Suomi
oli itsenäistynyt 6.12.1917, mutta imperialistinen Leninin Venäjä ei vetänyt
Venäjän
miehitysjoukkoja
Suomen alueelta. Siten Suomi joutui aloittamaan Suomen
ja Venäjän välillä käydyn Vapaussodan
27.1.1918.
Venäjä
onnistui yllyttämään osan suomalaisista punaisista nousemaan aseelliseen
kapinaan Suomen vapailla vaaleilla valittua Eduskuntaa ja laillista hallitusta
vastaan, sekä aseisti
kapinalliset ruhtinaallisesti.
Punakapina alkoi 28.1.1918.
Kapinalliset
syyllistyivät siten raskaaseen rikokseen
nimikkeeltään maanpetos.
Suomi
voitti Vapaussodan Venäjää vastaan ja kukisti punakapinan, joten Suomi jäi
itsenäiseksi demokraattiseksi valtioksi.
Suomi
ja Venäjä kävivät vaikeita Vapaussodan rauhanneuvotteluja pitkään ja
useaan otteeseen. Suomi olisi halunnut Suomelle jo Tsaarin Venäjän aikana
luvatun Petsamon, sekä Suomeen Vapaussodan aikana liittyneet Repolan ja Porajärven.
Venäjä yritti jopa kiistää sotatilan, jotta Suomi ei olisi saanut pitää
ottamaansa valtavaa sotasaalista.
”Suomi
oli vuonna 1918 saanut venäläisiltä määrällisesti suuren sotasaaliin, joka
lähes kaikissa aselajeissa muodosti seuraavina vuosina kalustollisen perustan
maanpuolustuksen kehittämiselle. Venäläisiltä Suomeen jäänyttä
sotamateriaalia pidettiin niin merkittävänä, että venäläiset olivat Tarton
rauhanneuvotteluissa vuonna 1920 yrittäneet kiistää sotatilan olemassaolon
Suomen ja Venäjän välillä estääkseen tällä tavoin Suomea saamasta
sotasaalista. Todisteet sotatilasta olivat kuitenkin niin kiistattomat, että
sotasaaliin jääminen Suomelle legitimoitiin Suomen ja Neuvosto-Venäjän
Tartossa solmimassa rauhansopimuksessa.”[i]
Rauhansopimus:
”Suomen Tasavallan hallitus ja Venäjän Sosialistisen Federatiivisen
Neuvostotasavallan hallitus, ottaen huomioon, että Suomi vuonna 1917 on
julistautunut itsenäiseksi ja että Venäjä on tunnustanut Suomen valtakunnan,
Suomen Suuriruhtinaanmaan rajoissa, riippumattomaksi ja täysivaltaiseksi, ja haluten
lopettaa molempien valtioiden välillä sittemmin syntyneen sodan --
1. Artikla - Rauhansopimuksen voimaan astuttua lakkaa sotatila
sopimusvaltioiden välillä ja molemmat valtiot sitoutuvat vastedes ylläpitämään
keskinäistä rauhantilaa ja hyvää naapuruutta.”[ii]
"Kun
Tarton rauhanneuvotteluissa 1920 Neuvosto-Venäjän edustajat aluksi kiistivät,
että maiden välillä olisi vallinnut sotatila, voitiin Suomen puolelta lyödä
pöytään asiakirjoja, jotka todistivat, että venäläiset joukot olivat
osallistuneet sotatoimiin neuvostohallituksen nimenomaisten käskyjen
perusteella. »Trotskin ja Podvoiskin käskyt ovat meille murhaavia», venäläiset
neuvottelijat raportoivat Moskovaan. Trotski oli silloin sotaneuvoston
puheenjohtaja ja Podvoiski sota-asiain komissaari [puolustusministeri -
jp]."[iii]
Vapaussodan
rauhansopimus solmittiin 14.10.1920. Suomi sai Suomelle kuuluvan tärkeän
Petsamon, mutta valitettavasti petti Suomeen liittyneiden Repolan ja Porajärven
heimoveljet.
Venäjä,
eikä Lenin, eivät suinkaan ”lahjoittaneet” Suomelle itsenäisyyttä vaan
yrittivät silloinkin parhaansa mukaan riistää Suomelta itsenäisyyden –
siinä kuitenkaan onnistumatta, kiitos Mannerheimin, jääkäreiden
ja suojeluskuntalaisten (lopulta lähes koko Suomen kansan).