Tämä artikkeli ilmestyi ensin Uuden
Suomen Puheenvuorossa 28.09.2025 kello 09:37. Se keräsi 1.10.2025 mennessä
13 tykkäystä, 69 kommenttia, sitä käytiin lukemassa Puheenvuoron
statistiikan perusteella 6928 kertaa 3959 eri henkilön toimesta. Tähän
versioon 2 on otettu loppuun mukaan asiaa Puheenvuoron artikkelin
kommenttiosiosta ja kuva koko syyskuun 2025 tuulivoiman tuotannosta.
Ilmanpaineen muuttumista on seurattu jo
purjelaivojen aikakaudella. Samoin nykyaikaiset halvat joka kodin sääasemat näyttävät
ilmanpaineen ja ilmanpaineen trendin.
Matalapaine tarkoittaa pilvistä, sateista
ja tuulista säätä. Hyvin matalalle menevä ilmanpaine tarkoittaa myrskyä.
Vastaavasti korkeapaine tarkoittaa yleensä aurinkoista ja vähätuulista säätä,
purjelaivojen aikana se tarkoitti, että laiva ei etene, vaan joutuu odottamaan
tuulta.
Nykyaikana laaja korkeapaineen alue
tarkoittaa sitä, että ei tuule niin suurella tuulennopeudella, että
tuulivoima tuottaisi sähköä. Ohessa kuva tuulivoiman tuotannosta päivämäärällä
27.9.2025. Kuva
otettu täältä.
Entäpä ne ilmanpaineet? Ohessa
ilmanpaineet ja tuulennopeudet Kemistä, Vaasasta ja Turusta noin kello 21
samalta päivämäärältä. Paineet nykykäytännön mukaan hehtoPascalia ja
tuulennopeudet metriä sekunnissa jatkuva/puuska. Arvot otettu
Ilmatieteenlaitoksen kyseisten paikkakuntien paikallissäästä. Esimerkiksi
Turku. Normaali ilmanpaine on noin 1013 hPa.
|
Paikkakunta |
Kemi |
Vaasa |
Turku |
|
Ilmanpaine
(hPa) |
1035,5 |
1034,1 |
1033,0 |
|
Tuuli/puuska
(m/s) |
1/1 |
1/1 |
0/0 |
Seuraavaksi katsomme sitä tuulivoiman
tuotantoa Suomessa tiettynä kelloaikana päivämäärällä 27.9.2025. Lukemat
ovat tehoa megawatteina (MW). Tuulivoiman kapasiteetti (teho) kyseisenä päivänä
oli 9026 MW. Laskin taulukkoon myös tuulivoiman ”hyötysuhteen”
prosentteina.
|
Kelloaika |
Teho
(MW) |
Tuulivoiman
”hyötysuhde” (%) teho/kapasiteetti |
|
8.00 |
148 |
1,6 |
|
9.00 |
102 |
1,1 |
|
10.00 |
73 |
0,8 |
|
11.00 |
37 |
0,4 |
|
12.00 |
14 |
0,16 |
|
13.00 |
18 |
0,2 |
|
14.00 |
19 |
0,21 |
|
15.00 |
21 |
0,23 |
|
16.00 |
25 |
0,28 |
|
17.00 |
30 |
0,33 |
|
18.00 |
48 |
0,5 |
|
19.00 |
87 |
0,96 |
|
20.00 |
174 |
1,9 |
Vilkaistaanpa pikkuisen myös sähkön
aluehintoja Suomessa 27.9.2025. Yhden tunnin aluehinta €/MWh. Referenssiksi,
että normaali aluehinta on karkeasti 50 €/MWh. Aluehinnat
löytyvät täältä.
|
Kelloajasta
kelloaikaan |
Aluehinta
Suomessa €/MWh |
|
18.00-19.00 |
249,99 |
|
19.00-20.00 |
299,99 |
|
20.00-21.00 |
211,59 |
Kello 21 hujakoilla aurinkovoima ei tietenkään
tuottanut yhtään mitään. Ydinvoima tuotti sähköä teholla 3608 MW (toinen
Loviisan 500 MW voimaloista vuosihuollossa). Sähköä kulutettiin Suomessa
teholla 8091 MW.
Tuulivoima ja aurinkovoima ovat Suomessa
haitallisia sattumavoimia. Niiden rakentaminen Suomeen on lopetettava.
Ydinvoimaa on rakennettu Suomeen aivan liian
vähän. Kun tällainen korkeapaine tulee tammikuussa tai helmikuussa, niin sähkön
kulutus nousee helposti tasolle 15 000 MW sähkötehoa. Sähköpula on
edessä.
On ollut aivan rikollisen typerää purkaa
mm. Inkoon neljä 250 MW hiilivoimalaa ja poistaa käytöstä esimerkiksi
Helsingin hiilivoimaloita, jotka tuottivat sekä kaukolämpöä, että sähköä.
