Marssireitti 7 Liusvaara - Jyväskylä

Talvisodan toteutuneesta historiasta saa vaikutelman, että Venäjä lähti huonosti valmistautuneena ”soitellen sotaan” – olihan mukana orkesterit voitonparaateja varten.

Se vaikutelma on väärä. Todellisuudessa Venäjä käytti varsin runsaasti aikaa ja resursseja valmistautuessaan valloittamaan koko Suomen.

Suomen ja Venäjän välillä vuosina 1918-1920 käydyn Vapaussodan perusteella Suomi arvioi aivan oikein, että imperialistisen Venäjän päähyökkäyssuunta Suomen valloittamiseksi ”takaisin” on Karjalan kannaksen kautta Viipuriin ja sieltä edelleen Helsinkiin. Toki Vapaussodan aktiivinen vaihe oli vain vuonna 1918, mutta Venäjällä toimineen Suomen Kommunistisen Puolueen aktiivinen toiminta sen jälkeenkin antoi hyvät perusteet olettaa Venäjän hyökkäävän ennemmin tai myöhemmin.

Siten Suomi rakensi kantalinnoitteita Karjalan kannakselle oletettavien hyökkäysreittien varrelle. Nämä linnoitteet olivat tietysti hyökkääjien kannalta kiusallisia ja niiden tiedusteluun käytettiin runsaasti resursseja.

Vuoden 1937 lopulla Leningradissa valmistui erittäin salaiseksi merkitty albumi: Albumi Karjalan kannaksen linnoituksista (Suomi). ”Suuren osan Kannasta käsittänyt albumi sisälsi alussa kahdeksan tekstisivua, joissa oli lyhyehkö selvitys luonnonolosuhteista, operatiivisista teistä ja linnoituksista. Seuraavat 22 kuva- ja karttasivua koostuivat niihin liimatuista valokuvista, joissa oli linnoitteiden kuvia ja niiden sijainti kartoilla. Albumi oli varustettu merkinnällä ”Erittäin salainen. Kappale no. 10.” Esipuheen mukaan se oli koottu vuosina 1928-34 kerätyn aineiston perusteella.”[i]

[ii]

Jyväskylä?

Tämän artikkelin otsikossa mainitaan Jyväskylä. Miten ihmeessä edellä kirjoitettu liittyy Jyväskylään? Olen aikaisemmin julkaissut artikkelin Marssireitti 1 Viipuri-Hki ja artikkelin Marssireitti 4 Vuoksenniska-Lahti. Niissä kuvataan lyhyesti kahta Venäjän hyökkäysreittiä Suomeen – koko Suomen valloittamiseksi. Tässä tulee kolmas hyökkäysreitin kuvaus – tällä kertaa yksi reiteistä Jyväskylään.

 

Muun muassa tämä salainen marssiopas todistaa miten huolellisesti Venäjä valmistautui hyökkäämään Suomeen – valloittaakseen koko Suomen ”takaisin”.

[iii]

Poimintoja kirjasta

Marssireitti N:o 7

Liusvaara – Ilomantsi – Joensuu – Pieksämäki - Jyväskylä (442,6 km)

Reittiosuus N:o 1 Liusvaara – Kuolismaa - Ilomantsi (80 km)

”1. Tie

Koko reittiosuudelta parannettua kylätietä, paikoin ojitettua, pinnaltaan hiekka- ja sorapäällysteinen. Koska tien pohja on vahvistamaton, pinta kuluu nopeasti, ja vilkkaan autoliikenteen aikana sitä on korjattava jatkuvasti.

 

2. Sillat ja ylikulkupaikat

a) Silta Koitajoen yli paikassa, missä joki laskee Nuorajärveen.

b) Lossiyhteys Nuorajärven yli.

 

3. Vaikeakulkuisia paikkoja

Koitajoen ja Nuorajärven ylityspaikat, Sysmäjärven, Ala-Vieksjärven, Nuorajärven ja Koitajoen kapeikko.

