Afganistan?
Afganistan
on usein uutisotsikoissa tätä kirjoitettaessa (elokuu 2007), esimerkiksi
puolustusministeri Jyri Häkämiehen (kok) ilmoitettua Afganistanin
vierailullaan, että Suomi harkitsee voisiko se toimittaa Afganistanin
hallitukselle rynnäkkökiväärejä. Keskustellaan myös siitä, pitäisikö
Suomen lisätä YK:n mandaatilla toimivia rauhanturvajoukkojaan Afganistanissa,
vaiko kenties lisätä kehitysapuaan Afganistanille.
Suomen
hallituksen tarkoituksena on tuoda asiaan liittyvä selvityksensä eduskunnan käsittelyyn
vielä syksyn kuluessa. Käykäämme asiasta myös vilkasta asiantuntevaa
kansalaiskeskustelua.
Afganistan
on Aasian sydämessä sijaitseva maa, naapureinaan Pakistan, Iran, Turkmenistan,
Uzbekistan, Tadzhikistan ja Kiina. Siten Afganistan sijaitsee geostrategisesti
erittäin tärkeällä paikalla - tulppana imperialistisen Venäjän
laajenemiselle Intiaan ja varsinkin Intian valtamerelle. Venäjän jatkuvana
pyrkimyksenähän on ollut ja on päästä myös Intian valtamerelle (ja Välimerelle,
Atlantille, jne.).
Kun
muistetaan, että Englantikin oli aikoinaan imperialistinen valtio, jonka eräs
alusmaa oli Intia (myöhemmin itsenäistynyt Pakistaniksi ja Intiaksi), niin myös
Englannin intresseissä on aiemmin ollut yrittää valloittaa tämä
strategisesti erittäin tärkeä alue.
Niinpä
Afganistania ovat yrittäneet historiassa alistaa niin Venäjä kuin myös
Englanti - mutta tuloksetta.
Nykytilanteeseen
vaikuttaa suoraan se, että pitkän stabiilin rauhallisen rakennuskauden jälkeen
Venäjä hyökkäsi Afganistaniin vuonna 1979 harjoittaen Afganistanissa
kansanmurhaa ja tuhoten Afganistanin ”kivikauteen” kymmenvuotisen sodan
aikana. Sitä Afganistanin sotaa käsitellään tässä artikkelissa.
Afganistan
voitti sen sodan Venäjää vastaan pitkälti siksi, että USA antoi
afgaanitaistelijoiden käyttöön nykyaikaisia Stinger-ilmatorjuntaohjuksia.
Niiden ohjusten avulla afgaanit kykenivät kiistämään Venäjän ilmaherruuden
alueellaan ja ajamaan rikolliset venäläiset miehittäjät maasta vuonna 1989.
Kuten
aiemmin todettiin Afganistan oli raunioina - kun ulkoinen vihollinen oli saatu
ajettua maasta alkoi sisäinen valtataistelu. Sen valtataistelun voitti
valitettavasti kiihkoislamilainen talibanliike. Jos joku ihmettelee käyttämääni
sanaa valitettavasti, niin muistutan mieliin, että talibanien valtakaudella
esimerkiksi naisilta oli kielletty työnteko ja tyttölapsilta koulunkäynti.
Pojillekin opetettiin lähinnä koraania - lukutaidottomuus on edelleen yleistä.
No,
siihen ei olisi välttämättä ollut ulkopuolisilla ”nokan koputtamista”,
mutta kun Afganistanin alueella alettiin kouluttamaan ulkopuolisista
terroristeja käymään ”pyhää sotaa” ”vääräuskoisia” vastaan ympäri
maapallon, niin se kuului jo muillekin.
Kuten
hyvin muistamme kiihkoislamilaiset terroristit hyökkäsivät USAssa mm. New
Yorkin kaksoistorneja vastaan käyttäen matkustajalentokoneita ”ohjuksina”
hyökkäyksessään.
Tämän
hyökkäyksen jälkeen USA vaati Afganistania sulkemaan terroristien
koulutusleirit Afganistanissa. Kun Afganistan ei suostunut tähän, niin USA
liittolaisineen sitten sulki nämä leirit ja kaatoi brutaalin talibanhallinnon.
