Talvisodan
toteutuneesta historiasta saa vaikutelman, että Venäjä lähti huonosti
valmistautuneena ”soitellen sotaan” – olihan mukana orkesterit
voitonparaateja varten.
Se
vaikutelma on väärä. Todellisuudessa Venäjä käytti varsin runsaasti aikaa
ja resursseja valmistautuessaan valloittamaan koko Suomen.
Suomen ja
Venäjän välillä vuosina 1918-1920 käydyn Vapaussodan
perusteella Suomi arvioi aivan oikein, että imperialistisen
Venäjän päähyökkäyssuunta Suomen valloittamiseksi ”takaisin” on
Karjalan kannaksen kautta Viipuriin ja sieltä edelleen Helsinkiin. Toki
Vapaussodan aktiivinen vaihe oli vain vuonna 1918, mutta Venäjällä toimineen
Suomen Kommunistisen Puolueen aktiivinen toiminta sen jälkeenkin antoi hyvät
perusteet olettaa Venäjän hyökkäävän ennemmin tai myöhemmin.
Siten Suomi
rakensi kantalinnoitteita Karjalan kannakselle oletettavien hyökkäysreittien
varrelle. Nämä linnoitteet olivat tietysti hyökkääjien kannalta kiusallisia
ja niiden tiedusteluun käytettiin runsaasti resursseja.
Vuoden 1937
lopulla Leningradissa valmistui erittäin salaiseksi merkitty albumi: Albumi
Karjalan kannaksen linnoituksista (Suomi). ”Suuren osan Kannasta käsittänyt
albumi sisälsi alussa kahdeksan tekstisivua, joissa oli lyhyehkö selvitys
luonnonolosuhteista, operatiivisista teistä ja linnoituksista. Seuraavat 22
kuva- ja karttasivua koostuivat niihin liimatuista valokuvista, joissa oli
linnoitteiden kuvia ja niiden sijainti kartoilla. Albumi oli varustettu merkinnällä
”Erittäin salainen. Kappale no. 10.” Esipuheen mukaan se oli koottu vuosina
1928-34 kerätyn aineiston perusteella.”[i]
Tämän
artikkelin otsikossa mainitaan Jyväskylä. Miten ihmeessä edellä kirjoitettu
liittyy Jyväskylään? Olen aikaisemmin julkaissut artikkelin Marssireitti
1 Viipuri-Hki ja artikkelin Marssireitti
4 Vuoksenniska-Lahti. Niissä kuvataan lyhyesti kahta Venäjän hyökkäysreittiä
Suomeen – koko Suomen valloittamiseksi. Tässä tulee kolmas hyökkäysreitin
kuvaus – tällä kertaa yksi reiteistä Jyväskylään.
Muun muassa
tämä salainen marssiopas todistaa miten huolellisesti Venäjä valmistautui hyökkäämään
Suomeen – valloittaakseen koko Suomen ”takaisin”.
Marssireitti
N:o 7
Liusvaara
– Ilomantsi – Joensuu – Pieksämäki - Jyväskylä (442,6 km)
Reittiosuus
N:o 1 Liusvaara – Kuolismaa - Ilomantsi (80 km)
”1. Tie
Koko
reittiosuudelta parannettua kylätietä, paikoin ojitettua, pinnaltaan hiekka-
ja sorapäällysteinen. Koska tien pohja on vahvistamaton, pinta kuluu nopeasti,
ja vilkkaan autoliikenteen aikana sitä on korjattava jatkuvasti.
2. Sillat
ja ylikulkupaikat
a) Silta
Koitajoen yli paikassa, missä joki laskee Nuorajärveen.
b)
Lossiyhteys Nuorajärven yli.
3.
Vaikeakulkuisia paikkoja
Koitajoen
ja Nuorajärven ylityspaikat, Sysmäjärven, Ala-Vieksjärven, Nuorajärven ja
Koitajoen kapeikko.
