Marssireitti 4 Vuoksenniska-Lahti

Jotkut Leninin mainitsemat ”hyödylliset idiootit” ovat väittäneet ja väittävät edelleenkin, että Talvisotaa ei olisi tullut, jos Suomi olisi suostunut Venäjän vaatimuksiin ennen Talvisotaa. Toki ne ovat oikeassa siinä, että sotaa ei olisi tullut jos Suomi olisi suostunut kaikkiin vaatimuksiin – se olisi kuitenkin tarkoittanut Suomen itsenäisyyden menetystä ja Venäjän brutaalia Suomen miehitystä. Taatusti suurempia menetyksiä kuin toteutuneessa historiassa, jossa Suomi saavutti Talvisodassa suurenmoisen torjuntavoiton ja vielä Jatkosodassa liudan suurenmoisia torjuntavoittoja jääden itsenäiseksi, demokraattiseksi valtioksi.

Puna-armeijan marssioppaassa Suomeen 1939 kuvataan suuri määrä erilaisia hyökkäysreittejä Suomen valloittamiseksi erittäin yksityiskohtaisesti:

- Tien itsensä tarkka kuvaus, leveys, pinta, ojitus, mutkaisuus, mäkisyys, bensiiniasemat, jne.;

- Hyödynnettävissä olevat viestiyhteydet (puhelinjohdot tien varrella);

- Sillat ja ylikulkupaikat tarkasti (leveys, pituus, kantavuus, rakenne, kunto);

- Sivu- ja kiertotiet;

- Vaikeakulkuiset paikat (suomalaisten mahdollisuus vastarintaan kapeikoissa, jne.);

- Asutuskeskukset (minkä verran puna-armeijan joukkoja voidaan majoittaa);

- Maihinnousupaikat ja paikat, joihin laivasto voi antaa tulitukea maavoimille;

- Johtopäätökset (miten hyvin reitti soveltuu minkinlaisten joukkojen käyttöön, jne.).

Muun muassa tämä salainen marssiopas todistaa miten huolellisesti Venäjä valmistautui hyökkäämään Suomeen – valloittaakseen koko Suomen ”takaisin”.

[i]

Poimintoja kirjasta

Marssireitti N:o 4

Vuoksenniska – Lappeenranta – Kouvola – Lahti (193,7 km)

Reittiosuus N:o 1 Vuoksenniska – Joutseno - Lappeenranta (41 km)

Jätän yksityiskohtaisen kuvauksen pois, se on vastaava kuin toisessa kirjoituksessa reittiosuudessa N:o 4.

”Johtopäätökset

1. Tie ja sillat sopivat kaikkien aselajien liikkumiseen. Tähystysmahdollisuudet rajalliset.

2. Marssireittien pituudelta on puhelin-lennätinverkko.

3. Saimaan välitön läheisyys tekee mahdottomaksi joukkojen ryhmittymisen ja toiminnan pohjoissuuntaan. Koko osuus on laivatykistön tulituksen ulottuvilla.

4. Asutus on koko reittiosuuden pituudelta hajautunut hyvin laajalle alueelle, mikä vaikeuttaa joukkojen majoitusta. Poikkeuksena on Lappeenranta.”[ii]

Reittiosuus N:o 2 Lappeenranta - Kouvola (87,4 km)

Jätän yksityiskohtaisen kuvauksen pois, se on vastaava kuin toisessa kirjoituksessa reittiosuudessa N:o 4.

”Johtopäätökset

1. Tie ja sillat sopivat kaikkien aselajien liikkumiseen. Reittiosuus, lukuun ottamatta vähäisiä aukeamia asutuskeskusten kohdalla, on peitteistä. Osuudella on kehittynyt puhelin-lennätinyhteys.

2. Tie kulkee koko pituudeltaan järvi- ja suokannaksilla metsäisessä ja soisessa, paikoitellen mäkisessä maastossa, joten osuus on vaikeakulkuinen. Motorisoitujen joukkojen ryhmittyminen ja toiminta on mahdollista vain pieninä osastoina. Koko matkan varrella on otolliset mahdollisuudet esteiden rakentamiseen.

3. Sivu- ja kiertotiet ovat huonosti kehittyneitä. Niiden kapasiteetti on vähäinen. Poikkeuksena on vain Kouvolan seutu, joka on maantie- ja rautatiekeskus.

4. Joukkojen majoittaminen kohtaa suuria vaikeuksia asutuksen hajanaisuuden vuoksi.

5. Vahvistettu jalkaväkidivisioona voi toimia tällä reitillä, mutta Uttiin ulottuvalla alueella joukkojen ryhmittyminen ja toiminta kohtaa paikoitellen huomattavia vaikeuksia.”[iii]

Reittiosuus N:o 3 Kouvola – Koria – Kausala – Uusikylä - Lahti (65,3 km)

Jätän yksityiskohtaisen kuvauksen pois, se on vastaava kuin toisessa kirjoituksessa reittiosuudessa N:o 4.

”Johtopäätökset

1. Tie ja sillat sopivat kaikkien aselajien liikkumiseen. Liikkuminen tien pientareilla on mahdollista vain muutamissa kohdin. Mahdollisuudet lentotähystykseen ovat rajalliset, lukuun ottamatta kylien luona oleville vähäisille pelloille ja Kymijoelle. Osuudella on hyvin kehittynyt kiinteä viestiverkko.

2. Motorisoitujen joukkojen ryhmittyminen ja toiminta on mahdollista vain teitä pitkin ja asuinkeskuksien läheisyydessä pieninä osastoina. Toimintaa rajoittavat: tien pohjoispuolella järvet, eteläpuolella metsäinen ja soinen, paikoitellen mäkinen maasto.

Kaikkialla matkan varrella on helppo rakentaa esteitä. Rautatie mahdollistaa panssarijunien käytön.

3. Joukkojen majoittaminen on vaikeaa tällä reitillä.

4. Osuudella voi toimia vahvistettu jalkaväkidivisioona.”[iv]

Reitit Etelä-Suomessa

Oheisesta kuvasta näkyy miten runsaasti marssireittejä ja reittiosuuksia kyseisessä marssioppaassa käsitellään vastaavasti kuin tässä artikkelissa käsiteltiin yhtä reittiä. Tässä artikkelissa ei käsitelty yksityiskohtaisesti edes yhden reitin yhtä reittiosuutta. Pohjois-Suomesta on vastaava osio erikseen – pitihän ryssien päästä tervehtimään ruotsalaisia rajavartijoita Ruotsin rajalle.

Venäjä valmistautui todella huolellisesti valloittamaan koko Suomen ”takaisin”.

[v]

Talvisota

Etusivulle