Talvisotaa ilmassa

Lisätty viitteet IX ja X 12.6.2010 Juhani Putkinen

Venäjän hyökättyä Suomen kimppuun 30.11.1939 rikkoen raukkamaisesti Suomen ja Venäjän välillä voimassa olleita hyökkäämättömyyssopimusta, Tarton rauhansopimusta, sopimusta rajaselkkausten selvittämisestä sekä allekirjoittamaansa YK:n edeltäjän Kansainliiton Peruskirjaa alkoi Suomen ja Venäjän välillä käyty Talvisota.

Kun Suomi oli naiivisti uskonut sopimuksiin ja varustautunut sotaan erittäin huonosti, niin Talvisota oli luonteeltaan lähinnä maasotaa. Kuitenkin on syytä tarkastella myös millainen Talvisota oli ilmavoimien ja ilmatorjunnan suhteen. Silloin ensimmäisenä tulee tietenkin mieleen Suomen hävittäjälentokoneet ja ilmatorjuntatykit. Kuinka ollakaan Suomella ei käytännöllisesti katsoen ollut ilmatorjuntatykkejä Talvisodan alkaessa. Hävittäjäkoneita oli hyvin vähän, eikä ajanmukaisia ollut lainkaan.

Sen sijaan Suomen ilmavoimille oli hankittu pieni määrä ajanmukaisina pidettäviä pommituslentokoneita - joten ilmasodasta puhuttaessa ei voida olla käsittelemättä Suomen pommikoneita, niin nurinkuriselta kuin se tuntuukin.

Venäjän Suomea vastaan keskittämät lentokoneet

”Karjalan Kannaksella yli 1000 konetta, Laatokan Karjalassa 500 konetta, pohjoisilla armeijoilla lähes 500 konetta, Itämeren- ja Pohjoisen laivaston ilmavoimille 600 konetta, kaukopommituksiin 300 konetta, erillisoperaatioissa 300 konetta.” -- Yhteensä ”Suomen vastaisella rintamalla peräti 3253 konetta.” Tämän luvun 3253 Venäjä myönsi vuonna 1989.[i]  Uudemman tiedon mukaan Talvisodan loppuvaiheessa Suomea vastassa oli 3886 konetta, joista 1732 oli pommikoneita.[x]

Huomattakoon, että 1.10.1939 Venäjän ilmavoimilla oli 12 677 lentokonetta.[ix]

Suomen hävittäjäkalusto

Niinpä, niin. Ajanmukaisille hävittäjäkoneille olisi Suomella ollut silloinkin käyttöä - esimerkiksi Messerschmiteille tai Spitfireille. Olisipa ollut edes 100 kpl Hurricaneja, joita sitten sodan aikana saatiin tusinan verran.

Syksyllä 1938 Utissa koelennettiin Heinkel He 112 hävittäjä[ii], mutta Suomen ilmavoimien idioottimainen komentaja kenraali Lundgvist päättikin tilata kotimaiselta lentokoneteollisuudelta ”paskaa” - ne kotimaiset eivät ennättäneet Talvisotaan, eikä niistä ollut hyötyä myöskään Jatkosodassa.

Heinkel olisi ollut kova sana ja koneen suunnittelija lupasi puoltaa niiden koneiden myyntiä Suomeen - vaan ei.

Suomen ilmavoimien koneet

Katsotaanpa sitten millainen romutarha Suomella oikein oli - lentokuntoiset (ei tarkoita sotakelpoisia) koneet 30.11.1939:

”Hävittäjiä 43 kappaletta.

- Joista 33 oli Fokker D.21 hävittäjiä, jotka olivat tyydyttäviä hävittäjätehtäviin.

- Loput 10 oli Bulldog hävittäjiä, jotka olivat täysin vanhentuneita hävittäjätehtäviin.

Syöksypommitus- ja tiedustelukoneita 56 kappaletta.

- Joista 29 oli Fokker CX tiedustelu-, yhteistoiminta- ja syöksypommituskoneita. Koneet olivat kohtalaisen hyviä kyseisiin tehtäviin.

- 6 Fokker C.VE tiedustelu- ja häirintäpommituskonetta, jotka olivat tyydyttäviä mainittuihin tehtäviin.

- 16 Ripon IIF tiedustelu- ja häirintäpommituskonetta. Koneet olivat jo täysin vanhentuneita sotakoneina.

