Venäjä yritti Talvisodassa
valloittaa koko Suomen, mutta epäonnistui
surkeasti. Talvisodan ja Jatkosodan
välistä aikaa kutsutaan oikeutetusti Välirauhan
ajaksi.
Suomen torjuntavoitto pisti tietysti ryssiä
vihaksi ja ne päättivät onnistua seuraavassa hyökkäyksessä – keskitetään
niin paljon joukkoja Suomea vastaan, että koko Suomen valloitus taatusti
onnistuu.
”Suomi piti kukistaa kahden rintaman
(armeijaryhmän) voimin (kartta 7.4), joihin kuului yhteensä 49 divisioonaa,
kolme panssariprikaatia ja 13 tykistörykmenttiä.”[i]
”Pohjoinen rintama eristäisi Suomen
Ruotsista ja Norjasta sekä katkaisisi Suomen yhteydet Jäämerelle.
Luoteinen rintama tuhoaisi Suomen päävoimat
ja ottaisi haltuun koko maan. Se hyökkäisi Helsinkiin pihtiliikkeellä: aluksi
Savonlinnasta Mikkeliin ja Lappeenrannasta Heinolaan. Viipurista ja Hangosta
aloitettaisiin samanaikaisesti punalaivaston tukema hyökkäys, jolla
suomalaisten vastarinta murrettaisiin.”[ii]
”Pohjoista
rintamaa komentaisi Arkangelin sotilaspiirin komentaja, jonka esikunta
perustettaisiin Kantalahteen. Rintaman tehtävänä oli ensin valloittaa
Petsamon satama sekä edetä maavoimin Petsamon ja Nautsin [Rajakoski]
välillä Norjan rajalle koko sen pituudelta. Rintama hyökkäisi sen jälkeen
Rovaniemen-Kemin sekä Oulun suuntiin, ja kun sen joukot saavuttaisivat
Pohjanlahden rannikon, ne katkaisisivat Suomen maayhteydet Ruotsiin ja Norjaan.
Petsamoon hyökkäisi 14. Armeija,
jonka esikunta toimi Murmanskissa. Sillä olisi käytettävissään kolme
divisioonaa ja neljä lentorykmenttiä.
Rovaniemen-Kemin
suunnassa hyökkäisi 21. Armeija,
jonka esikunta sijoitettaisiin Alakurttiin. Sillä olisi käytössään kolme
armeijakuntaa, yhteensä yhdeksän divisioonaa sekä neljä lentorykmenttiä.
Armeijan päävoimat, kuusi divisioonaa, ryhmitettäisiin Kemijärven-Rovaniemen
suuntaan Kuolajärvelle ja kolme Kiestingin-Kuusamon suuntaan Sovajärven-Pääjärven
seuduille. Kun armeija olisi saavuttanut Pohjanlahden rannikon, se
valmistautuisi toimimaan Oulua vastaan. Suomussalmen-Puolangan suunnassa hyökkäisi
20. Erillinen armeijakunta, jonka esikunta sijoitettaisiin aluksi Uhtualle.
Armeijakunnan tuli vallata kolmella divisioonallaan Puolanka.
Luoteisrintaman
esikunta sijaitsi Leningradissa. Sen tehtävänä oli tuhota Suomen Armeija,
ottaa maa haltuunsa ja saavuttaa Pohjanlahti. Korpiselän-Kuopion suunnassa hyökkäisi
7. Armeija, jonka esikunta
sijoitettaisiin Suojärvelle. Armeijalla olisi kaksi armeijakuntaa ja kaikkiaan
kuusi divisioonaa, yksi hiihtoprikaati, yksi panssariprikaati sekä seitsemän
lentorykmenttiä. Armeijan tuli vallata ensin neljällä divisioonalla Joensuu
ja sitten Kuopio, saartaa vihollisen pääkeskitys pohjoisesta sekä
valmistautua hyökkäämään Jyväskylään.
Virmutjoen-Juvan
suunnassa hyökkäisi 22. Armeija,
jonka esikunta sijoitettaisiin Käkisalmeen. Armeijaan kuuluisi yksi
armeijakunta ja kaikkiaan viisi divisioonaa, yksi panssari- ja yksi moottoroitu
prikaati sekä seitsemän lentorykmenttiä. Armeijan piti saavuttaa neljän
divisioonan hyökkäyksellä ensin Savonranta, Juva ja Kampila. Sen tuli
valmistautua sen jälkeen toimimaan tilanteen kehittymisen mukaisesti joko 23.
