Punainen paketti avattiin

Venäjä suunnitteli ja valmistautui hyökkäämään länteen maailmanhistorian suurimmin joukoin heinäkuussa 1941. Toki jotkut yrittävät epätoivoisesti edelleen kiistää sen hyökkäysaikomuksen - kuten kiistettiin Molotov-Ribbentrop-sopimuksen salaisen lisäpöytäkirjankin olemassaolo puoli vuosisataa.

Mikä punainen paketti?

Jokaiselle yhtymälle, jonka Venäjä oli keskittänyt länteen oli suunniteltu oma tehtävä suurhyökkäyksessä länteen. Yhtymää koskeva hyökkäyskäsky oli sinetöitynä punaiseen pakettiin ja käskyä säilytettiin yhtymän kassakaapissa.

7.Panssaridivisioonan raportti

Puna-armeijan 6. Mekanisoidun armeijakunnan (6.MekAK) 7. Panssaridivisioonan (7.PsD) komentajan kenraalimajuri S.V.Borzilov kirjoitti raportin divisioonansa tilasta sodan alussa. Raportti oli tietysti salainen ja piilotettu salaisiin arkistoihin. Kurkistetaan joihinkin tietoihin siitä raportista ennen kuin mennään varsinaiseen asiaan.

”22.6.1941 divisioonan henkilöstöä oli 98% miehistöstä, 60% alipäällystöstä ja 80% päällystöstä määrävahvuudesta. Raskaita hyökkäysvaunuja [Klim Voroshilov[i]] oli 51, keskiraskaita [T-34[ii]] 150, BT5/7 oli 125 ja T-26 oli 42 kpl.”[iii]

”20.6.1941 armeijakunnan komentaja käski divisioonankomentajien kokouksessa nostaa taisteluvalmiutta, eli esimerkiksi varustaa hyökkäysvaunut taisteluampumatarvikkeilla, - - salata valmiuden nosto. - -”[iv]

”22.6.1941 kello 2 saatiin lähetiltä salasana täyteen taisteluvalmiuteen siirtymisestä ja »punaisen paketin» avaamisesta. - - Kymmenen minuutin kuluttua divisioonassa annettiin taisteluhälytys ja kello 4.30 divisioonan joukko-osastot keskitettiin taisteluhälytyksen mukaiseen kokoontumispaikkaan.”[v]

7.PsD toiminta sodan alussa

7.PsD joukot keskitettiin punaisen paketin mukaisesti valmiuteen hyökätä Varsovan suuntaan - eli Saksan kimppuun. Paketti ei kuitenkaan antanut h-hetkeä, joten divisioona ei hyökännyt.

7.PsD suoritti 22.6. tiedusteluretken  ”Varsovan maantietä pitkin lännen suuntaan”. Siten valmistautuen hyökkäämään länteen punaisen paketin sisältämän hyökkäyssuunnitelman mukaisesti. Kello 22 mennessä divisioona ei tehnyt mitään muuta - kun ei saanut käskyä. Eli ei taistellut, eikä kärsinyt tappioita - odotti vain hyökkäyskäskyä.

Mutta kun Saksa teki menestyksellisen ennakoivan iskun itään, niin puna-armeijan johdon pasmat menivät sekaisin ja kello 22 divisioona saikin yllätyksekseen kummallisen käskyn 10. Armeijan (10.A) komentajalta Golubevilta siirtyä etelään Belskin kaupungin luokse, kun 10.A:lla oli virheellinen tieto, jonka mukaan saksalainen panssaridivisioona olisi tehnyt sinne läpimurron.

7.PsD lähti käskyn mukaan marssille Belskiin, mutta ei tietenkään löytänyt sieltä olematonta saksalaisdivisioonaa.