 

Reittiosuus N:o 2 Ilomantsi – Metonlouhi - Joensuu (77 km)

1. Tie

Maantie, keskileveys 3,5-6 m. Tie on mutkainen, erityisesti osuudella Metonlouhi – Heinävaara. Tien pinta karkeaa hiekkaa ja soraa. Pinta on luja. Pahimmin on särkynyt osuus Metonlouhen tienhaarasta Heinävaaraan. Tien vierellä kasvaa metsää, lukuun ottamatta 9 km Joensuusta itään olevaa aluetta, missä metsä lähenee tietä erillisinä saarekkeina. Tien kunto on täysin tyydyttävä. Tie sopii autokuljetuksiin. Bensiiniasemia on Lastujärvellä ja Röksässä.

 

2. Viestiyhteydet

Johtojen määrä: Ilomantsi – Maukkula 3, Maukkula – Lastujärvi 4, Lastujärvi Röksä 4, Röksä – Heinävaara 6, Heinävaara – Paiholan tienhaara 4, Paiholan tienhaara – Joensuu 6.

 

3. Sillat ja ylikulkupaikat

a) Puron yli Lastujärvellä puusilta, jonka rantapenkereet kiveä ja palkit rautaa, pituus 15 m. Sopii kaikkien aselajien ylikulkuun. Kiertomahdollisuutta ei ole.

b) 6 km luoteeseen Lastujärveltä puinen silta, kiertomahdollisuutta ei ole.

c) Röksän kylän kohdalla puusilta, pituus ≤ 5 m, kiertomahdollisuutta ei ole.

d) 16 km itään Joensuusta puusilta, kiviset rantapenkereet, pituus ≤ 4 m, kiertomahdollisuutta ei ole.

e) 7 km koilliseen Joensuusta Iiksenjoen yli puusilta, kiviset rantapenkereet, pituus ≤ 15 m, kiertomahdollisuutta ei ole.

f) 4 km itään Joensuusta puusilta, kiviset rantapenkereet, pituus ≤ 8 m, kiertomahdollisuutta ei ole.

 

4. Sivu- ja kiertotiet

Samansuuntaiset tiet:

Pohjoiseen reittiä Sonkaja – Aittovaara – tienhaara 5 km itään Röksän kylästä, 34 km ja 4-10 km:n etäisyydellä marssireitistä kulkee tie Ilomantsi – Sonkaja, kylätietä, leveys 3-4 m, tien pohja hiekkaa ja soraa, pinta on kestävää, Sonkajasta edelleen kylätietä, kunnes yhtyy tähän reittiosuuteen. Tie sopii jalkaväen, ratsuväen ja kevyen tykistön liikkumiseen.

Etelään Maukkulasta Tuupovaaraan (Kovero) – Kiihtelysvaara- Heinävaara 56 km tai Honkavaara (60 km), 8-10 km:n etäisyydellä päämarssireitistä kulkee kylätie joka soveltuu jalkaväen, ratsuväen ja kevyen tykistön liikkumiseen.

 

5. Asutuskeskuksia

Joensuu: voidaan majoittaa jalkaväkidivisioona.”[iv]

 

Reittiosuus N:o 3 Joensuu – Taipale - Varkaus (134 km)

”1. Tie

Maantie, leveys 4-7 m, pinta hiekkaa ja soraa. Siinä on paljon mäkiä, erityisesti osuudella Taipale – Varkaus. Tiellä on linja-autoliikennettä ja bensiiniasemia: Joensuussa, Taipaleessa, Ristissä, Karviolla, Rummukkalassa.

 

2. Viestiyhteydet

Johtojen määrä: Liperi 9, Taipale 12, Kaatamo 6, Karvio 5, Polvijärvi 5, Niinimäki 10, Könönpelto 4.

