Suomen Petsamo kolmen suurvallan kiistakapulana

Välirauhan aikana Suomen päättäjät olivat helisemässä Petsamonsa vuoksi:

•      Saksa tarvitsi välttämättä nikkeliä Petsamosta, joten Venäjä ei saanut valloittaa Suomen Petsamoa. Saksan joukkojen piti tarvittaessa miehittää Petsamo, ja pitää se hallussaan.

•      Englantilais-kanadalaisella yhtiöllä oli toimilupa hyödyntää nikkelikaivosta Petsamossa.

•      Venäjä halusi englantilaiset pois Petsamosta ja valloittaa Petsamon (toki koko Suomen siinä ohessa). Venäjä halusi siirtää toimiluvan suomalaisvenäläiselle yhtiölle, jossa Venäjällä olisi määräysvalta. Venäjä valehteli, uhkaili ja vaati.

•      Englanti halusi estää millä keinolla hyvänsä, että Saksa saa nikkeliä Petsamosta – se nikkeli saisi kyllä mennä Venäjälle. Venäjän pitäisi antaa Englannille takuut, ettei nikkeli mene Saksalle.

•      Saksa oli voimiensa tunnossa – lyönyt Ranskan, miehittänyt Tanskan ja Norjan.

•      Saksa ja Venäjä olivat liittolaisia keskenään, eikä Saksa halunnut suhteiden huononevan.

•      Suomen elintärkeä tuonti ja vienti olivat täysin riippuvaisia Petsamon satamasta ja sekä Englanti, että Saksa uhkailivat katkaista Suomen tuonnin ja viennin, ellei …

•      Venäjä oli vaatinut ja saanut perustaa konsulaatin Petsamoon, sitten Englanti halusi samaa ja lopulta myös Saksa.

•      Saksa halusi Venäjältä takeet, että jos toimilupa siirtyy venäläissuomalaiselle yhtiölle, niin Saksa saa edelleen 60% Petsamon nikkelituotannosta määräämättömän ajan. Venäjä ei suostunut siihen.

•      Suomen hallituksella oli todellinen ”kuuma peruna” hyppysissään.

Niin, Venäjä ja Englanti tekivät kaikkensa, jotta Suomi kääntyisi ainoan mahdollisen auttajan Saksan puoleen saadakseen aseita, viljaa ja erilaisia muita tuotteita, jotta Suomen itsenäisyys säilyisi.

Venäjä käyttäytyi niin uhkaavasti Suomea kohtaan, että Suomen suurlähettiläänä Moskovassa toiminut Paasikivi olisi jo halunnut myönnyttävän Venäjän vaatimuksiin – se olisi kuitenkin ollut vihamielinen teko sekä Saksaa, että Englantia vastaan. Suomen hallitus piti Petsamon kysymyksessä lopulta kovan linjansa Venäjää vastaan, vaikka Saksa ei viralliseesti luvannut tukeaan Suomelle, jos Venäjä hyökkää.

Lähteenä käytin etupäässä professori Hans Peter Krosbyn tutkimusta: Nikkelidiplomatiaa Petsamossa 1940-1941. Tutkimuksessa on lähdeviitteet.