Adolf Hitler

Korjattu ja täydennetty 13.12.2010 Juhani Putkinen

Oletan, että Adolf Hitler on kaikkein tunnetuimpia nimiä Maapallollamme. Hänet on helppo kuitata lyhyesti - esimerkiksi: ”sosialisti, mikä sosialisti” tai ”hirviö, mikä hirviö”. Yritetäänpä tarkastella tätä tunnettua henkilöä kuitenkin hieman monipuolisemmin - mahdollisimman kiihkottomasti. Artikkeli Toveri Hitler löytyy täältä.

1. Adolf Hitler oli nuoruudessaan itävaltalainen köyhä orpopoika, joka yritti opiskella arkkitehdiksi ja hankki rahaa opiskeluunsa ja hengenpitimiksi tekemällä sekatöitä rakennuksilla - kuin myös taidemaalarina. Ehkä hän sai jonkinlaisen ”sosialismibasillin” tämän köyhän nuoruutensa aikana.

2. Ensimmäiseen Maailmansotaan Hitler osallistui tavallisena rintamasotilaana kohoten korpraaliksi ja saaden urhoollisuudestaan rautaristin. Kannattaa huomata, ettei hän suostunut eläessään ottamaan vastaan, eikä kantamaan muita kunniamerkkejä.

3. Saksa ei hävinnyt Ensimmäistä Maailmansotaa sotilaallisesti - Saksan armeijaa ei lyöty - vaan Saksa luhistui sisältä, mm. lakkoihin. Hitler piti juutalaisia syyllisenä tähän sisäiseen luhistumiseen.

4. Hitler liittyi Saksan työväenpuolueeseen, josta muodosti Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen. Siihen Hitlerin puolueeseen liittyi runsaasti kommunisteja. Hitler yritti väkivaltaista vallankaappausta, mutta se epäonnistui ja Hitler joutui vankilaan. Siellä hän kirjoitti kirjan Mein Kampf (Taisteluni). Se kirja on hyvin sekava ja pitkäveteinen, mutta silti lukemisen arvoinen - sieltä ei suinkaan löydy sellaisia asioita, joita siellä väitetään olevan, mutta on useita mielenkiintoisia kohtia - joista yleensä vaietaan.

5. Esimerkiksi väitetään, että Hitler kertoi jo Mein Kampfissa aikomuksestaan hyökätä Venäjälle. Todellisuudessahan Hitler piti Saksan verivihollisena nimenomaan Ranskaa, eikä suinkaan Venäjää. Se suhtautuminen on hyvin ymmärrettävää siltä pohjalta, miten Ranska käyttäytyi Saksaa kohtaan Versaillesin rauhansopimuksessa ja sen jälkeen (mm. Reininmaan kaappaus Saksalta). Hitlerin mielestä Saksan olisi pitänyt  mieluiten liittoutua Englannin kanssa, mutta jos se ei olisi mitenkään mahdollista, niin sitten Venäjän kanssa. Kuten tiedämme, niin Englanti torjui Saksan ja Venäjä liittoutui Saksan kanssa.

6. Helposti unohdetaan se, että Hitler pääsi valtaan demokraattisten vaalien kautta - tosin Venäjä auttoi Hitlerin valtaan kieltämällä Saksan kommunisteja menemästä yhteishallitukseen Saksan demareiden kanssa. Venäjä tarvitsi Hitlerin valtaan Saksaan omien imperialististen tavoitteidensa saavuttamiseksi.

7. Hitlerin avulla Saksa selvisi hirvittävästä talouskurimuksesta (esimerkiksi hyperinflaatio oli niin mahtava, että seteleitä piti viedä repulla kauppaan - ja se reppu oli arvokkaampi kuin setelit repun sisällä). Hitler rakennutti Saksaan mahtavan moottoritieverkoston (Autobahn).

8. Hitlerin tavoitteena oli yhdistää saksankieliset alueet yhtenäiseksi Saksan valtakunnaksi - nehän oli silvottu Versaillesin rauhansopimuksen yhteydessä. Se oli hyvin ymmärrettävä tavoite jopa Englannin ja Ranskan johtajien mielestä. Niinpä Hitler otti Ranskan miehittämän Reininmaan takaisin Saksalle, liitti Itävallan Saksaan (Anscluss), liitti Tshekkoslovakian saksankieliset alueet (Sudeetti) Saksaan ja yritti saada aikaan vähintään rautatieyhteyden ja moottoritien ns. Puolan käytävän kautta Saksan Itä-Preussin ja Saksan emämaan välille. Nyt tuli kuitenkin ”tenkkapoo”. Puola ei suostunut edes neuvottelemaan Saksan kanssa tästä asiasta.