-  5 Junkers K-43 ja W-34 tiedustelu- ja häirintäpommituskonetta. Nämäkin koneet olivat jo täysin vanhentuneita sotakoneina, mutta kohtalaisia kuljetuskoneina varsinkin omalla puolella rintamaa. --

Pommikoneita oli ilmavoimillamme lentokunnossa 16 konetta.

- Kaikki 16 konetta olivat Bristol Blenheim Mk.I kaukotoimintakoneita. Koneet olivat hyviä pommi- ja tiedustelukoneita. Ainoa haitta oli koneiden vaatimaton pommikuorma (600-800 kg, käytännössä jopa vähemmän).”[iii]

Yhteensä noin 115 sotakonetta. Aivan eksaktia numeroa ei ole antaa, koska tulkinnanvaraa jää aina. Esimerkiksi pitäisikö laskea mukaan korjattavana olevat vaiko ei.

Hankinnat Talvisodan kuluessa

Kuten on yleisesti tiedossa, niin Suomi sai erittäin runsaasti sympatiaa imperialistisen Venäjän hyökättyä Suomen kimppuun ja Kansainliiton kehottaessa auttamaan Suomea. Valitettavasti se sympatia ei realisoitunut nopeisiin ja laajamittaisiin sotilaskonetoimituksiin Suomelle.

No, jotakin sentään saatiin:

Italiasta tilattiin 35 kpl Fiat G.50 hävittäjäkoneita, mutta Venäjän liittolainen Saksa esti niiden kuljetuksen oman alueensa kautta, joten ensimmäiset koneet ehtivät Suomeen helmikuun lopulla 1940 - eivätkä ne siten ennättäneet käytännössä mukaan Talvisotaan.

Ranska lahjoitti Suomelle hävittäjäkoneita Morane-Saulnier M.S.406. Niitä saapui Suomeen 30 kpl helmikuussa 1940. Muuten kohtalainen kone, mutta heikko aseistus. Ehkä niistä olisi ollut kuitenkin enemmän hyötyä, jos ne olisi saatu käyttöön ennen Talvisotaa. On oltava toimiva huolto-organisaatio työkaluineen, varaosineen ja osaavine henkilöstöineen. Lentäjäkin tarvitsee harjoitusta uudella konetyypillä ennen sotalennolle lähtöä. Siten lienee oikein todeta tämänkin tyypin osalta ettei se ennättänyt Talvisotaan.

USA:sta ostettiin jenkkilaivaston ylijäämähävittäjiä (ei kelvannut laivastolle) Brewster B-239 44 kpl. Ne olivat kelpo koneita, mutta eivät ennättäneet Talvisotaan. Olisipa ne ostettu puoli vuotta aikaisemmin.

Englannista tilattiin 12.12.1939 30 kpl Gloster Gladiator Mk.II hävittäjiä. Ne olivat hävittäjiksi jo vanhentuneita, mutta harjoitushävittäjistä kävivät kyllä. Englanti lahjoitti 10 kpl, Suomi osti loput 20 kpl. Ensimmäiset koneet saatiin Suomeen jo 18.1.1940 - nopeasti toimittu, mutta oliko hyötyä onkin jo ihan toinen asia.

Etelä-Afrikka lahjoitti Suomelle Gloster Gauntlet II koneita 29 kpl, mutta niistä saapui Suomeen vain 24 kpl. Eivät ennättäneet Talvisotaan, eikä niistä vanhentuneina olisi sotakoneiksi ollutkaan.

Muutakin hävittäjäromua saatiin pieniä määriä, mutta niistä oli enemmän haittaa kuin hyötyä. Lentokoneet on ostettava varaosineen työkaluineen, ammuksineen, jne. ja otettava käyttöön hyvissä ajoin ennen sotaa.

Ajanmukaista pommikonekalustoa sen sijaan saatiin hankittua lisää Talvisodan kuluessa, se on sitten jo taas ihan eri asia minkä verran niistä ennätti olla hyötyä enää Talvisodassa. ”Bristol Blenheim Mk.I ja Mk.IV. Talviso­dan aikana näitä pommitusvoimiemme sel­kärankana olleita koneita ostettiin lisää Eng­lannista 24 kappaletta, joista puolet oli ly­hytnokkaista I-mallia ja loput pitkänokkaista IV-mallia. IV-mallin koneista tuhoutui kaksi matkalla Suomeen ja loput koneet saapuivat perille 21.1.1940. Kaikki I-mallin koneet saa­puivat puolestaan Suomeen 26.2.1940.”[iv]

Sota

Hävittäjälentäjämme saavuttivat vanhentuneilla koneillaan hyviä tuloksia Talvisodassa noin 30-kertaista ylivoimaa vastaan - olisipa ollut ajanmukaisia hävittäjäkoneita edes 100 kpl.

