Yllätyshyökkäykseen varautuminen

Koska Venäjä on imperialistinen roistovaltio, niin Suomen on varauduttava huolella myös Venäjän tekemään yllätyshyökkäykseen Suomeen. Skenaarioesimerkki: 

1. Venäjä järjestää Karjalan Kannaksella suuret sotaharjoitukset, joista se tietenkin ilmoittaa, ja kutsuu tarkkailijoita. Kannaksella perustetaan esimerkiksi 6 moottoroitua jalkaväkidivisioonaa ja 4 panssaridivisioonaa, sekä muutamia spetsnazpataljoonia – luonnollisesti myös kolme armeijakunnan esikuntaa (armeijakuntajoukkoineen) ja armeijan esikunta. Sotaharjoitusta varten lähikentille keskitetään myös ilmavoimien yksiköitä, kuljetushelikoptereita ja taisteluhelikoptereita. Joukot perustetaan ja ne harjoittelevat siellä muutaman viikon (harjoituksissa vierailee mm. ulkomaisia sotilasasiamiehiä harjoitusten keskivaiheilla – heitä pidetään kuin ”piispaa pappilassa”).

2. Venäjän Pohjoisesta laivastosta lähtee raskas saattue mukanaan mm. määrävahvuinen merijalkaväkiprikaati (sitäkin näytetään avoimesti kehuen Venäjän kykyä painopisteen muutoksiin) kohti Pietaria ja on lähellä Helsinkiä.

3. Laajarunkoinen matkustajakone on tulossa idästä päin normaalilla vuoronmukaisella (siltä näyttävältä) lennolla Helsinki-Vantaalle.

4. Toinen laajarunkoinen matkustajakone on normaalilla ylilennolla Suomesta, kone pyytää lupaa pakkolaskuun Seutulaan (kuten Praha 1968).

5. Maassa oleva suurehko "turistiryhmä" ottaa Tehtaankadulta aseet.

6. Maassa olevista venäläisistä yrityksistä (niiden varastoista) seuraavat "turistiryhmät" saavat aseensa. Teboil valmistautuu tankkaamaan maahan tunkeutuvien viholliskolonnien ajoneuvot niin säiliöautoistaan kuin myös huoltoasemiltaan – joiden dieselöljysäiliöt on etukäteen täytetty ääriään myöten.

7. Nämä lentokoneilla tulleet ja "turistit" aloittavat hulinan. Samaan aikaan tapahtuu ilmaiskuja meidän lentotukikohtiimme mm. ohjuksin. Tärkeimpiin varuskuntiimme (mukaan luettuna Upinniemi, Hyrylä ja Parola) ja varikkoihimme tehdään maahanlaskut. "Sotaharjoitusjoukot" alkavat etenemään kohti Helsinkiä suunnilleen nopeudella 50 km/h (osa Kouvolan, osa Haminan kautta). Laivastosaattue kääntyykin yllättäen kohti Helsinkiä. Rannikkotykistön linnakkeitamme (Helsingin edustalla) vastaan tehdään ilmarynnäköitä, sekä maahanlaskuja. Osa venäläisistä spetsnazjoukoista on pukeutuneena suomalaisiin sotilaspukuihin, osa suomalaisiksi poliiseiksi. 

8. Lisää venäläisiä joukkoja tunkeutuu maahamme mm. Värtsilän, Vartiuksen ja Sallan kautta. 

Kuka voi olla 100% varma siitä, ettei mitään edellä kuvatun kaltaista voisi tapahtua? 

Mitä sitten pitäisi tehdä, ettei yllä olevan kaltainen skenaario johtaisi maamme miehitykseen: 

1. Suojeluskunnat on jälleenperustettava – ja suojeluskuntalaisille on annettava täydellinen varustus – mukaan luettuna henkilökohtainen ase ja siihen pari tuliannosta patruunoita (sinetöidyissä laatikoissa ”rautaisannos”) kotiin. Läheisille suojeluskuntataloille raskaamman aseistuksen (konekiväärit, singot, olalta ammuttavat ilmatorjunta-ohjukset, miinat, räjähteet, ...) varastot. 

2. Perustuslakia on muutettava siten, että tällainen yllätyshyökkäys käynnistäisi automaattisesti liikekannallepanon ja vastarinnan ilman poliittisen johdon päätöstä. 

3. On liityttävä NATOon. Se nostaa hyökkäyskynnystä, parantaa oleellisesti tiedustelukykyämme (mm. satelliitit), kuin myös kuljetuskykyämme (NATOn koneiden antama ilmasuoja, helikopterit). Viestijärjestelmämme saavat uuden dimension (satelliitit), materiaalitoimitukset sota-aikana varmistuvat, jne. NATOon liittyminen ei kuitenkaan saa merkitä oman asevelvollisuuteen ja laajaan reserviin perustuvan aluepuolustuksemme heikentämistä. 

4. Puolustusmäärärahamme on nostettava vähintään EU:n keski-määräiselle tasolle (yli 2% BKT:stä). Ilmavoimillemme pitäisi hankkia suuruusluokkaa 20 kpl ”Hornetteja” parhaalla mahdollisella ilmasta maahan aseistuksella. Tämä olisi ”lentävä tykistö”, jonka avulla olisi mahdollista toteuttaa nopea massiivinen tulituki maavoimillemme koko Suomen alueella ja lisäksi mahdollisuutta iskeä vihollisen alueella oleviin komentopaikkoihin ja huoltokeskuksiin – muistakaamme kiitollisuudella saksalaista lento-osasto Kuhlmeytä, joka toimi loistavasti apunamme Jatkosodan torjuntataisteluissa ja tunnustakaamme, että ilmavoimien merkitys on entisestään vain kasvanut. Tämä tarkoittaa luonnollisesti myös sitä, että oma ilmatorjuntamme on pidettävä erittäin iskukykyisenä – sen tasoa on nostettava entisestään. 

5. Edellä mainituissa suojeluskuntataloissa ja varuskunnissa on oltava joka hetki valmiina yllätyshyökkäyksen torjumiseen ja niissä on oltava riippumaton varmennettu viestiverkko hälytyksen antamiseen koko valtakunnan alueelle yhdellä napinpainalluksella.

Maanpuolustus

Etusivulle