Armeijan kanssa Heinolaa vastaan tai 7. Armeijan kanssa ensin Jyväskylää sekä
sitten Tamperetta vastaan.
Eteläisellä
rantamaalla hyökkäisi 23. Armeija,
jonka esikunta suunniteltiin sijoitettavaksi Viipurin maalaiskunnan Karisalmelle
[Gvardeiskoje], mutta sijoitettiin
sitten Heinjoelle. Armeijalla olisi käytössään kaksi armeijakuntaa,
kaikkiaan kuusi divisioonaa sekä kaksi panssariprikaatia, yksi motorisoitu
prikaati ja 11 lentorykmenttiä. Armeija hyökkäisi vähintään neljällä
divisioonalla Lappeenrannan-Lahden-Riihimäen suunnassa ensimmäisenä
tavoitteenaan Savitaipaleen-Taavetin aseman tasa. Tavoitteen saavuttamisen jälkeen
sinne vedettäisiin läpimurtoon tarkoitettu mekanisoitu armeijakunta. Armeija
hyökkäisi sen jälkeen Salpalinjan vahvimman vyöhykkeen pohjoisosan läpi
rautatielinjan suunnassa ja tuhoaisi Helsingin itäpuolella olevan vihollisen
tavoitteenaan Kalkkisen-Kärkölän-Mäntsälän tasa.
Loukon
[Kaukko] aseman [Vainikkalan] ja Suomenlahden rannan välillä hyökkäisi 20.
Armeija, jonka esikunta sijoitettaisiin Viipuriin. Armeijalla olisi käytössään
kaksi armeijakuntaa ja kaikkiaan kuusi divisioonaa, kaksi panssariprikaatia ja
yksi moottoroitu prikaati sekä yhdeksän lentorykmenttiä. Armeija murtaisi
Salpalinjan ensimmäisenä tavoitteenaan Taavetin aseman-Haminan tasa. Armeijan
seuraava tavoite oli Mäntsälä-Porvoo, jonka jälkeen se valtaisi Helsingin.
Luoteisrintaman
käytössä olisi lisäksi kaksidivisioonainen 65.
Armeijakunta Tallinnan-Paldiskin alueella. Rintaman omat reservit
sijoitettaisiin siten, että kolme divisioonaa tulisi Kiviniemen ja Raudun välillä
sijaitsevan Petäjärven [Petjajarvi, Perovskoje] aseman-Heinjoen aseman-Valkjärven
alueelle. Yksi divisioona ryhmitettäisiin Leningradin seuduille ja mekanisoitu
armeijakunta Viipurin-Heinjoen-Antrean aseman alueelle. Rintaman käytössä
olisi myös 21 lentorykmenttiä sekä maahanlaskuprikaati. Ylijohdon
reserviksi koottaisiin Laatokan taakse yksi Arkangelin piirissä ja kaksi
Moskovan piirissä perustettua divisioonaa.
Hyökkäykseen
oli vielä tarkoitus käyttää ainakin kahta Baltian
erillisen sotilaspiirin divisioonaa. Toinen olisi kuljetettu Hankoon, josta
se olisi toiminut Helsinkiä vastaan, ja toinen olisi laivattu joko Hankoon tai
Ahvenanmaalle.”[iv]
Venäjän
ulkoministeri Molotov matkusti Berliiniin marraskuussa 1940 pyytämään Venäjän
liittolaiselta Saksalta lupaa valloittaa koko Suomi. Adolf
Hitler kuitenkin sanoi kolme kertaa EI
Molotoville.
[i]
Erkki Nordberg – Arvio ja ennuste Venäjän sotilaspolitiikasta Suomen
suunnalla; 2003; sivu 178
[ii]
Erkki Nordberg – Arvio ja ennuste Venäjän sotilaspolitiikasta Suomen
suunnalla; 2003; sivu 178
[iii]
Erkki Nordberg – Arvio ja ennuste Venäjän sotilaspolitiikasta Suomen
suunnalla; 2003; sivu 179
[iv]
Erkki Nordberg – Arvio ja ennuste Venäjän sotilaspolitiikasta Suomen
suunnalla; 2003; sivut 178-181