 

3. Sillat ja ylikulkupaikat

a) Nimettömän puron yli 2 km luoteeseen Joensuusta rautasilta, kiviset rantapenkereet, pituus n. 7 m, kiertomahdollisuutta ei ole.

b) Höytiäisen yli 5 km länteen Joensuusta puusilta, pituus n. 20 m, kiertomahdollisuutta ei ole.

c) Nimettömän joen yli 4 km etelään Taipaleesta kivisilta, pituus n. 20 m, kiertomahdollisuutta ei ole.

d) 5 km etelään Taipaleesta puusilta, kiviset rantapenkereet, pituus n. 7 m, kiertomahdollisuutta ei ole.

e) Ristinkylän pohjoisten maatilojen kohdalla kivisilta, pituus 6 m, kiertomahdollisuutta ei ole.

f) Kaatamossa kivisilta, pituus 15 m, kiertomahdollisuutta ei ole.

g) 2 km länteen Kaatamosta puusilta, pituus 4 m, kiertomahdollisuutta ei ole.

h) Karviolla rautainen kääntösilta, pituus 60-65 m, sillan kääntyvä osa 15 m, kiertomahdollisuutta ei ole.

i) 1 km pohjoiseen Rummukkalasta kivisilta, pituus 3 m, kiertomahdollisuutta ei ole.

j) 1 km länteen Rummukkalasta puusilta, pituus n. 5m, kiertomahdollisuutta ei ole.

k) Niinimäessä kivisilta, pituus 4 m, kiertomahdollisuutta ei ole.

l) Mäntyaholla puusilta, kiviset rantapenkereet ja rautapalkit, pituus 7 m, kiertomahdollisuutta ei ole.

m) 7 km itään Varkaudesta kivisilta, pituus 3 m, kiertomahdollisuutta ei ole.

 

4. Sivu- ja kiertotiet

Samansuuntaiset tiet:

4-18 km etäisyydellä reittiosuudesta Mattisenlahdesta etelään kulkee maantie Mattisenlahti – Liperi – Latvalampi – Heinävesi – Viljolahti – Kangaslampi – Könönpelto 141 km, leveys 2,5-4 m. Tien pinta on hiekkaa ja jonkin verran soraa. Tie on kyllin kestävä ja pysyy kunnossa. Matkan varrella on bensiiniasemia Liperissä ja Kangaslammella.

 

5. Vaikeakulkuisia paikkoja

Mäet alueella: 4 km länteen Kaatamosta alamäki 30°, 5 km luoteeseen Kaatamosta alamäki 35°, 6 km pohjoiseen Rummukkalasta alamäki 30° ja ylämäki ≤ 20°, Niinimäki ylämäki ≤ 20°, 4 km itään Mäntyaholta ylämäki ≤ 25°.

Reittiosuutta halkovat suuret järviketjut Joensuun, Taipaleen, Kaatamon, Karvion ja Varkauden alueilla rajoittavat voimakkaasti joukkojen ryhmittymistä ja toimintaa.

 

6. Asutuskeskuksia

Joensuu, jossa lentokenttä.

Varkaus, enint. 9000 asukasta, voi majoittaa vahvistetun jalkaväkidivisioonan.

 

Johtopäätökset

1. Tie ja sillat sopivat kaikkien aselajien liikkumiseen, mutta on otettava huomioon, että tie on tehty junttaamattomalle perustalle. Sateisena aikana tehokkaassa liikenteessä tie muuttuu nopeasti käyttökelvottomaksi. Tien reunoilla voivat liikkua vain yksittäiset ihmiset.

2. Reittiosuudella on kehittynyt viestiverkosto.

3. Osuus ei sovellu motorisoitujen joukkojen ryhmittymiseen eikä toimintaan. Näiden joukkojen käyttö pieninä osastoina on mahdollista asutuskeskusten lähellä pienillä aukeilla ja teitä pitkin.