9. Venäjä ja Saksa hyökkäsivät liittolaisina Puolan kimppuun jakaen Puolan keskenään, sekä pitäen voitonparaatin ja voitonjuhlan Puolan kukistumisen kunniaksi. Mielenkiintoista on, että Hitler olisi halunnut noin 15 miljoonan asukkaan tynkä-Puolan jäävän jäljelle, mutta nimenomaan Venäjä halusi Puolan häviävän kokonaan maailmankartalta.

10. Venäjän tavoitteena oli saada Saksa sotaan länsimaita vastaan ja Stalin onnistuikin pettämään Hitleriä. Englanti ja Ranska julistivat sodan Saksalle - Hitler oli siitä hyvin yllättynyt ja pettynyt.

11. Suomi oli hyvin saksalaisvastainen ennen Talvisotaa, joten Hitler suutuksissaan lupasi Suomen Venäjälle. Saksa auttoi liittolaistaan Venäjää Talvisodassa Suomea vastaan.

12. Saksalle oli kirjaimellisesti elintärkeää saada rautamalmia Ruotsista. Talvisin se oli mahdollista vain Norjan Narvikin sataman kautta jäätilanteen vuoksi. Siten Saksa joutui kilpailuun Englannin ja Ranskan kanssa siitä kummat ennättävät miehittää Norjan ensin. Saksa voitti täpärästi sen kilpailun - mutta Tanskaan ja Norjaan sitoutui jälleen saksalaisia joukkoja, joita olisi tarvittu kipeästi muualla. Saksan laivasto kärsi hyökkäyksessä Norjaan valtavan suoneniskun, josta se ei toipunut milloinkaan.

13. Englanti ja Ranska olivat julistaneet sodan Saksalle, joten Hitler ei voinut vain odottaa milloin ne hyökkäävät täydellä voimalla Saksan kimppuun. Niinpä Hitler päätti hyökätä Ranskaan. Tehtiin monenlaisia suunnitelmia kuinka läpäistä Ranskan rajalleen rakentama luja linnoitusketju - Maginot-linja. Vastoin Saksan yleisesikunnan tahtoa Hitler otti käyttöön silloisen kenraali Erich von Mansteinin loistavan suunnitelman, joka johtikin Ranskan pikaiseen kukistumiseen kesällä 1940. Siis piste Hitlerille strategisesta oivalluskyvystä. Mutta heti perään pitkä miinus Hitlerille, sillä hän esti Saksan sotavoimia tuhoamasta Englannin joukkoja Dunkerquessa - oletan, ettei Hitler halunnut lyödä Englantia, vaan edelleen saada Englannista liittolaisen Saksalle. Tämä näkyy mm. siinä, että Hitler tarjosi Englannille rauhaa useaan otteeseen - vain Ranska oli Hitlerin mielestä Saksan verivihollinen.

14. Hitler luotti Saksan liittolaiseen Venäjään jättäen selustansa käytännöllisesti katsoen kokonaan auki hyökätessään länteen. Venäjä kuitenkin käytti tilaisuutta hyväkseen miehittäen Viron, Latvian ja Liettuan. Siinä ei vielä mitään erityistä, sillä Saksahan oli luvannut Baltian maat ja Suomen liittolaiselleen Venäjälle. Mutta kun Venäjä miehitti myös Romanialta Bessarabian ja Pohjois-Bukovinan rikkoen Saksan kanssa tekemäänsä sopimusta (ei neuvotellut asiasta etukäteen Saksan kanssa), niin nyt viimeinkin soivat hälytyskellot Berliinissä ja Saksa alkoi valmistautumaan puolustautumaan Venäjän hyökkäysuhkaa vastaan.