Reittiosuus
N:o 2 Ilomantsi – Metonlouhi - Joensuu (77 km)
1. Tie
Maantie,
keskileveys 3,5-6 m. Tie on mutkainen, erityisesti osuudella Metonlouhi – Heinävaara.
Tien pinta karkeaa hiekkaa ja soraa. Pinta on luja. Pahimmin on särkynyt osuus
Metonlouhen tienhaarasta Heinävaaraan. Tien vierellä kasvaa metsää, lukuun
ottamatta 9 km Joensuusta itään olevaa aluetta, missä metsä lähenee tietä
erillisinä saarekkeina. Tien kunto on täysin tyydyttävä. Tie sopii
autokuljetuksiin. Bensiiniasemia on Lastujärvellä ja Röksässä.
2.
Viestiyhteydet
Johtojen määrä:
Ilomantsi – Maukkula 3, Maukkula – Lastujärvi 4, Lastujärvi Röksä 4, Röksä
– Heinävaara 6, Heinävaara – Paiholan tienhaara 4, Paiholan tienhaara –
Joensuu 6.
3. Sillat
ja ylikulkupaikat
a) Puron
yli Lastujärvellä puusilta, jonka rantapenkereet kiveä ja palkit rautaa,
pituus ≤
15 m. Sopii kaikkien aselajien ylikulkuun. Kiertomahdollisuutta ei ole.
b) 6 km
luoteeseen Lastujärveltä puinen silta, kiertomahdollisuutta ei ole.
c) Röksän
kylän kohdalla puusilta, pituus ≤ 5 m, kiertomahdollisuutta
ei ole.
d) 16 km itään
Joensuusta puusilta, kiviset rantapenkereet, pituus ≤
4 m, kiertomahdollisuutta
ei ole.
e) 7 km
koilliseen Joensuusta Iiksenjoen yli puusilta, kiviset rantapenkereet, pituus ≤
15 m, kiertomahdollisuutta
ei ole.
f) 4 km itään
Joensuusta puusilta, kiviset rantapenkereet, pituus ≤
8 m, kiertomahdollisuutta
ei ole.
4. Sivu- ja
kiertotiet
Samansuuntaiset
tiet:
Pohjoiseen
reittiä Sonkaja – Aittovaara – tienhaara 5 km itään Röksän kylästä,
34 km ja 4-10 km:n etäisyydellä marssireitistä kulkee tie Ilomantsi –
Sonkaja, kylätietä, leveys 3-4 m, tien pohja hiekkaa ja soraa, pinta on kestävää,
Sonkajasta edelleen kylätietä, kunnes yhtyy tähän reittiosuuteen. Tie sopii
jalkaväen, ratsuväen ja kevyen tykistön liikkumiseen.
Etelään
Maukkulasta Tuupovaaraan (Kovero) – Kiihtelysvaara- Heinävaara 56 km tai
Honkavaara (60 km), 8-10 km:n etäisyydellä päämarssireitistä kulkee kylätie
joka soveltuu jalkaväen, ratsuväen ja kevyen tykistön liikkumiseen.
5.
Asutuskeskuksia
Joensuu:
voidaan majoittaa jalkaväkidivisioona.”[iv]
Reittiosuus
N:o 3 Joensuu – Taipale - Varkaus (134 km)
”1. Tie
Maantie,
leveys 4-7 m, pinta hiekkaa ja soraa. Siinä on paljon mäkiä, erityisesti
osuudella Taipale – Varkaus. Tiellä on linja-autoliikennettä ja
bensiiniasemia: Joensuussa, Taipaleessa, Ristissä, Karviolla, Rummukkalassa.
2.
Viestiyhteydet
Johtojen määrä:
Liperi 9, Taipale 12, Kaatamo 6, Karvio 5, Polvijärvi 5, Niinimäki 10, Könönpelto
4.