4. Maasto ja asutuskeskukset antavat hyvät mahdollisuudet esteiden rakentamiseen ja sitkeän puolustuksen järjestämiseen vähäisin voimin, vaikeuttavat suurten yhtymien toimintaa ja rajoittavat niiden majoittamista lukuun ottamatta varkauden ja Joensuun alueita.”[v]

 

Reittiosuus N:o 4 Varkaus – Jäppilä - Pieksämäki (49 km)

”1. Tie

Maantie, leveys 5-6 m, verraten suora. Pinta on hiekkaa ja pikkukiveä ja siinä on pieniä kulumia. Maasto 17 km luoteeseen Varkaudesta on soistunutta tasankoa ja sen jälkeen tämän tieosuuden loppupuolella mäkistä. Bensiiniasemia: 9 km kaakkoon Jäppilästä ja Jäppilässä 1.

 

2. Viestiyhteydet

Johtojen lukumäärä: Varkauden alueella 2-4, Jäppilän alueella 3-10, Kontiomäen alueella 1, Pieksämäellä 10.

 

3. Sillat ja ylikulkupaikat

a) 2 km länteen Varkaudesta puusilta, kiviset rantapenkereet, pituus 12 m, hyvässä kunnossa, kiertomahdollisuutta ei ole.

b) 3 km länteen Varkaudesta puusilta, kiviset rantapenkereet, pituus 4m, tyydyttävässä kunnossa. Jalkaväelle on kiertotie.

 

4. Sivu- ja kiertotiet

Samansuuntaiset tiet:

6-22 km etelään marssireitin eteläpuolella rautatien suuntaisesti Joroisista Maaveden kautta Pieksämäelle johtaa kylätie, joka sopii jalkaväen, ratsuväen ja kevyen tykistön liikkumiseen.

 

5. Vaikeakulkuisia paikkoja

Varkauden, Jäppilän ja Pieksämäen järvikapeikot.

 

6. Asutuskeskuksia

Varkaus, Pieksämäki (2600 asukasta). Molempiin paikkoihin voidaan majoittaa enintään jalkaväkidivisioona ilman vahvennuksia.”[vi]

 

Reittiosuus N:o 5 Pieksämäki – Paltanen – Hankasalmi as. – Lievestuore as. – Jyväskylä (102,6 km)

”1. Tie

Merkitykseltään paikallinen maantie, leveys 3,5-5 m, tien pinta tarpeeksi kestävä, hiekkapäällysteinen. Tien kunto on täysin tyydyttävä. 11 km:n pituudelta koilliseen Jyväskylästä metsä kasvaa aivan tiehen asti. Tiellä on linja-autoliikennettä. Bensiiniasemia on: Hankasalmi 1, Lievestuore 3, sillan luona 4 km kaakkoon Vihtalahdesta J.

 

2. Viestiyhteydet

Puhelinjohtojen määrä: Pieksämäki – Naarajärvi 10, Naarajärvi -  Paltasen aseman tienhaara 2, Hankamäki – Väärälä 3, Väärälä – Hankasalmi 5, Hankasalmi – tienhaara Niemisjärven asemalle 2, tienhaara Niemisjärven asemalta – Lievestuore 3, Lievestuore – Lievestuore as. 10, Lievestuore – Metsolahti 8, Metsolahti – Savio 4, Savio – silta 4 km kaakkoon Vihtalahdesta 4, silta 4 km kaakkoon Vihtalahdesta – Vihtalahti 6, Vihtalahti – Leppävesi as. 17-36, Leppävesi as. – Jyväskylä 16-15.

 

3. Sillat ja ylikulkupaikat

a) Naarajärvellä järvien välisellä kannaksella 100 m pitkä ja 20 m leveä silta [penger? - jp], joka päättyy puusiltaan. Tällä sillalla on kiviset rantapenkereet, pituus 15 m, ei kiertomahdollisuutta.

b) Tienhaarassa Paltasen asemalle puusilta, pituus 4 m, vanha, ei kiertomahdollisuutta.

c) 4 km itään Hankamäeltä puusilta, pituus 8 m, vanha, ei kiertomahdollisuutta.

d) 1 km lounaaseen Hankasalmen asemalta puusilta, pituus 10 m, heikko, ei kiertomahdollisuutta.