15. Hitler oli kiinnittänyt huomionsa Talvisodan aikana siihen saakka inhoamaansa Suomeen - häneen teki suuren vaikutuksen suomalaisten urhoollinen taistelu itsenäisyytensä puolesta imperialistista suurvaltaa Venäjää vastaan. Vielä 2.8.1940 Hitler: ”ei toistaiseksi tavaratoimituksia Suomeen.”[i] 14.8.1940 Hitlerin mieli oli kuitenkin muuttunut: ”Führer toivoi pikaisia ja suuria toimituksia Suomelle, koska hän ei halunnut lahjoittaa suomalaisia venäläisille.”[ii]

16. Hitler oli kirjoittanut jo Mein Kampfissaan, ettei Saksa saa joutua kahden rintaman sotaan - se olisi tuhoisaa. Samaa mieltä oli Saksan asevoimien korkein johto. Saksan olisi pitänyt joko tehdä rauha Englannin kanssa, jota Hitler yritti, tai valloittaa Englanti - johon Hitler EI ollut valmistautunut hyökätessään Ranskaan. Mitä ilmeisimmin Hitler toiveajatteli kykenevänsä tekemään rauhan Englannin kanssa. Englannin pääministerinä oli kuitenkin jo Winston Churchill, eikä enää Chamberlain. Churchill lupasi kansalleen verta, hikeä ja kyyneleitä - eikä hänellä ollut pienintäkään halua tehdä rauhaa Saksan kanssa. Churchill oli kommunisminvastainen, mutta piti Saksaa vieläkin pahempana uhkana Englannille (tosin sitten Saksan kukistuttua Churchill joutui toteamaan, että ”taisimme teurastaa väärän sian” - se oikea sika olisi ollut Venäjä).

17. Venäjä suunnitteli hyökkäystä ja valmistautui hyökkäämään länteen maailmanhistorian suurimmin joukoin heinäkuussa 1941, joten Saksalla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin tehdä ennakoiva isku itään. Kun Hitler ei ollut uskaltanut antaa määräystä hyökkäyksestä Englantiin (Operaatio Merileijona) - niin nyt Saksa sitten joutui siihen Hitlerin pelkäämään kahden rintaman sotaan.

18. Hitler piti Mussolinin johtamaa fasistista Italiaa hyvänä liittolaisenaan, mutta kuinka ollakaan tämä liittolainen veti idioottimaisilla hyökkäyksillään, mm. Kreikkaan, Saksan sotaan Balkanille ja Afrikkaan. Mussolini ei kertonut Hitlerille etukäteen hyökkäyksistään, vaan Hitler joutui epämiellyttävän tapahtuneen tosiasian eteen. Hänen oli autettava idioottimaista liittolaistaan, jolloin Saksan vähäiset voimat sitoutuivat aivan turhaan Balkanille ja Afrikkaan. Italiasta oli Saksalle ja Hitlerille enemmän haittaa kuin hyötyä liittolaisena. Churchill olikin tyytyväinen kuullessaan Italian toimista - että nyt Saksa joutuu puolestaan kärsimään liittolaisuudesta Italian kanssa.

19. Venäjän armeija oli Saksan armeijaan nähden valtavan ylivoimainen (21.6.1941 kolminkertainen miesylivoima ja noin kuusinkertainen ylivoima hyökkäysvaunuissa, kenttätykistössä ja lentokoneissa). Nyt olisi pitänyt toimia täsmälleen oikein - ei olisi sallittu virheitä - varsinkaan kun Saksalla oli koko ajan krooninen polttoainepula.

20. Kuitenkin Saksa hajotti muutenkin vähäiset voimansa hyökäten ”sormet harallaan”, jolloin eri hyökkäysoperaatiot eivät tukeneet toisiaan. Saksa joutuikin käyttämään muutenkin vähäisiä polttoainereservejään täysin turhaan joukkojen siirtelemiseen eri hyökkäysryhmien välillä pitkiä matkoja. Voitolla on monta isää, tappio on orpo. Olen vakuuttunut siitä, että pääsyyllinen huonoon idänretken suunnitteluun on nimenomaan Adolf Hitler. Hänelle yksinkertaisesti nousi ”kusi päähän” kun hän sai kukistettua Saksan verivihollisena pitämänsä Ranskan nopeasti ja myös Balkanilla Saksan aseet olivat voitokkaat.

Saksan olisi pitänyt lyödä Venäjän länsirajoilleen keskittämät valtavat hyökkäysjoukot ja sen jälkeen tehdä keskitetty isku, eikä lähteä etenemään hyvin laajalla Venäjän alueella ”sormet harallaan”.

