Venäjä
suunnitteli
ja valmistautui
hyökkäämään länteen maailmanhistorian suurimmin joukoin heinäkuussa 1941.
Toki jotkut yrittävät epätoivoisesti edelleen kiistää sen hyökkäysaikomuksen
- kuten kiistettiin Molotov-Ribbentrop-sopimuksen salaisen lisäpöytäkirjankin
olemassaolo puoli vuosisataa.
Jokaiselle
yhtymälle, jonka Venäjä oli keskittänyt länteen oli suunniteltu oma tehtävä
suurhyökkäyksessä länteen. Yhtymää koskeva hyökkäyskäsky oli sinetöitynä
punaiseen pakettiin ja käskyä säilytettiin yhtymän kassakaapissa.
Puna-armeijan
6. Mekanisoidun armeijakunnan (6.MekAK) 7. Panssaridivisioonan (7.PsD)
komentajan kenraalimajuri S.V.Borzilov kirjoitti raportin divisioonansa tilasta
sodan alussa. Raportti oli tietysti salainen ja piilotettu salaisiin
arkistoihin. Kurkistetaan joihinkin tietoihin siitä raportista ennen kuin mennään
varsinaiseen asiaan.
”22.6.1941
divisioonan henkilöstöä oli 98% miehistöstä, 60% alipäällystöstä ja 80%
päällystöstä määrävahvuudesta. Raskaita hyökkäysvaunuja [Klim
Voroshilov[i]]
oli 51, keskiraskaita [T-34[ii]]
150, BT5/7 oli 125 ja T-26 oli 42 kpl.”[iii]
”20.6.1941
armeijakunnan komentaja käski divisioonankomentajien kokouksessa nostaa
taisteluvalmiutta, eli esimerkiksi varustaa hyökkäysvaunut
taisteluampumatarvikkeilla, - - salata valmiuden nosto. - -”[iv]
”22.6.1941
kello 2 saatiin lähetiltä salasana täyteen taisteluvalmiuteen siirtymisestä
ja »punaisen paketin» avaamisesta. - - Kymmenen minuutin kuluttua
divisioonassa annettiin taisteluhälytys ja kello 4.30 divisioonan
joukko-osastot keskitettiin taisteluhälytyksen mukaiseen
kokoontumispaikkaan.”[v]
7.PsD
joukot keskitettiin punaisen paketin mukaisesti valmiuteen hyökätä Varsovan
suuntaan - eli Saksan kimppuun. Paketti ei kuitenkaan antanut h-hetkeä, joten
divisioona ei hyökännyt.
7.PsD
suoritti 22.6. tiedusteluretken ”Varsovan
maantietä pitkin lännen suuntaan”. Siten valmistautuen hyökkäämään länteen
punaisen paketin sisältämän hyökkäyssuunnitelman mukaisesti. Kello 22
mennessä divisioona ei tehnyt mitään muuta - kun ei saanut käskyä. Eli ei
taistellut, eikä kärsinyt tappioita - odotti vain hyökkäyskäskyä.
Mutta
kun Saksa teki menestyksellisen ennakoivan iskun itään, niin puna-armeijan
johdon pasmat menivät sekaisin ja kello 22 divisioona saikin yllätyksekseen
kummallisen käskyn 10. Armeijan (10.A) komentajalta Golubevilta siirtyä etelään
Belskin kaupungin luokse, kun 10.A:lla oli virheellinen tieto, jonka mukaan
saksalainen panssaridivisioona olisi tehnyt sinne läpimurron.
7.PsD
lähti käskyn mukaan marssille Belskiin, mutta ei tietenkään löytänyt sieltä
olematonta saksalaisdivisioonaa.
Sitten
23.6. kello 14 sai 7.PsD uuden käskyn marssia täsmälleen päinvastaiseen
suuntaan pohjoiseen Sokulka-Kuznitsan alueelle taistelemaan toista myytillistä
saksalaista panssaridivisioonaa vastaan. No, ei muuta kuin koko letka ympäri ja
taas mentiin - älyttömien paniikissa annettujen käskyjen mukaan sen sijaan,
että olisi täytetty punaisen paketin suunnitelmaa.[vi]
41.PsD
oli osa Venäjän 22.MekAK:ta, jolla oli 712 hyökkäysvaunua, joista 31 oli
raskaita Klim Voroshiloveja.
41.PsD:llä
oli sodan alkaessa eri lähteiden mukaan 414,[vii]
415 tai 425 hyökkäysvaunua, joista 31 oli raskaita KV-vaunuja.[viii]
Sodan
alussa 41.PsD sijaitsi rajalla Vladimirissa. Sitä vastassa oli saksalaisen
1.Panssariryhmän 14.PsD, joka hyökkäsi Lutskin suuntaan ja 11.PsD, joka hyökkäsi
Radehovin suuntaan. 41.PsDssa oli enemmän hyökkäysvaunuja kuin molemmissa
saksalaisissa divisioonissa yhteensä.
41.PsD:n
komentaja avasi ”punaisen paketin” 22.6.1941 aamulla ja löysi sieltä käskyn
siirtyä pohjoiseen Ljubomlin-Kovelin alueelle - ja tietenkin lähti
noudattamaan käskyä, joka vei sen hyvään hyökkäykseenlähtöasemaan
Lublinin suuntaan idästä länteen.[ix] Ennen sotaa tehty hyökkäyssuunnitelma
länteen avasi siten saksalaisille portin hyökätä itään - Stalinhan oli varma
siitä, ettei Saksa hyökkää itään.
Niin,
41.PsD siirtyi hyökkäykseenlähtöasemaan Lublinin suuntaan. Eikä suinkaan
ollut ainoa yhtymä joka täytti ennen sotaa tehtyä hyökkäyssuunnitelmaa.
Mutta
kuinka ollakaan sitä varsinaista käskyä aloittaa perusteellisesti suunniteltu
hyökkäys ei tullut - sillä: ”Vihollinen, joka aloitti sodan
odottamattomalla iskulla, painosti meitä täyttämään tahtoaan ja rikkoi
kaikki meidän suunnitelmamme.”[x]
Venäjällä
oli tälläkin suunnalla valtava ylivoima valmistautumassa hyökkäykseen länteen
- vaan Saksan ennakoiva isku itään sekoitti pasmat ja annettiin typeriä käskyjä
yhtymille sen sijaan, että jokaiselle yhtymälle olisi annettu käsky noudattaa
ennen sotaa tehtyä hyökkäyssuunnitelmaa ja käsketty niille h-hetket.
Venäjän
joukot olisivat hyvinkin voineet selvitä suuresta ryöstöretkestä länteen -
vaikka pelkästä saaliinhimosta - mutta ne eivät
olleet halukkaita puolustamaan mätää, heitä terrorisoinutta
kommunistidiktatuuria.
[i] Mark Solonin, Katastroofi anatoomia, 2009, sivu 72
[ii] Mark Solonin, Katastroofi anatoomia, 2009, sivu 72
[iii] Mark Solonin, Katastroofi anatoomia, 2009, sivu 69
[iv] Mark Solonin, Katastroofi anatoomia, 2009, sivu 70
[v] Mark Solonin, Katastroofi anatoomia, 2009, sivu 70
[vi] Mark Solonin, Katastroofi anatoomia, 2009, sivut 72-75
[vii] Mark Solonin, Katastroofi anatoomia, 2009, sivu 187
[viii] Mark Solonin, Katastroofi anatoomia, 2009, sivu 187
[ix] Mark Solonin, Katastroofi anatoomia, 2009, sivu 168
[x] Mark Solonin, Katastroofi anatoomia, 2009, sivu 178