuulivoima ei tuota Suomessa sähköä mainita saakka. Linkin takaa
löytyy kovaa faktaa taulukoina – älkää uskoko tuulivoimahuijareiden
valheita.
Sähköverkkoon
täytyy tuottaa sähköä koko ajan – jokainen sekunti – vähintään niin
paljon kuin Suomessa kulutetaan sähköä sillä hetkellä. Ellei sähköä tuoteta tarpeeksi niin sähköverkko kaatuu, eli pistorasioistamme
katoaa sähkö. Sähköverkon pystyyn saaminen ei tapahdu sormia
napsauttamalla, vaan täytyy irrottaa kuluttajia (suuria alueita) kokonaan irti
verkosta ja sitten ruveta vähitellen lisäämään sekä tuotantoa, että
kuluttajia siihen verkkoon – varovasti, ettei verkko kaadu uudelleen.
Tämä
kylmä totuus kertoo, miksi sattumavoima tuulivoima on niin katastrofaalisen
haitallista.
Kun
tuulen nopeus heikkenee, niin tuulivoimaloiden sähköntuotanto alenee vieläkin
nopeammin kuin tuulen nopeus pienenee. Jostakin pitää silloin taikoa verkkoon
vastaavasti lisää uutta sähköntuotantoa. Suomessa erinomaista säätövoimaa
on vesivoima, mutta kun Suomi on melkoisen tasainen maa (ei ole vuoristoja),
niin vesivoimaa on varsin rajallinen määrä. Kaasuturbiineilla voisi myös
tuottaa lisää sähköä, mutta se maakaasu tuodaan Venäjältä, joten maakaasun
huoltovarmuus on varsinkin sotatilanteessa pyöreä nolla.
Suomeen
TÄYTYY rakentaa ydinvoimaa, ydinvoimaa ja ydinvoimaa – sekä TÄYTYY lopettaa
sattumavoiman tuulivoima rakentaminen Suomeen.
Kauempana historiassa käytettiin erilaisia
uuneja ja halkoja lämmön tuotantoon. Se oli Suomessa omavaraisuutta, kun
viitsi tehdä ja polttaa halkoja. Niitä ei tarvinnut tuoda ulkomailta.
Kaupungeissa kuitenkin ilman laatu kärsi puiden polttamisesta. Niinpä
ruvettiin suosimaan keskitettyä kaukolämmitystä. Suuri lämpövoimalaitos,
jossa oli korkea savupiippu levittämässä saasteet suuremmalle alueelle, joten
kaupunkien ilmanlaatu parani. Melko yleisesti poltettiin kivihiiltä, sillä se
oli halpaa. Kivihiili tietenkin piti tuoda ulkomailta, joten menetimme
valuuttaa. Kivihiilen huoltovarmuus oli kuitenkin melkoisen hyvä, kun sitä
voitiin varastoida voimaloiden lähelle suuriin kekoihin avotaivaan alle.
Helsingissäkin kaukolämpöä on tuotettu
karkeasti 90 prosenttisesti kivihiilellä. Uudehkoissa voimalaitoksissa
savukaasut pestään melkoisen hyvin, joten ilmaa ei juurikaan saastuteta.
Siirtyminen kivihiilen polttamisesta
”uusiutuvan” hakkeen polttamiseen lisää ilman saastuttamista.
Hakkeen polttaminen ja kuljetus aiheuttavat valtavia tappavien pienhiukkasten päästöjä.
Suosittelen, että rakennetaan
runsaasti ydinvoimaa ja lämmitetään sähköllä. Sähkölämmityksen
investointikustannus on alhainen, eikä huoltokustannuksia juuri ole. Päästään
siitäkin riesasta eroon, että kaukolämpöputkien vuoksi kaivetaan vähän väliä
auki katuja, risteyksiä ja kevyen liikenteen väyliä.