Tuulivoiman tuotanto oli tammikuussa 2026 yhtämittaisesti 72 tuntia alle 1% kapasiteetista (teho, MW) – versio 3

Tuulivoiman kapasiteetti Suomessa oli 24.1.2026 Fingridin mukaan 9356 MW. 1% siitä kapasiteetista on siten pyöristettynä 94 MW (kuvassa sininen viiva). Kuvasta näkyy tuulivoiman antaman tehon vaihtelu 21.1.2026 kello 10.05 – 24.1.2026 kello 10.15 väliseltä ajalta (punaisten viivojen väli). Minimissään teho oli miinus 14 MW, mutta oleellisinta on huomata, että tuulivoiman antama teho oli yhtäjaksoisesti kolme vuorokautta (72 tuntia) alle 1% tuulivoiman kapasiteetista.

Sattumalta se 72 tuntia on Suomessa suositeltu kotivaran kestoaika.

Kun kyseisenä aikana sähkön kulutus (teho, MW) oli karkeasti 12 000 MW, niin haitallisen sattumavoiman tuulivoima tuotanto oli käytännössä pysähdyksissä. Toki samaan aikaan myös aurinkovoiman tuotanto Suomessa oli käytännössä pysähdyksissä.

Onneksi ydinvoimalat tuottivat kuitenkin Suomessa sen ajan kiltisti noin teholla 4235 MW.

Ruotsista tuotiin Suomeen sähköä karkeasti teholla 3000 MW. Sen enempää sieltä ei ole mahdollistakaan tuoda, jos ei ruveta ”säkillä kantamaan”. Sähkön tuonnin varaan ei kuitenkaan kannata laskea mitään. Ei ole suinkaan varmaa, että Ruotsista saadaan aina tarvittaessa tuotua sähköä.

Tiedot ovat peräisin Fingridiltä. Jos niissä on valittamista, niin valittaa voi Fingridin viherhörhölle johtajalle.

Suomelta puuttuu ainakin 3000 MW säävarmaa sähköntuotantoa, eli käytännössä ydinvoimaa.

https://jput.fi/Mista_saadaan_3000_mw_lisaa_sahkoa_sitten_kun.htm

Tarvitaan ainakin Loviisa 3, Olkiluoto 4 ja Vaasa 1. Kaikkiin kolmeen 1340 MW ydinvoimala APR1400 Etelä-Koreasta.

https://jput.fi/Ydinvoima_Etela_Korea.htm

Sähkövarastot

Lääkkeeksi ongelmaan on tarjottu ydinvoimaloiden sijaan sähkövarastoja.

Otetaan esimerkiksi 2000 MW sähkövarasto, jonka pitää antaa tarvittaessa sitä 2000 MW tehoa 20 tuntia. 2000 MW x 20 h = 40 000 MWh. Se on kyseisen sähkövaraston kapasiteetti. 40 000 MWh = 40 000 000 kWh.

Ihan tavallisen sähköauton akun kapasiteetti on normaalisti noin 50 kWh.

40 000 000 kWh sähkövarastoon kuluisi 40 000 000 / 50 = 800 000 kpl niitä 50 kWh akkuja. Kyseinen akku on hyvin kallis komponentti sähköautossa. Yksinkertaisuuden vuoksi arvataan akun hinnaksi 10 000 euroa. 800 000 kpl x 10 000 € = 8 000 000 000€, eli 8 miljardia. Sillä hinnalla saisi varmaankin jo 1340 MW ydinvoimalan APR1400 Etelä-Koreasta. Ydinvoimala tuottaisi sähköä oletettavasti 60 vuotta. Montakohan kertaa ne akut pitäisi uusia 60 vuoden aikana? Sähkövarasto ei tuota lisää sähköä, vaan päinvastoin kuluttaa häviöiden vuoksi sähköä. Akkujen lisäksi sähkövarasto tarvitsee tietenkin invertterit, jotka osaavat tahdistua sähköverkkoon ja syöttää tehon sähköverkkoon. Luonnollisesti myös älykkäät akkulaturit, joilla saadaan akkukennot ladattua täyteen silloin kun verkossa sattuu olemaan kapasiteettia siihen.

Tuulivoimalat ostetaan käytännössä Kiinasta. Ne akutkin ostetaan Kiinasta. Onko Suomen hyvä olla riippuvainen Venäjän de facto liittolaisesta kommunistisesta Kiinasta?

Energiapolitiikka

Etusivulle