Saksalais-venäläinen yhteistyö ei ole ollut historiallisesti mitenkään poikkeavaa, päinvastoin

Julkaisin tämän kirjoituksen syksyllä 2020, mutta nyt vuoden 2022 alussa se on erittäin ajankohtainen. Täydensin samalla artikkelia.

Otsikon sanoma kannattaa pitää kirkkaana mielessä myös vuonna 2022 ihmeteltäessä Saksan toimintaa, esimerkiksi kaasuputkiasiassa ja suhtautumista Venäjän ja Ukrainan välillä käynnissä olevaan sotaan.

Ennen 1900-lukua

”Sotaahan nämä maat eivät olleet käyneet keskenään ennen 1900-lukua kuin yhden taistelun verran Peipsijärven jäällä vuonna 1242. Saksalaiset olivat olleet sen jälkeen vuosisatoja rakentamassa Venäjää ja siirtäneet sinne teknistä osaamistaan.”[i]

Ensimmäinen Maailmansota

Yleisesti muistetaan kaksi suurta sotaa, joissa Saksa ja Venäjä olivat vastakkain ja näiden sotien alle unohtuu, että Saksa ja Venäjä ovat tehneet syvällistä yhteistyötä keskenään. Kurkistetaanpa niitä kahta sotaa pikkuisen.

Venäjä halusi saada aikaan Ensimmäisen Maailmansodan ja myös sai sen aikaan. Huom! Saksa ei sitäkään sotaa halunnut, vaan joutui sotaan Venäjän, Englannin ja Ranskan toimenpiteiden seurauksena. Olen kirjoittanut Ensimmäisen Maailmansodan synnystä ja kyseisestä sodasta lukuisia artikkeleita pitkin suorin lainauksin ja tarkoin lähdeviittein luotettaviin lähteisiin. Nostan tässä yhteydessä esiin vain kaksi artikkelia:

1.    Sarajevon laukauksista eritäin tärkeää yksityiskohtaista tietoa.

2.    Miksi ne muutamat laukaukset johtivat tuhoisaan maailmansotaan.

Miksi Saksa ei lyönyt Venäjää maan rakoon?

Saksalla oli tilaisuus lyödä Venäjä maan rakoon vuonna 1915, mutta sitä ei haluttu tehdä. Saksalla olisi ollut tilaisuus lyödä Venäjä vielä vuonna 1916 maan rakoon ja saada joukot itärintamalta länteen – vaan silloinen Saksan yleisesikunnan päällikkö von Falkenhayn mieluummin jauhatti saksalaisten mainiot joukot ja rajalliset materiaaliset mahdollisuudet Verdunin lihamyllyssä. Vasta vuonna 1917 tuli mieleen, että Venäjä on saatava tekemään rauhansopimus, jotta idästä saadaan joukkoja länteen – vieläkään ei yritetty todella lyödä Venäjää, joten itään sitoutui rauhansopimuksesta huolimatta merkittävä määrä saksalaisia joukkoja.

Vilkaiskaapa tätä artikkelia.

Saksan ja Venäjän yhteistyöstä maailmansotien välissä

Saksan kimppuun hyökännyt Venäjä hävisi Ensimmäisen Maailmansodan Saksalle, joutuen tekemään Brest-Litowskin rauhansopimuksen Saksan kanssa. Saksa puolestaan hävisi Ensimmäisen Maailmansodan lähinnä siksi, että USA valtavine taloudellisine voimavaroineen liittyi sotaan. Nämä kaksi sodan hävinnyttä, Saksa ja Venäjä, tekivät keskenään hyvin syvällistä sotilaallista yhteistyötä.

”Yhteinen tuotekehittely vaikutti ainakin Neuvostoliiton panssarivaunu- ja lentokonetuotantoon sekä kemiallisten aseiden valmistukseen. Toinen kysymys on, miten yhteistoiminta vaikutti kummankin maan sotilaalliseen ajatteluun. Syvän taistelun oppi perustui kokemuksiin, joita molemmat osapuolet olivat saaneet itärintamalla. Onkin ilmeistä, että ainakin Kazanin Lipezkin panssarikoulutuskeskuksessa ja upseerien yhteisissä koulutustilaisuuksissa on vaihdettu ajatuksia syvästä taistelusta ja luonnosteltu salamasotataktiikkaa.”[ii]

Natsi-Saksan ja kommunisti-Venäjän välisestä syvästä ja lämminhenkisestä yhteistyöstä on olemassa Edvins Snoren erinomainen dokumenttielokuva: The Soviet Story. Kaksi sosialistimaata olivat todella samankaltaisia monessa suhteessa.

Toinen Maailmansota

Vastaavasti nimenomaan Venäjä halusi saada aikaan Toisen Maailmansodan ja myös sai sen omilla toimillaan aikaan. Saksa ei sitäkään sotaa halunnut, vaan joutui sotaan Venäjän, Englannin ja Ranskan toimenpiteiden seurauksena. Puolakin oli siinä sotkussa mukana. Olen kirjoittanut Toisen Maailmansodan synnystä ja kyseisestä sodasta lukuisia artikkeleita pitkin suorin lainauksin ja tarkoin lähdeviittein luotettaviin lähteisiin. Nostan tässä yhteydessä esiin vain neljä oleellista kohtaa:

1. 1.   Stalin visioi puheessaan miten se sota tulee olemaan hyödyllinen.

2. 2.   Venäjän aloitteesta Saksa ja Venäjä liittoutuivat keskenään.

3. 3.   Saksa ja Venäjä hyökkäsivät yhdessä koordinoidusti Puolan kimppuun jakaen Puolan veljellisesti keskenään ja pitäen yhteiset voitonparaatin sekä voitonjuhlan Puolan kukistumisen kunniaksi.

4. 4.   Mutta Venäjä petti liittolaistaan Saksaa viivyttäen omaa hyökkäystään Puolaan, jotta Englanti ja Ranska julistavat sodan Saksalle, mutta ei Venäjälle. Nyt vallitsi juuri se tilanne mitä Stalin visioi kohdassa yksi. Saksa, Englanti ja Ranska heikensivät itseään, jotta Venäjä voisi niiden heikennyttyä valloittaa koko Euroopan – aluksi. Venäjä aikoi hyökätä länteen maailmanhistorian suurimmin joukoin heinäkuussa 1941.

Toisen Maailmansodan jälkeen

Saksan venäjänpolitiikka on aivan perseestä. Neukkulan kemahtamisen jälkeen Saksa on nostanut Venäjän erittäin suureksi sotilaalliseksi uhkaksi demokraattisille länsimaille. Esimerkiksi valtavat kaasun ostamiset Venäjältä ovat mahdollistaneet ja mahdollistavat imperialistisen Venäjän asevoimien modernisoinnin. Siinä ei ole järjen häivääkään.

Saksa on taloudellinen suurvalta, mutta sotilaallisesti kääpiö. Miksi?

Miksi Saksa ampuu itseään jalkaan sulkemalla hyviä toimivia ydinvoimaloitaan?

Miksi Saksa oli hyökkääjän (Venäjä) puolella ja hyökkäyksen uhria vastaan Georgian sodassa 2008?

Miksi Saksa on käytännössä hyökkääjän (Venäjä) puolella parhaillaan käytävässä Ukrainan sodassa?

Yleistä sotahistoriaa

Etusivulle