Sitten 23.6. kello 14 sai 7.PsD uuden käskyn marssia täsmälleen päinvastaiseen suuntaan pohjoiseen Sokulka-Kuznitsan alueelle taistelemaan toista myytillistä saksalaista panssaridivisioonaa vastaan. No, ei muuta kuin koko letka ympäri ja taas mentiin - älyttömien paniikissa annettujen käskyjen mukaan sen sijaan, että olisi täytetty punaisen paketin suunnitelmaa.[vi]

41.PsD toiminta sodan alussa

41.PsD oli osa Venäjän 22.MekAK:ta, jolla oli 712 hyökkäysvaunua, joista 31 oli raskaita Klim Voroshiloveja.

41.PsD:llä oli sodan alkaessa eri lähteiden mukaan 414,[vii] 415 tai 425 hyökkäysvaunua, joista 31 oli raskaita KV-vaunuja.[viii]

Sodan alussa 41.PsD sijaitsi rajalla Vladimirissa. Sitä vastassa oli saksalaisen 1.Panssariryhmän 14.PsD, joka hyökkäsi Lutskin suuntaan ja 11.PsD, joka hyökkäsi Radehovin suuntaan. 41.PsDssa oli enemmän hyökkäysvaunuja kuin molemmissa saksalaisissa divisioonissa yhteensä.

41.PsD:n komentaja avasi ”punaisen paketin” 22.6.1941 aamulla ja löysi sieltä käskyn siirtyä pohjoiseen Ljubomlin-Kovelin alueelle - ja tietenkin lähti noudattamaan käskyä, joka vei sen hyvään hyökkäykseenlähtöasemaan Lublinin suuntaan idästä länteen.[ix] Ennen sotaa tehty hyökkäyssuunnitelma länteen avasi siten saksalaisille portin hyökätä itään - Stalinhan oli varma siitä, ettei Saksa hyökkää itään.

Niin, 41.PsD siirtyi hyökkäykseenlähtöasemaan Lublinin suuntaan. Eikä suinkaan ollut ainoa yhtymä joka täytti ennen sotaa tehtyä hyökkäyssuunnitelmaa.

Mutta kuinka ollakaan sitä varsinaista käskyä aloittaa perusteellisesti suunniteltu hyökkäys ei tullut - sillä: ”Vihollinen, joka aloitti sodan odottamattomalla iskulla, painosti meitä täyttämään tahtoaan ja rikkoi kaikki meidän suunnitelmamme.”[x]

Venäjällä oli tälläkin suunnalla valtava ylivoima valmistautumassa hyökkäykseen länteen - vaan Saksan ennakoiva isku itään sekoitti pasmat ja annettiin typeriä käskyjä yhtymille sen sijaan, että jokaiselle yhtymälle olisi annettu käsky noudattaa ennen sotaa tehtyä hyökkäyssuunnitelmaa ja käsketty niille h-hetket.

Venäjän joukot olisivat hyvinkin voineet selvitä suuresta ryöstöretkestä länteen - vaikka pelkästä saaliinhimosta - mutta ne eivät olleet halukkaita puolustamaan mätää, heitä terrorisoinutta kommunistidiktatuuria.

Yleistä sotahistoriaa

Etusivulle


[i] Mark Solonin, Katastroofi anatoomia, 2009, sivu 72

[ii] Mark Solonin, Katastroofi anatoomia, 2009, sivu 72

[iii] Mark Solonin, Katastroofi anatoomia, 2009, sivu 69

[iv] Mark Solonin, Katastroofi anatoomia, 2009, sivu 70

[v] Mark Solonin, Katastroofi anatoomia, 2009, sivu 70

[vi] Mark Solonin, Katastroofi anatoomia, 2009, sivut 72-75

[vii] Mark Solonin, Katastroofi anatoomia, 2009, sivu 187

[viii] Mark Solonin, Katastroofi anatoomia, 2009, sivu 187

[ix] Mark Solonin, Katastroofi anatoomia, 2009, sivu 168

[x] Mark Solonin, Katastroofi anatoomia, 2009, sivu 178

Yleistä sotahistoriaa

Etusivulle