Kuten edellä todettiin niin Suomella oli 16 kpl ajanmukaisia pommikoneita, joita voitiin käyttää esimerkiksi tiedustelutehtäviin. Jokainen ymmärtää kuitenkin, ettei sellaisella konemäärällä voida saavuttaa järin suuria tuloksia. Ymmärrän mainiosti rintamamiehiä, joiden mielestä omia koneita ei Talvisodassa nähty - siitä he saavat kiittää itse vapaissa vaaleissa valitsemiaan poliitikkoja, jotka ”säästivät”.

Lentorykmentti 4:n Blenheim pommikoneet suorittivat koko Talvisodan aikana yhteensä 423 sotalentoa, lentotuntien määrän ollessa yhteensä 851 tuntia. Pommeja pudotettiin yhteensä 6 320 kpl yhteispainoltaan 204 802 kg.[v] Omille näkymättöminä, mutta hyödyllisinä pommituslentoina voidaan mainita vihollisen selustassa tapahtuneet rautateiden, maanteiden ja lentokenttien pommitukset, joista johtuen maavoimiamme kohtaan kohdistui pienempi paine kuin ilman kyseisiä pommituksia. Pommikonehankinnat eivät siten olleet suinkaan hyödyttömiä - mutta pommikoneita olisi pitänyt hankkia ajoissa enemmän ja lisäksi runsaasti ajanmukaisia hävittäjäkoneita.

Suomen ilmavoimat lensivät noin 5 870 lentoa Talvisodassa, joista torjuntalentoja 3 900, yhteistoimintalentoja 1 100, pommituslentoja 800 ja valokuvauslentoja 70.[vi]

Venäjä puolestaan lensi Suomea vastaan Talvisodassa sotalentoja noin 101 000 kpl, joista pommituslentoja noin 44 000. Pommeja venäläiset pudottivat suomalaisten niskaan noin 25 000 tonnia (suomalaiset venäläisten niskaan noin 205 tonnia).

Tappiot

Venäjän ilmavoimien tappiot heidän oman ilmoituksensa mukaan (valehdellut kuten tavallista) Talvisodassa olivat 261 konetta ja 321 lentäjää (tieto vuodelta 1989). Suomalaisten virallisten pudotustilastojen mukaan ilmavoimamme ampuivat alas 218 venäläiskonetta, joista 165 oli pommikoneita, 42 hävittäjiä ja 11 tiedustelukoneita. Ilmatorjuntamme ilmoitti lisäksi ampuneensa alas kaikkiaan 314 venäläiskonetta. Suomalaisten pommikoneiden pommituksilla kentälle tuhottuja venäläiskoneita voidaan arvioida olleen noin 100.[vii] Siten venäläisten tappiot olivat Talvisodassa yli 600 konetta sotatoimissa ja lisäksi onnettomuuksissa tuhoutuneet.

Venäjä tietenkin valehteli ampuneensa alas kaikkiaan 427 suomalaiskonetta ilmavoimiensa toimesta (huomattakoon, ettei Suomella edes ollut niin paljon koneita). Todelliset Suomen ilmavoimien tappiot Talvisodassa olivat kaikkiaan 76 lentokonetta, joihin sisältyy myös maahamme matkalla olleet onnettomuuksissa tuhoutuneet koneet. Tuhoutuneita suomalaisia sotakoneita oli kaikkiaan 64 konetta, joista 47 tuhoutui taisteluissa ja loput erilaisissa onnettomuuksissa yms. Ym. lukuihin sisältyy ruotsalaisten vapaaehtoisten menettämät kuusi konetta.[viii]

Kuinka ollakaan tässäkin suomalainen näyttää vastaavan enemmän kuin kymmentä ryssää. Taisteluissa tuhoutui 47 suomalaiskonetta ja yli 600 venäläiskonetta.

Olisipa Suomi varustautunut Talvisotaan, eikä pyrkinyt olemaan vähiten velkaantunut maa maailmassa.

Talvisota

Etusivulle