3. Sillat
ja ylikulkupaikat
a) Nimettömän
puron yli 2 km luoteeseen Joensuusta rautasilta, kiviset rantapenkereet, pituus
n. 7 m, kiertomahdollisuutta ei ole.
b) Höytiäisen
yli 5 km länteen Joensuusta puusilta, pituus n. 20 m, kiertomahdollisuutta ei
ole.
c) Nimettömän
joen yli 4 km etelään Taipaleesta kivisilta, pituus n. 20 m,
kiertomahdollisuutta ei ole.
d) 5 km
etelään Taipaleesta puusilta, kiviset rantapenkereet, pituus n. 7 m,
kiertomahdollisuutta ei ole.
e)
Ristinkylän pohjoisten maatilojen kohdalla kivisilta, pituus ≤
6 m, kiertomahdollisuutta ei ole.
f)
Kaatamossa kivisilta, pituus ≤ 15 m, kiertomahdollisuutta ei ole.
g) 2 km länteen
Kaatamosta puusilta, pituus ≤
4 m, kiertomahdollisuutta ei ole.
h)
Karviolla rautainen kääntösilta, pituus 60-65 m, sillan kääntyvä osa 15 m,
kiertomahdollisuutta ei ole.
i) 1 km
pohjoiseen Rummukkalasta kivisilta, pituus ≤
3 m, kiertomahdollisuutta ei ole.
j) 1 km länteen
Rummukkalasta puusilta, pituus n. 5m, kiertomahdollisuutta ei ole.
k) Niinimäessä
kivisilta, pituus ≤ 4 m, kiertomahdollisuutta ei ole.
l) Mäntyaholla
puusilta, kiviset rantapenkereet ja rautapalkit, pituus ≤
7 m, kiertomahdollisuutta ei ole.
m) 7 km itään
Varkaudesta kivisilta, pituus ≤
3 m, kiertomahdollisuutta ei ole.
4. Sivu- ja
kiertotiet
Samansuuntaiset
tiet:
4-18 km etäisyydellä
reittiosuudesta Mattisenlahdesta etelään kulkee maantie Mattisenlahti –
Liperi – Latvalampi – Heinävesi – Viljolahti – Kangaslampi – Könönpelto
141 km, leveys 2,5-4 m. Tien pinta on hiekkaa ja jonkin verran soraa. Tie on
kyllin kestävä ja pysyy kunnossa. Matkan varrella on bensiiniasemia Liperissä
ja Kangaslammella.
5.
Vaikeakulkuisia paikkoja
Mäet
alueella: 4 km länteen Kaatamosta alamäki ≤
30°,
5 km luoteeseen Kaatamosta alamäki ≤
35°, 6
km pohjoiseen Rummukkalasta alamäki
≤
30°
ja ylämäki ≤ 20°,
Niinimäki ylämäki ≤
20°,
4 km itään Mäntyaholta ylämäki ≤ 25°.
Reittiosuutta halkovat suuret järviketjut
Joensuun, Taipaleen, Kaatamon, Karvion ja Varkauden alueilla rajoittavat
voimakkaasti joukkojen ryhmittymistä ja toimintaa.
6. Asutuskeskuksia
Joensuu, jossa lentokenttä.
Varkaus, enint. 9000 asukasta, voi majoittaa
vahvistetun jalkaväkidivisioonan.
Johtopäätökset
1. Tie ja sillat sopivat kaikkien aselajien
liikkumiseen, mutta on otettava huomioon, että tie on tehty junttaamattomalle
perustalle. Sateisena aikana tehokkaassa liikenteessä tie muuttuu nopeasti käyttökelvottomaksi.
Tien reunoilla voivat liikkua vain yksittäiset ihmiset.
2. Reittiosuudella on kehittynyt viestiverkosto.
3. Osuus ei sovellu motorisoitujen joukkojen
ryhmittymiseen eikä toimintaan. Näiden joukkojen käyttö pieninä osastoina
on mahdollista asutuskeskusten lähellä pienillä aukeilla ja teitä pitkin.