On edesvastuutonta, että niiden toimivien hiilivoimaloiden tilalle on otettu käyttöön
”sähkökattiloita”. Sähkökattila nostaa sähkön kulutusta silloin kun sähkön
kulutus on muutenkin huipussaan – samalla on menetetty hyvää säävarmaa
energiantuotantoa.
Hiilivoiman huoltovarmuus on hyvä, sillä
polttoaine on halpaa ja sitä on helppo varastoida voimaloiden lähelle
avotaivaan alle suuriin kekoihin.
Suomeen täytyy nopeasti rakentaa lisää
ydinvoimaa: Loviisa 3, Olkiluoto 4 ja Vaasa 1. Kaikkiin kolmeen mielellään
1340 MW ydinvoimala APR1400 Etelä-Koreasta. Neljä sellaista Barakahiin maksoi
yhteensä 20 miljardia dollaria, eli yksikköhinta avaimet käteen toimitettuna
oli 5 miljardia dollaria. Toimitusajatkin ovat kohtuullisia.
Kurkistakaapa artikkeliani Ydinvoimasta
Etelä-Koreassa – siellä on yksityiskohtaista kovaa faktaa näkyvissä,
ihan suomeksi.
- Jotkut kommentoijat väittivät, että
Suomessa sähkön keskihinta on halpaa. Vastasin väitteeseen:
Kaikki eivät näköjään vieläkään ymmärrä,
tai ole ymmärtävinään, että myöskään halpa sähkö ei ole Suomen etu.
Kun sattuu tuulemaan kunnolla, niin sähkön
aluehinta painuu nollaan tai jopa miinukselle. Se ei ole hyvä asia, vaan
tarkoittaa, että sähkön tuottaja ei saa sähköstään edes
tuotantokustannuksia. Se puolestaan estää uusien aikuisten oikeasti hyödyllisten
voimalaitosten rakentamista.
Suomen sähköhuoltovarmuus on aivan
surkealla tolalla:
https://jput.fi/Mista_saadaan_3000_mw_lisaa_sahkoa_sitten_kun.htm
- Matti Lehtinen: ”
Sähkön kulutuksen ennustetaan kaksinkertaistuvan seuraavan 10v aikana
ja sitä kulutusta yritetään paikata ”uusiutuvilla”. Mitä luulette,
pysyykö se sähkön hinta vielä ”halpana” kuluttajille jotka joutuu
kilpailemaan sähköstä datakeskusten kanssa.
Pelkästään Orimattilaan kaavailtu datakeskus syö täydellä teholla käydessään
lähes koko Loviisan ydinvoimalan tuoton.”
Jukka Mikkola vastasi hänelle
ansiokkaasti: ”Kommentoija nosti ansiokkaasti ”kissan pöydälle.”
Datakeskukset tulevat luonnollisesti nostamaan sähkön hintaa. Tätä ei tajuta
niissä päättävissä elimissä, jotka hyväksyvät näiden rakentamista
alueilleen. Tässä tuntuu toteutuvan ”vinttikoirailmiö,” jossa juostaan sähköjäniksen
perässä.
Mitä vähemmän on sähköä tarjolla, sitä
kalliimpaa se on tavalliselle kuluttajalle. Vanha tuttu ”kysynnän ja
tarjonnan laki”, jota ei ole merkitty lakikirjaan, huolehtii hinnan
muodostuksesta.
Pitkäaikainen korkeapainejakso sydäntalvella
ja ”tulipalopakkaset” tulevat vääjäämättömästi nostamaan sähkön
hintaa. Korkeapaineessa tuuli menee AINA ”yöksi nukkumaan.” Tuulivoimalla
ei silloin tuoteta sähköä.”
- Teijo: ”Perusasiat unohtunut
omavaraisuus..”
Vastasin:
Omavaraisuus olisi hyvä asia. Ydinvoimassa
se on mahdollista, myös polttoaine on valmistettavissa Suomessa.
Myös sähköhuoltovarmuus on tärkeä asia,
sähköä tarvitaan myös sodan aikana. Ydinvoiman huoltovarmuus on hyvä.
Polttoaine on halpaa ja sitä on helppo varastoida ydinvoimaloiden yhteyteen
usean vuoden kulutusta vastaava määrä.
Säävarmuus on tärkeää. Sähköä pitää
joka ainoa minuutti tuottaa vähintään niin paljon, kuin sitä halutaan
kuluttaa – eikä vain silloin, jos sattuu tuulemaan tarpeeksi suurella
tuulennopeudella, tai paistaa aurinko. Ydinvoima, hiilivoima, turvevoima,
hakevoima ja vesivoima ovat hyviä tässä suhteessa.