21. Saksan kansallissosialistinen johto, eli Adolf Hitler, teki suunnattoman suuren virheen kun ei hyödyntänyt Saksan asevoimien vapauttamien kansojen kiitollisuutta, vaan Saksa alkoi miehittämään vapautettuja alueita. Esimerkiksi Virossa virolaiset ja saksalaiset taistelivat aseveljinä rintarinnan vapauttaen Viron Venäjän miehityksestä. Saksa olisi saanut Virosta erinomaisen liittolaisen antamalla Viron palauttaa itsenäisyytensä. Sama asia mm. Ukrainassa. Ukrainalaiset olisivat olleet hyviä liittolaisia Saksalle, mutta ...

22. Saksalla oli vielä hyvä mahdollisuus lyödä Venäjä keväthyökkäyksellään 1942, mutta jälleen Saksa hajotti - pirstaloi - voimansa, jolloin joka suunnalla puuttui se ”viimeinen pataljoona” menestyksen saavuttamiseksi. Senkin virheen minä ripustan Hitlerin kaulaan.

23. Stalingradin katastrofi on täysin Hitlerin syytä. Stalingradilla EI ollut mitään strategista merkitystä Saksalle - eikä sen valtaaminen edes kuulunut suunnitelmiin. Saksalle olisi ollut elintärkeää edetä Kaukasian öljykentille, eikä jäädä nahuamaan Stalingradiin. Volga oli tietenkin elintärkeä kuljetusreitti Venäjälle ja se oli hyvä katkaista, mutta siihen ei suinkaan olisi tarvittu Stalingradin valtausta. Joki poikki ja vauhdilla Kaukasukselle - olisi auttanut Saksan krooniseen polttoainepulaan (joka on pääsyy Saksan häviöön Toisessa Maailmansodassa).

Jos Hitler olisi edes antanut Stalingradin puolustusta johtavalle Paulukselle luvan läpimurtohyökkäykseen apuun tulevan marsalkka Erich von Mansteinin suuntaan, niin katastrofilta olisi voitu välttyä - vaan ei.

24. Stalingradin katastrofin jälkeen tilanne muuttui koko ajan yhä hullummaksi nimenomaan Hitlerin idioottimaisuuden vuoksi - hän (korpraali) jopa otti kokonaisen armeijaryhmän (useita armeijoita) omaan henkilökohtaiseen komentoonsa oman toimen ohella - puutuen yksittäisten pataljoonienkin käyttöön. Hitler salli Göringin (ilmavoimien komentaja) rakentaa itselleen omat maavoimat, sen sijaan että niillä miehillä olisi täydennetty jo taistelukokemusta omaavia vanhoja yhtymiä. Täysin idioottimaista. Uudet kokemattomat joukot eivät saaneet mitään hyvää aikaan - vain suuria omia tappioita, samaan aikaan kun kokeneet joukot olivat huomattavan alivahvuisia tappioiden vuoksi.

25. Viimeistään Stalingradin katastrofin jälkeen Hitlerin olisi pitänyt antaa Itärintaman komento yksiin käsiin ja olla kokonaan puuttumatta sotatoimiin siellä. Erinomainen komentaja olisi ollut marsalkka Erich von Manstein. Manstein teki suurenmoista työtä armeijan komentajana ja armeijaryhmän komentajana. Hän oli erinomainen strategi kyeten operoimaan alivoimaisilla joukoilla kerrassaan upeasti - aiheuttaen Venäjälle valtavia tappioita (esimerkiksi Harkovissa). Jopa Hitler itse tunnusti Mansteinin olevan loistavin strategi minkä Saksan Yleisesikunta on milloinkaan tuottanut - ja antoi Mansteinille potkut.

26. Kurskin panssaritaistelu meni mönkään nimenomaan Hitlerin viivyttelyn, päättämättömyyden ja jahkailun vuoksi. Manstein oli tuottanut juuri ennen kevätkelirikkoa valtavat tappiot Venäjän joukoille ja olisi halunnut heti kevätkelirikon päätyttyä hyökätä Kurskin mutkaan - ennen kuin venäjän joukot ennättävät toipua ja linnoittautua. Hitler ei kuitenkaan antanut lupaa hyökätä ennen kuin Venäjä oli ennättänyt linnoittautua kunnolla, miinoittaa perusteellisesti mahdolliset Saksan hyökkäysurat - ja keskittää paikalle Saksan joukkoihin nähden täysin ylivoimaiset joukot (mm. panssareiden ja tykistön suhteen). Hitler ei myöskään luvannut Mansteinin käyttöön ilmavoimien tukea Wolfram von Richtofenin johdolla. Tämän kanssa Manstein oli tehnyt loistavaa yhteistyötä aiemmin. Viimeinen niitti oli kun Hitler veti Mansteinilta joukkoja Italiaan kriittisellä hetkellä.