e) Tienhaarassa Niemisjärven asemalle silta, kiviset rantapenkereet ja rautapalkit, pituus 6m, hyväkuntoinen, ei kiertomahdollisuutta.

f) Lievestuoreella puusilta, kiviset rantapenkereet, pituus 4 m, vanha, ei kiertomahdollisuutta.

g) 6 km luoteeseen Kelkkamäeltä kivisilta, pituus 5 m, hyvässä kunnossa, kiertäminen mahdollista kahlaten.

h) 4 km kaakkoon Vihtalahdesta paikassa, jossa on lossi, kannatinsilta, avattava, pituus 70 m, tuet kiviset ja palkit rautaa, ei kiertomahdollisuutta.

i) 3 km kaakkoon Vihtalahdesta puusilta, kiviset rantapenkereet ja rautapalkit, pituus 10 m, hyväkuntoinen, ei kiertomahdollisuutta.

j) Jyväskylässä puusilta, kiviset rantapenkereet ja rautapalkit, pituus 15 m, hyvässä kunnossa, ei kiertomahdollisuutta.

 

4. Asutuskeskuksia

Pieksämäki: yli 100 taloa. Hankasalmi: enintään 40 taloa. Jyväskylä: Suomen sotateollisuuden keskus. Siellä sijaitsevat tärkeimmät tykistömateriaalitehtaat.

 

Johtopäätökset

1. Tie soveltuu kaikkien aselajien liikkumiseen. Osuus on lento- ja maatähystyksen kannalta puoliksi avointa. Tykistön ja motorisoitujen joukkojen ylitystä varten osa silloista tarvitsee vahvistamista.

2. Motorisoitujen osastojen (enintään komppania) ryhmittyminen ja toiminta mahdollista vain asutuskeskusten alueella.

3. Tieverkko, joka halkoo metsiä ja soita ja järvialueita, on harva, ja tästä syystä joukkojen liikkuminen ja toiminta on vaikeaa, erityisesti Jyväskylän itäpuolisissa ylityspaikoissa ja osuudella Vihtalahti – Jyväskylä.

4. Osuus ei sovi hyvin joukkojen majoittamiseen.”[vii]

 

Reitit Etelä-Suomessa

Oheisesta kuvasta näkyy miten runsaasti marssireittejä ja reittiosuuksia kyseisessä marssioppaassa käsitellään vastaavasti kuin tässä artikkelissa käsiteltiin yhtä reittiä. Tässä artikkelissa käsiteltiin yksityiskohtaisesti vain yksi reitti. Pohjois-Suomesta on vastaava osio erikseen – pitihän ryssien päästä tervehtimään ruotsalaisia rajavartijoita Ruotsin rajalle.

Venäjä valmistautui todella huolellisesti valloittamaan koko Suomen ”takaisin”.

[viii]



[i] Antero Uitto – Puna-armeijan marssiopas Suomeen 1939 (Uudistettu); 2011; sivu 10

[ii] Antero Uitto – Puna-armeijan marssiopas Suomeen 1939 (Uudistettu); 2011; sivu 50

[iii] Antero Uitto – Puna-armeijan marssiopas Suomeen 1939 (Uudistettu); 2011; sivu 77

[iv] Antero Uitto – Puna-armeijan marssiopas Suomeen 1939 (Uudistettu); 2011; sivut 121-122

[v] Antero Uitto – Puna-armeijan marssiopas Suomeen 1939 (Uudistettu); 2011; sivut 122-124

[vi] Antero Uitto – Puna-armeijan marssiopas Suomeen 1939 (Uudistettu); 2011; sivut 124-125

[vii] Antero Uitto – Puna-armeijan marssiopas Suomeen 1939 (Uudistettu); 2011; sivut 125-126

[viii] Antero Uitto – Puna-armeijan marssiopas Suomeen 1939 (Uudistettu); 2011; sivut 78-79

Talvisota

Etusivulle