4. Maasto ja asutuskeskukset antavat hyvät
mahdollisuudet esteiden rakentamiseen ja sitkeän puolustuksen järjestämiseen
vähäisin voimin, vaikeuttavat suurten yhtymien toimintaa ja rajoittavat niiden
majoittamista lukuun ottamatta varkauden ja Joensuun alueita.”[v]
Reittiosuus
N:o 4 Varkaus – Jäppilä - Pieksämäki (49 km)
”1. Tie
Maantie,
leveys 5-6 m, verraten suora. Pinta on hiekkaa ja pikkukiveä ja siinä on pieniä
kulumia. Maasto 17 km luoteeseen Varkaudesta on soistunutta tasankoa ja sen jälkeen
tämän tieosuuden loppupuolella mäkistä. Bensiiniasemia: 9 km kaakkoon Jäppilästä
ja Jäppilässä 1.
2.
Viestiyhteydet
Johtojen
lukumäärä: Varkauden alueella 2-4, Jäppilän alueella 3-10, Kontiomäen
alueella 1, Pieksämäellä 10.
3. Sillat
ja ylikulkupaikat
a) 2 km länteen
Varkaudesta puusilta, kiviset rantapenkereet, pituus ≤
12 m, hyvässä kunnossa, kiertomahdollisuutta ei ole.
b) 3 km länteen
Varkaudesta puusilta, kiviset rantapenkereet, pituus ≤
4m, tyydyttävässä kunnossa. Jalkaväelle on kiertotie.
4. Sivu- ja
kiertotiet
Samansuuntaiset
tiet:
6-22 km
etelään marssireitin eteläpuolella rautatien suuntaisesti Joroisista Maaveden
kautta Pieksämäelle johtaa kylätie, joka sopii jalkaväen, ratsuväen ja
kevyen tykistön liikkumiseen.
5.
Vaikeakulkuisia paikkoja
Varkauden,
Jäppilän ja Pieksämäen järvikapeikot.
6.
Asutuskeskuksia
Varkaus,
Pieksämäki (2600 asukasta). Molempiin paikkoihin voidaan majoittaa enintään
jalkaväkidivisioona ilman vahvennuksia.”[vi]
Reittiosuus N:o 5 Pieksämäki
– Paltanen – Hankasalmi as. – Lievestuore as. – Jyväskylä (102,6 km)
”1. Tie
Merkitykseltään
paikallinen maantie, leveys 3,5-5 m, tien pinta tarpeeksi kestävä, hiekkapäällysteinen.
Tien kunto on täysin tyydyttävä. 11 km:n pituudelta koilliseen Jyväskylästä
metsä kasvaa aivan tiehen asti. Tiellä on linja-autoliikennettä.
Bensiiniasemia on: Hankasalmi 1, Lievestuore 3, sillan luona 4 km kaakkoon
Vihtalahdesta J.
2.
Viestiyhteydet
Puhelinjohtojen
määrä: Pieksämäki – Naarajärvi 10, Naarajärvi -
Paltasen aseman tienhaara 2, Hankamäki – Väärälä 3, Väärälä
– Hankasalmi 5, Hankasalmi – tienhaara Niemisjärven asemalle 2, tienhaara
Niemisjärven asemalta – Lievestuore 3, Lievestuore – Lievestuore as. 10,
Lievestuore – Metsolahti 8, Metsolahti – Savio 4, Savio – silta 4 km
kaakkoon Vihtalahdesta 4, silta 4 km kaakkoon Vihtalahdesta – Vihtalahti 6,
Vihtalahti – Leppävesi as. 17-36, Leppävesi as. – Jyväskylä 16-15.
3. Sillat
ja ylikulkupaikat
a) Naarajärvellä
järvien välisellä kannaksella ≤
100 m pitkä ja ≤
20 m leveä silta [penger?
