Oleellista on nimenomaan suuri pyörivä
massa – ei niinkään se millä ”polttoaineella” massaa pyöritetään.
Suurimassainen höyryturbiinin pyörivä
osa, joka pyörittää kiinteällä akselilla suurimassaista generaattorin
roottoria, haluaa ihan itse pyöriä sillä vakionopeudella, jolla se pyörii
normaalisti. Siten generaattori antaa sähköverkkoon hyvin pienellä
impedanssilla 50,0 Hz taajuuden. Kun esimerkiksi joku kuorma poistuu sähköverkosta,
niin taajuus haluaa nousta, mutta se suuri massa auttaa pitämään taajuuden
vakiona. Vastaavasti jos joku suuri kuorma kytketään sähköverkkoon, niin
taajuus haluaa alentua, mutta se suuri massa auttaa pitämään taajuuden
vakiona.
Kuten edellä mainittiin, niin se
”polttoaine” ei ole oleellista, vaan nimenomaan suuri pyörivä massa.
Ehdottomasti parasta on, että Suomen sähköverkkoon
on kytkeytyneenä nimenomaan suuria ydinvoimaloita. Niissä on suurimassainen höyryturbiinin
pyörivä osa, joka pyörittää kiinteällä akselilla suurimassaista
generaattorin pyörivää osaa (roottori).
Ydinvoimalalla on hyvä huoltovarmuus, sillä
polttoaine on halpaa ja sitä on helppo varastoida ydinvoimalan yhteyteen usean
vuoden kulutusta vastaava määrä.
Ukrainan sodan kokemuksen mukaan Venäjä
tuhoaa kaikkia muita voimaloita, paitsi ydinvoimaloita.
Myös suurissa hiilivoimaloissa olisi
suurimassainen höyryturbiini, joka pyörittää kiinteällä akselilla
suurimassaista generaattoria, haluaa ihan itse pyöriä sillä vakionopeudella,
jolla se pyörii normaalisti. Valitettavasti Suomesta on purettu hyviä
hiilivoimaloita idioottimaisen ”vihreän siirtymän” ja haitallisen ”päästökaupan”
vuoksi. Esimerkiksi Inkoossa oli neljä 250 MW yksikköä, eli yhteensä 1000 MW
säävarmaa, luotettavaa sähköntuotantoa.
Hiilivoimalalla on hyvä huoltovarmuus, sillä
polttoaine on halpaa ja sitä on helppo varastoida hiilivoimalan yhteyteen
avotaivaan alle valtaviin kekoihin.
Tuulivoimaloilta puuttuu kyseinen massa.
Niillä ei saada aikaan tarvittavaa inertiaa, joten mitä enemmän verkossa on
tuulivoimaa, sitä epävakaampi sähköverkko on ja sitä helpommin sähköverkko
kaatuu.
Tuulivoima tarvitsee varavoimakseen
esimerkiksi hiilivoimaa, sillä tuulivoiman antama teho (MW) vaihtelee aivan
valtavasti.
Esimerkiksi joulukuussa 2025 tuulivoiman
kapasiteetti oli peräti 9330 MW, mutta minimissään tuulivoima antoi sähköä
valtakunnanverkkoon vain teholla 39 MW ja maksimissaan teholla 6676 MW.
https://jput.fi/Verovaroin_tuetaan_tuulivoimahui.htm
Aurinkovoimaloilta puuttuu kyseinen massa.
Niillä ei saada aikaan tarvittavaa inertiaa, joten mitä enemmän verkossa on
aurinkovoimaa, sitä epävakaampi sähköverkko on ja sitä helpommin sähköverkko
kaatuu.
Suurissa vesivoimaloiden generaattoreissa on
inertiaa.
Vesivoima on hyvää nopeaa säätövoimaa,
mutta sitä ei ole järkevää rakentaa merkittävää määrää lisää
Suomeen, joka on varsin tasainen maa.
Paras voimalaitos Suomessa on Olkiluoto 3.
