Hiilidioksidia lisätään yleisesti juomiin – siten hiilidioksidi ei ole myrkkyä – Versio 2

Hiilidioksidia (CO2) lisätään yleisesti lukuisiin ihmisten nauttimiin juomiin, joten hiilidioksidi ei ole myrkkyä. Lainauksia:

”Juomiin lisätään hiilidioksidia prosessissa, jota kutsutaan karbonoinniksi tai hiilihapotukseksi. Tällä menetelmällä juomaan saadaan aikaan kuplia, poreilua ja raikas, hieman hapan maku.”

”Hiilidioksidi on turvallinen, hajuton ja mauton kaasu, joka reagoi veden kanssa muodostaen mietoa hiilihappoa.”

Jos asia kiinnostaa enemmän, niin kyllä Google tietää. Hakusanaehdotus: ”Juomiin lisätään hiilidioksidia”

Lähestulkoon kaikki meistä juovat ainakin joskus juomia, joihin on lisätty hiilidioksidia. Siten hiilidioksidi ei voi olla myrkkyä.

En ole limppareiden ystävä

Päinvastoin juon limppareita hyvin harvoin. Kuitenkin kun varsinkin helteellä olen vaikka marssinut perusteellisesti tai tehnyt talkootöitä väsyksiin saakka, niin esimerkiksi perinteinen kylmä kokis hiilidioksideineen tekee hyvää.

Toki myös ihan tavallinen kylmä vesijohtovesi tekee hyvää, mutta joskus kylmä kokis on helpommin saatavissa kuin oikeasti puhdas hyvä kylmä vesijohtovesi. Jossakin päin Maapallukkaamme vesijohtovedestä tulee taatusti ripuli, mutta kokiksesta ei.

Hiilidioksidi parantaa elintarvikkeiden säilyvyyttä

Juomissa hiilidioksidi parantaa juomien säilyvyyttä.

Samoin vaikkapa muovisissa lihapakkauksissa ilma korvataan yleensä suojakaasulla, jotta liha säilyy pidemmän aikaa laadukkaana. Hyvin yleinen suojakaasu on hiilidioksidi.

Jos hiilidioksidi olisi myrkky tai saaste, niin sitä ei saisi lisätä elintarvikepakkauksiin.

Ilmassa on luonnostaan hiilidioksidia

Ulkoilmassa hiilidioksidipitoisuus on noin 400 ppm. Sisäilmassa hiilidioksidipitoisuus nousee, ellei ole ilmastointia. Sisäilma on hyvälaatuista hiilidioksiditason puolesta vielä hiilidioksidipitoisuudella noin 1000 ppm. Ihminen tuottaa uloshengityksessään hiilidioksidia ja kuluttaa happea.

Kasvit puolestaan kuluttavat ilmasta hiilidioksidia ja tuottavat happea. Parhaiten kasvit kasvavat, jos ilman hiilidioksidipitoisuus on noin 1000 ppm. Siksi kasvihuoneisiin joskus lisätään hiilidioksidia, että kasvit viihtyvät paremmin ja tuottavat meille esimerkiksi herkullisia tomaatteja nopeammin.

Energiapolitiikka

Etusivulle