- jp], joka päättyy
puusiltaan. Tällä sillalla on kiviset rantapenkereet, pituus ≤
15 m, ei kiertomahdollisuutta.
b)
Tienhaarassa Paltasen asemalle puusilta, pituus 4 m, vanha, ei
kiertomahdollisuutta.
c) 4 km itään
Hankamäeltä puusilta, pituus 8 m, vanha, ei kiertomahdollisuutta.
d) 1 km
lounaaseen Hankasalmen asemalta puusilta, pituus ≤
10 m, heikko, ei kiertomahdollisuutta.
e)
Tienhaarassa Niemisjärven asemalle silta, kiviset rantapenkereet ja
rautapalkit, pituus ≤ 6m, hyväkuntoinen, ei kiertomahdollisuutta.
f)
Lievestuoreella puusilta, kiviset rantapenkereet, pituus ≤
4 m, vanha, ei kiertomahdollisuutta.
g) 6 km
luoteeseen Kelkkamäeltä kivisilta, pituus ≤
5 m, hyvässä kunnossa, kiertäminen mahdollista kahlaten.
h) 4 km
kaakkoon Vihtalahdesta paikassa, jossa on lossi, kannatinsilta, avattava, pituus
≤
70 m, tuet kiviset ja palkit rautaa, ei kiertomahdollisuutta.
i) 3 km
kaakkoon Vihtalahdesta puusilta, kiviset rantapenkereet ja rautapalkit, pituus ≤
10 m, hyväkuntoinen, ei kiertomahdollisuutta.
j) Jyväskylässä
puusilta, kiviset rantapenkereet ja rautapalkit, pituus ≤
15 m, hyvässä kunnossa, ei kiertomahdollisuutta.
4.
Asutuskeskuksia
Pieksämäki:
yli 100 taloa. Hankasalmi: enintään 40 taloa. Jyväskylä: Suomen
sotateollisuuden keskus. Siellä sijaitsevat tärkeimmät tykistömateriaalitehtaat.
Johtopäätökset
1. Tie
soveltuu kaikkien aselajien liikkumiseen. Osuus on lento- ja maatähystyksen
kannalta puoliksi avointa. Tykistön ja motorisoitujen joukkojen ylitystä
varten osa silloista tarvitsee vahvistamista.
2.
Motorisoitujen osastojen (enintään komppania) ryhmittyminen ja toiminta
mahdollista vain asutuskeskusten alueella.
3.
Tieverkko, joka halkoo metsiä ja soita ja järvialueita, on harva, ja tästä
syystä joukkojen liikkuminen ja toiminta on vaikeaa, erityisesti Jyväskylän
itäpuolisissa ylityspaikoissa ja osuudella Vihtalahti – Jyväskylä.
4. Osuus ei
sovi hyvin joukkojen majoittamiseen.”[vii]
Oheisesta kuvasta näkyy miten runsaasti
marssireittejä ja reittiosuuksia kyseisessä marssioppaassa käsitellään
vastaavasti kuin tässä artikkelissa käsiteltiin yhtä reittiä. Tässä
artikkelissa käsiteltiin yksityiskohtaisesti vain yksi reitti. Pohjois-Suomesta
on vastaava osio erikseen – pitihän ryssien päästä tervehtimään
ruotsalaisia rajavartijoita Ruotsin rajalle.
Venäjä valmistautui todella huolellisesti
valloittamaan koko Suomen ”takaisin”.
[i]
Antero Uitto – Puna-armeijan marssiopas Suomeen 1939 (Uudistettu); 2011;
sivu 10
[ii]
Antero Uitto – Puna-armeijan marssiopas Suomeen 1939 (Uudistettu); 2011;
sivu 50
[iii]
Antero Uitto – Puna-armeijan marssiopas Suomeen 1939 (Uudistettu); 2011;
sivu 77
[iv]
Antero Uitto – Puna-armeijan marssiopas Suomeen 1939 (Uudistettu); 2011;
sivut 121-122
[v]
Antero Uitto – Puna-armeijan marssiopas Suomeen 1939 (Uudistettu); 2011;
sivut 122-124
[vi]
Antero Uitto – Puna-armeijan marssiopas Suomeen 1939 (Uudistettu); 2011;
sivut 124-125
[vii]
Antero Uitto – Puna-armeijan marssiopas Suomeen 1939 (Uudistettu); 2011;
sivut 125-126
[viii]
Antero Uitto – Puna-armeijan marssiopas Suomeen 1939 (Uudistettu); 2011;
sivut 78-79