Siinä on aivan valtava pyörivä massa – suurimassainen höyryturbiini ja
suurimassainen generaattori. Pelkkä generaattorin roottori (pyörivä osa)
painaa 250 000 kg.
Millään akuilla ei voida koskaan korvata
suurimassaisia pyöriviä generaattoreita. Ei teknisesti, eikä myöskään
taloudellisesti. Tässä artikkelissa näytetään toteen sähkövarastojen
mielettömyys:
https://jput.fi/Lopettakaa_idioottimainen_kalliiden_ja_turhien_sahkovarastojen.htm
Suomeen täytyy rakentaa lisää ydinvoimaa:
Loviisa 3, Olkiluoto 4 ja Vaasa 1. Kaikkiin kolmeen 1340 MW ydinvoimala APR1400
Etelä-Koreasta.
https://jput.fi/Ydinvoima_Etela_Korea.htm
Video ruotsalaiselta ydinfysiikan professori
Jan Blomgrenilta.
https://www.youtube.com/watch?v=0Oh_w5KrEVc
Hän esitelmöi vakuuttavasti ja
todellisella ammattitaidolla siitä, millä ehdoilla voimansiirtoverkkoja
hallitaan - siis inertialla. Erityisesti esitelmän lopussa yleisökysymysten
yhteydessä tuli esiin Tanskan tuulivoima ja se, kuinka Tanskan verkko pysyy
pystyssä vain Ruotsin verkon ja eteläosassa Saksan verkon avulla.
Videon koko pituus: 31min 29 sek.
2:46 suuret generaattorit ovat hyviä
inertian vuoksi olkootpa vaikka kivihiilivoimalassa. Se suuren massan inertia
tekee sähköverkosta stabiilin.
Suurta generaattoria ei voi korvata
tuhannella pienellä generaattorilla, esimerkiksi tuulivoimalla. 4:30
7:18 jos korvaamme suuren generaattorin
pienillä (tuulivoima) tai inverttereillä (aurinkovoima), niin saamme epävakaan
verkon, joka kaatuu helposti.
14:50 sähkön hinta lähestyy groteskia
tasoa, kun suuria generaattoreita on poistettu käytöstä ja rakennettu
tuulivoimaa. On ollut kiihkeää ideologista keskustelua, jossa ei ole huomioitu
järjestelmän teknistä toimintaa.
19:05 Energian (sähkön) hinnan pitää
olla alhainen, muuten kaikki hinnat nousevat. Sähkön hinnan nousu johtaa
stagflaatioon – pysähtynyt talous ja inflaatio samaan aikaan.
22:15 Vihreän siirtymän ihanuudesta.
Kukaan ei ole koskaan, missään, rakentanut vain uusiutuviin perustuvaa sähköjärjestelmää.
Aurinko, tuuli ja vastaavat, joita ei voi hallita.
23:49 Tuuliolosuhteet ovat hyvin samanlaiset
kaikkialla Pohjois-Euroopassa (jossakin tuulee aina, on valhetta).
24:15 Sähkön varastointi. 27:27
varastointimahdollisuuksia ei ole olemassa, ne ovat toiveajattelua.
25:29 Tuulivoimaa saa olla vain muutama
prosentti. Suuri tuulivoiman määrä johtaa siihen, että tuotetun sähkötehon
(MW) vaihtelu on niin suuri, että sitä ei voi hallita.
29:01 Tanskan tuulivoima on mahdollista, kun
se tukeutuu Ruotsiin ja Saksaan. Jos siirtoyhteys katkaistaisiin, niin sähköverkko
kaatuisi.
Lyhyempi 4,5 minuutin pätkä videosta
koskien inertian merkitystä – inertia saadaan
nimenomaan suurimassaisista generaattoreista.
https://www.facebook.com/watch/?v=1377172880085326
Lisää kovaa faktaa energiapolitiikasta,
tuulivoimasta ja muusta sähköntuotannosta löytyy kotisivultani, tästä
osiosta:
https://jput.fi/energiapolitiikka.htm