Operaatio alkoi ilma-iskuin 7.10.2001.
Afganistaniin
valittiin demokraattisilla vaaleilla uusi hallinto, jälleenrakennus käynnistyi,
miljoonia afgaanipakolaisia on palannut kotimaahansa rakentamaan sitä - ja
itselleen uutta elämää omassa kotimaassaan.
Valitettavasti
Afganistanissa on kuitenkin edelleen kiihkoislamilaisia ryhmittymiä, jotka eivät
halua, että Afganistanista tulisi normaali demokraattinen hyvinvointivaltio. Näiden
mielestä Afganistanilaiset pitäisi jälleen alistaa kiihkoislamilaisten
valtaan, eli naisista saisi näkyä korkeintaan silmät, näille ei olisi
sallittu työnteko, tytöt eivät saisi käydä koulussa, jne.
Lisäksi
Afganistanissa on monenlaisia rosvolaumoja joiden elämän suurimpana sisältönä
on Kalashnikov-rynnäkkökivääri tai sen lukemattomat eri kopiot.
Kun
sopassa on vielä mausteina huumekauppa, josta kansainväliset rikollisjärjestöt
tienaavat suunnattomia summia, niin tuloksena on syömiskelvoton soppa.
Kannattaa muistaa, etteivät köyhät afganistanilaiset oopiuminviljelijät
suinkaan rikastu viljelyksistään - se on kuitenkin keino pysyä hengissä
karuissa olosuhteissa.
Menneisyyden
ja nykyisyyden ymmärtäminen on avain siihen miten tämä ”soppa”
voitaisiin jalostaa syömiskelpoiseksi.
Ulkopuolisten
on nyt autettava afgaaneja ratkaisemaan ongelmansa ja sitten sen jälkeen
ulkopuolisen asevoiman on vetäydyttävä Afganistanista.
Minusta
juuri tämä on oleellista, ulkopuolisten roolin on oltava auttava ja tukeva,
afgaanien on itse päätettävä siitä millaisen valtion he itselleen haluavat
ja heidän on itse rakennettava maansa.
Afganistanissa
olevat rosvojoukot on riisuttava aseista, jotta afgaanit voivat rauhassa
rakentaa maataan, tehdä työtä, opiskella, käydä kauppaa ulkomaiden kanssa,
jne.
Jotta
Afgaanit voisivat todella itse päättää omista asioistaan, niin tarvitaan
toimiva demokratia. Eli on oltava vapaa tiedonvälitys (TV, radio, lehdistö),
on edelleen järjestettävä vapaita vaaleja, vapailla vaaleilla valitun
kansanedustuslaitoksen on säädettävä maalle perustuslaki ja muut lait.
Afganistanin
valtiolla on oltava oma vahva armeija, joka kykenee puolustamaan maata ulkoisia
uhkia vastaan.
Afganistanilla
on oltava toimiva rajavartiosto sulkemaan rajat salakuljetukselta.
Afganistanilla
on oltava toimiva oikeuslaitos tuomitsemaan ja rankaisemaan rikollisia.
Afganistanilla
on oltava hyvin toimiva poliisi, joka tutkii sekä ennaltaehkäisee
rikollisuutta ja pitää yllä järjestystä.
Afganistanilla
on oltava toimiva terveydenhoitojärjestelmä, että afgaaneilla on aihetta
tyytyväisyyteen omasta valtiostaan.
Afganistanilla
on oltava toimiva koulutusjärjestelmä - alakoulusta yliopistoihin - että
afgaanit voivat kouluttautua hoitamaan itse oman yhteiskuntansa tarvitsemat tehtävät.
Tätä
luetteloa voisi tietenkin jatkaa edelleen, mutta oleellista asiassa on, että afgaanit
tarvitsevat itselleen vahvan valtion, että he voivat jatkossa itse rakentaa
maastaan sellaisen kuin he itse todella haluavat.
Esitän,
että Suomi ottaa vastuulleen jonkun Afganistanin alueen kokonaisvaltaisen
kehittämisen. Afganistan on jakautunut 34:n eri alueeseen.
Suomella
olisi kyseisellä alueella oma vahva rauhanturvajoukko.
