Tuulivoima tuottaa eniten sähköä talvella – tai sitten ei tuota

Sähkön tuotannossa ei saa tuijottaa terawattitunteja (TWh), vaan pitää katsoa hetkellistä tehoa megawatteja (MW), sillä sähköä pitää tuottaa, joka ainoa minuutti vähintään sillä teholla (MW), millä teholla (MW) sähköä halutaan kuluttaa.

Katsotaan esimerkiksi torstaipäivää 19.2.2026, jolloin sähkön aluehinta Suomessa ja yleisemminkin oli sietämättömän korkealla tasolla. Varmin merkki sille, että tuulivoima ei tuota juurikaan sähköä.

Sähkön tuotanto ja kulutus (teho, MW) Pohjolassa ja Baltiassa kello 12.45:

- Sähkön kulutus 68 011 MW;

- Tuulivoima 2773 MW (4,1% kulutuksesta);

- Ydinvoima 11 255 MW;

- Lämpövoima 7902 MW;

- Vesivoima 34 576 MW;

- Määrittelemätön tuotanto 3675 MW;

- Sähkön tuonti 7829 MW.

Eli hetkellisesti tuulivoima tuotti sähköä mitättömän vähäisellä teholla, verrattuna sähkön kulutukseen.

Oliko se vain hyvin lyhytaikainen kuoppa?

Jos kyseessä oli lyhytaikainen kuoppa tuulivoiman tuotannossa, niin sehän voitaisiin täyttää ”sähkövarastoilla” – eikö vain?

Miten pitkän ajan tuulivoima tuotti sähköä alle 10% teholla tarkasteltuna kello 12.45, eli alle 6800 MW? Se kuoppa kesti kello 00:00 – 20:00, eli 20 tuntia. Sähkön varastointi 20 tunniksi suurella teholla maksaisi maltaita, tai jopa kultaharkkoja.

Entäpä tuulivoiman tuotanto alle 4000 MW teholla? Kello 8:00 – 16:00. Melkoinen ”kuoppa” täytettäväksi jollakin muulla tuotantotavalla kuin tuulivoimalla.

Sähkö maittain kello 12.45:

- Ruotsi tuulivoima 355 MW; Vienti 396 MW;

- Tanska (tuulivoiman ihmemaa) tuulivoima 325 MW; Lämpö 1797 MW; Tuonti 4005 MW;

- Norja tuulivoima 1811 MW; Vesivoima 20 195 MW; Tuonti 167 MW;

- Suomi tuulivoima 22 MW; Lämpö 3546 MW; Vesi 1891 MW; Tuonti 2542 MW;

- Viro tuulivoima 0 MW; Lämpö 917 MW; Tuonti 484 MW;

- Latvia tuulivoima 0 MW; Lämpö 920 MW; Vesi 365 MW;

- Liettua tuulivoima 260 MW; Lämpö 536 MW; Tuonti 1033 MW.

Entäpä sähkön aluehinnat 9.30-9.45 (€/MWh)

FI 477,50; SE1 417,76; SE2 471,97; SE3 486,96; SE4 492,62; DK1 109,21; DK2 494,12; NO1 349,99; NO2 102,26; NO3 367,60; NO4 139,31; NO5 277,87; EE 478,08; LT 489,30; LV 478,08.

Eli sähkön aluehinnat olivat sietämättömän korkeita, kun tuulivoima ei tuottanut sähköä mainita saakka. Tuulivoimahuijareiden väite: ”tuulivoima tuottaa eniten sähköä talvella” ei pidä paikkaansa, vaan sitä voisi kutsua jopa petokseksi.

Samalla näytettiin toteen valheeksi toinenkin tuulivoimahuijareiden väite: Jossakin (Pohjolassa) tuulee aina.

Lähteitä:

- Pohjolan ja Baltian sähköntuotanto ja kulutus (teho, MW), Ruotsin kantaverkkoyhtiön sivu:

https://www.svk.se/en/national-grid/the-control-room/

- Sähkön aluehinnat:

https://data.nordpoolgroup.com/auction/day-ahead/prices?deliveryDate=latest&currency=EUR&aggregation=DeliveryPeriod&deliveryAreas=EE,LT,LV,AT,BE,FR,GER,NL,PL,DK1,DK2,FI,NO1,NO2,NO3,NO4,NO5,SE1,SE2,SE3,SE4

- Artikkeleita sähkön tuotannosta ja energiapolitiikasta:

https://jput.fi/energiapolitiikka.htm

- Tuulivoiman tuotanto Suomessa, voi itse tulostaa graafin haluamaltaan ajalta:

https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinainformaatio/tuulivoiman-tuotanto/

Energiapolitiikka

Etusivulle