27. Tätä voisi kirjoittaa loputtomiin, mutta todettakoon lopuksi, että Hitler teki lievästi sanottuna idioottimaisesti tuhotessaan juutalaisia, puhumattakaan siitä, että se on rikos ihmisyyttä vastaan. Hitler ansaitsi kuolemansa - mutta ansaitsiko ihmiskunta ja Saksan kansa Hitlerin?

Saldo?

Kokonaissaldoa minä en kykene määrittelemään, mutta katsotaan kapeammin.

Talvisodan jälkeen Venäjä ja Englanti saartoivat Suomea. Suomi ei saanut hankittua edes leipäviljaa, aseista puhumattakaan. Venäjän kanssa oli toki kauppasopimus, mutta Venäjä ei toimittanut sovittua viljaa, eikä polttoaineita. Englanti vaati navycertit, liikenne toimi vain Petsamon kautta, Englanti takavarikoi itselleen suomalaisia kauppalaivoja,... Niinpä Saksa oli ainoa mahdollinen taho, jonka kanssa Suomi saattoi käydä kauppaa merkittävässä määrin - ja Saksasta Suomi sitten saikin tarvitsemiaan tarvikkeita, vaikka Talvisodan jäljiltä suhteet olivatkin kylmät (Saksa auttoi Venäjää Talvisodan aikana).

Eli Saksasta oli apua Suomelle Välirauhan aikana ja myös Jatkosodan aikana. Jatkosodankin aikana Saksa toki yritti kiristää ja painostaa Suomea, mutta sieltä kuitenkin saatiin välttämättä tarvittavia leipäviljaa, aseita ja polttoaineita.

Eli kun katsotaan asiaa kylmästi tunteilematta, niin Saksasta oli apua Suomelle Jatkosodan aikana - mistään muualta merkittävää apua ei ollut mahdollista saada. Useassa tapauksessa nimenomaan Hitler käski auttamaan Suomea - välillä toki suomalaisten toiminnasta vihastuneena käski lopettamaan asetoimitukset Suomeen.

Kun Suomi oli itse toiminut typerästi, eikä ollut kunnolla valmistautunut Venäjän neljänteen strategiseen suurhyökkäykseen vuonna 1944 (Valkeasaari, Kuuterselkä) ja oli todella liemessä, niin Saksasta saatiin tarpeellista apua, jotta voitiin saavuttaa suurenmoiset torjuntavoitot Kannaksella, Nietjärvellä ja Ilomantsissa.

Suomen kannalta saldo on siis positiivinen - Hitlerin Saksan avulla Suomi sai säilytettyä itsenäisyytensä, joten tämä meidän rakas demokraattinen hyvinvoiva Suomemme on olemassa.

Imperialistinen Venäjä valloitti puoli Eurooppaa puoleksi vuosisadaksi, mutta täytyy todeta, että loppujen lopuksi on Saksan ansiota, ettei Venäjä onnistunut valtaamaan koko Eurooppaa. Siten demokraattisen Euroopan kannaltakin saldo saattaa kaikista kauheuksista huolimatta olla positiivinen. Entä, jos Saksa ei olisi hyökännyt itään 22.6.1941 ja Venäjä olisi hyökännyt länteen maailmanhistorian suurimmin voimin heinäkuussa 1941? Olisiko Venäjä saanut miehitettyä koko Euroopan? Ehkä. Olisiko USA tullut ajamaan Venäjän miehitysjoukot Euroopasta? En tiedä, mutta tuskin ainakaan Rooseveltin johdolla.


[i] Hans Peter Krosby, Suomen valinta 1941, 1967, sivu 62

[ii] Hans Peter Krosby, Suomen valinta 1941, 1967, sivu 63

Muuta mukavaa

Etusivulle

free counter