Sen on oltava vähintään vahvennetun pataljoonan suuruinen taisteluosasto,
jolla on ainakin raskas kranaatinheitinkomppania tukenaan (mielellään Patrian
AMV-vaunut Nemo ja/tai Amos KRH-torneilla). Nykyinen meno, että vähäiset
suomalaiset kriisinhallintajoukot ripotellaan ympäri maapalloa pieninä
sirpaleina on lopetettava ja keskitettävä yhteen operaatioon niin paljon
resursseja että siellä todella saadaan positiivisia tuloksia.
Kun kirjoitin sanan kokonaisvaltaisen, niin se tarkoittaa, että rauhanturvajoukkojen lisäksi Suomen on mielestäni lähetettävä Afganistaniin sille samalle alueelle siviiliasiantuntijoita:
-
oikeuslaitoksesta
neuvomaan tuomioistuinten toimintaa
-
rajavartiolaitoksesta
kouluttamaan rajavartioita
-
vankeinhoitolaitoksesta
neuvomaan vankiloiden rakentamista ja toimintaa
-
poliiseja
neuvomaan miten poliisien tulee toimia rikostutkinnassa, järjestyksenpidossa,
...
-
terveydenhoitoalan
ammattilaisia auttamaan sikäläisiin sairaaloihin, puhumattakaan sairaaloiden
rakentamisesta, ...
-
sosiaalialan
ammattilaisia
-
opetusalan
ammattilasia eri tasoilta alakoulusta yliopistoon
-
rakennusalan
ammattilaisia (arkkitehtejä, kaavoittajia, rakennusinsinöörejä,
rakennusmestareita, ...)
-
jne.
Infrastruktuuria
on rakennettava alusta alkaen. Tarvitaan sähkövoimalaitoksia, vedenpuhdistamoja,
vesijohtoverkkoja, viemäröintiä, jätevedenpuhdistusta, maanteitä, ... Mutta
ei niin, että ulkomaiset spesialistit tulevat ja rakentavat kaiken - vaan
siten, että paikalliset rakentavat itse (saavat neuvoja - kannattaa käyttää
”oppisopimuskoulutusta” ja materiaalista apua).
Tämä
tarkoittaa tietenkin myös sitä, että Suomen kehitysapumäärärahojakin on
kohdennettava, eikä ripoteltava sinne sun tänne.
Lisäksi
Suomen on hankittava tähän projektiinsa rahaa EU:lta, YK:lta,
Maailmanpankilta, jne.
Oleellista
on nimenomaan kokonaisvaltaisuus. Vastaavasti Suomen tulee mielestäni toimia siten,
että esimerkiksi Ruotsi ottaisi vastaavan kokonaisvaltaisen vastuualueen
vaikkapa Suomen alueen naapurista. Kun näin toimisivat myös Norja, Tanska, Itävalta,
Irlanti, jne. rupeaisi tulemaan tulosta. Baltian maat voisivat yhdessä ottaa
yhden alueen vastaavasti - onhan Virolla nytkin parisataa sotilasta
Afganistanissa (ja yhteensä ulkona pataljoonan verran).
Miksi
suomalaisen kriisinhallintajoukon on sitten oltava raskaasti aseistettu?
Tämän
joukon on voitava antaa esimerkiksi paikallisille poliiseille vahva ”selkänoja”,
kun nämä lähtevät riisumaan aseista jotakin paikallista rosvojoukkiota. Näiden
on uskottava hyvällä, että aseet on luovutettava, tai sitten ne aseet todella
otetaan pois voimalla.
Kun
voimaa on riittävästi - ja se näytetään esim. näytösluontoisissa
KRH-ammunnoissa - niin sitä voimaa ei ehkä tarvitse edes käyttää.
Afganistan
on todella rauhoitettava ja rakennettava ylös kerralla, että se kriisipesäke
tulee hoidettua kuntoon - eikä vain näperrellä siellä. Sitten kun se on
”valmis”, niin lähdetään taas riittävin voimin seuraavaan kriisipesäkkeeseen.
Kriisejä
EI saada ratkaistua siten, että vähäiset voimavarat hajotetaan tipoittain
sinne sun tänne. Se on resurssien tuhlausta.