Täydennetty 8.6.2010 Juhani Putkinen
Suomi
oli demokratia jo ennen itsenäistymistä.
Suomella
oli vasemmistoenemmistöinen vaaleilla valittu eduskunta jo ennen Venäjän
vallankumousta. Suomen sosialidemokraattienemmistöinen eduskunta oli
tahdittomasti rikkonut välinsä Venäjän väliaikaiseen hallitukseen, joten se
hajotti eduskunnan ja määräsi uudet vaalit.[i]
Suomen
edustaja Venäjällä Enckell sai Venäjän väliaikaisen hallituksen pääministerin
Kerenskin allekirjoittamaan manifestin, joka antoi vallan Suomen
senaatille.[ii]
Lokakuun
1917 eduskuntavaaleihin osallistui 200 000 äänestäjää enemmän kuin
edellisiin vaaleihin. Porvarit saivat 108 paikkaa, sosialistit 92 (ennen 103).[iii]
Venäjän
pomo Lenin yritti saada aikaan Suomessa kapinan yleislakon avulla
14.-20.11.1917.[iv] Siihen olisi päättynyt
Suomen demokratia ja Suomesta olisi tehty kommunistisen diktatuurin alainen
osavaltio Venäjän federaatioon. Vaan ei onnistunut.
Huomattakoon,
että Lenin lupasi suomalaisille punikeille 12.11.1917: »Jos
tarvitsette Venäjän laivastoa, se on vapaasti käytettävissänne.»[v]
Lenin
oli tyytymätön yleislakon lopettamiseen: »Huonosti teitte kun lopetitte
lakon. Sitä olisi pitänyt jatkaa, kunnes olisitte saaneet vallan käsiinne.»[vi]
"Uudet, yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen pohjautuvat kunnallislait oli vastikään säädetty. Ne olivat itse asiassa astuneet voimaan vuoden 1918 alussa, ja ensimmäiset niiden mukaiset kunnallisvaalit oli määrätty tulevan maaliskuun 20. päiväksi."[xi] Eli valtiollisen demokratian lisäksi Suomi oli jo myös kunnallinen demokratia - vaan se ei sopinut Venäjälle, eikä kapinallisille, jotka halusivat perustaa kommunistisen diktatuurin ja liittää Suomen Venäjään.
Suomi julistautui itsenäiseksi 4.12.1917
hallituksen ilmoituksena. Eduskunta hyväksyi itsenäisyysjulistuksen 6.12.1917
äänin 100/88 sosialistien vastustaessa.[vii]
Suomen
senaatti, eli hallitus, vaati 14.12.1917 Venäjän miehitysjoukkojen
vetämistä Suomesta.[viii]
Venäjän
hallituksen edustaja Suomessa Smilga yllytti 20.12.1917 Helsingin
Izvestijassa Suomen punikkeja ”kukistamaan porvaristo”. Piti tehdä
vallankumous niin kauan kun venäläinen sotaväki oli tukemassa. Punikit
protestoivat sotaväen poissiirtämistä vastaan.[ix]
Venäjä
oli kyllä sanallisesti tunnustanut Suomen, mutta ei tehnyt mitään
miehitysjoukkojensa vetämiseksi Suomesta. Suomi nimitti maiden välisen
sekakomission jäsenet, mutta Venäjä ei.[x]
Venäjä
yllytti
punikkeja nousemaan kapinaan Suomen vapailla vaaleilla valittua eduskuntaa ja
laillista hallitusta vastaan. Venäjä aseisti
kapinalliset.
Syttyi
Vapaussota
Suomen ja Venäjän välille. Punakapinalliset taistelivat Venäjän puolella
Suomen vapailla vaaleilla valittua eduskuntaa ja laillista hallitusta vastaan.
Olkaamme
tyytyväisiä, että Suomi voitti Vapaussodan Venäjää vastaan ja kukisti
punakapinan. Tämä voitto takasi, että Suomi oli demokraattinen maa myös
jatkossa.
[i] Tuomo Polvinen, Venäjän vallankumous ja Suomi, Osa I, 1967, sivut 91-93
[ii] Tuomo Polvinen, Venäjän vallankumous ja Suomi, Osa I, 1967, sivu 97
[iii] Tuomo Polvinen, Venäjän vallankumous ja Suomi, Osa I, 1967, sivu 98
[iv] Tuomo Polvinen, Venäjän vallankumous ja Suomi, Osa I, 1967, sivut 124-125
[v] Tuomo Polvinen, Venäjän vallankumous ja Suomi, Osa I, 1967, sivut 123-124
[vi] Tuomo Polvinen, Venäjän vallankumous ja Suomi, Osa I, 1967, sivu 127
[vii] Tuomo Polvinen, Venäjän vallankumous ja Suomi, Osa I, 1967, sivut 164-165
[viii] Tuomo Polvinen, Venäjän vallankumous ja Suomi, Osa I, 1967, sivu 163
[ix] Tuomo Polvinen, Venäjän vallankumous ja Suomi, Osa I, 1967, sivu 164