Ukrainan vapaustaistelu 1944-1956

Täydennetty 6.6.2010 Juhani Putkinen

Ukraina itsenäistyi samalla kun esimerkiksi Suomi ja Viro. Venäjä kuitenkin miehitti Ukrainan jo vuonna 1919.

Venäjä teki Ukrainassa kansanmurhan vuosina 1932-1933 - holodomor.

Saksa vapautti Ukrainan Venäjän miehityksestä vuonna 1941, silloin ukrainalaiset taistelivat venäläisiä miehittäjiä vastaan saksalaisten rinnalla. 30.6.1941 Banderan vastarintaliike julisti Ukrainan jälleen itsenäiseksi valtioksi. Saksa ei kuitenkaan antanut ukrainalaisten palauttaa Ukrainan itsenäisyyttä, vaan alkoi puolestaan miehittää Ukrainaa. Niinpä ukrainalaiset partisaanit alkoivat taistelemaan saksalaisia vastaan. Oli myös sellaisia joukkoja, jotka taistelivat sekä venäläisiä, että saksalaisia vastaan.

Jotkut punikit väittävät Stepan Banderan olleen natsi, mutta todellisuudessa Bandera vain halusi palauttaa Ukrainan itsenäisyyden. Bandera taisteli kyllä venäläisiä miehitysjoukkoja vastaan, mutta Saksan Gestapo pidätti Banderan ja sulki hänet keskitysleiriinsä.

Venäjä hyökkäsi jälleen Ukrainaan vuonna 1944 miehittäen Ukrainan. Nyt alkoi ukrainalaisten pitkä ja verinen sota Venäjää, miehittäjää, vastaan.

Ukrainassa oli useita eri organisaatioita, jotka taistelivat Ukrainan itsenäisyyden puolesta ja Venäjän miehitystä vastaan. Osan tärkeimpänä toimintamuotona oli maanalaisen kirjallisuuden ja maanalaisten lehtien painaminen sekä levittäminen, mutta oli myös useita hyvin organisoituja taistelevia organisaatioita.

Venäjän FSB/KGB/NKVD dokumentin mukaan, jonka allekirjoittajana oli Venäjän varaministeri T.Stokatsh, suoritti Venäjän puna-armeija yhteistyössä NKVD-joukkojen kanssa ajanjaksona helmikuu 1944-lokakuu 1945 yhteensä 26685 taisteluoperaatiota Ukrainan Kansallismielisten Organisaatiota ja Ukrainan YlösnousuArmeijaa vastaan. Sinä aikana tapettiin 98 846 vastarintahenkilöä ja vangittiin 104 990 ihmistä. Saman dokumentin mukaan kaatui 9621 puna-armeijalaista ja NKVD-työntekijää, haavoittuneita ja kadonneita oli 2456 ihmistä.[i]

Noin 175 000 länsi-ukrainalaista karkotettiin Siperiaan ja Kasakstaniin.

Vuonna 1946 ukrainalaiset sissit tekivät 1619 hyökkäystä. Vastaavasti vuonna 1946 tapettiin Ukrainassa 6526 vastarintaliikkeen taistelijaa.

Vuonna 1947 ukrainalaiset sissit tappoivat 1300 aseistettua neuvostoaktivistia ja NKVDläistä sekä 995 siviiliä.[ii]

Ohessa kuva ukrainalaisesta sissijoukosta vuodelta 1947. Kuvia on onnellisesti säilynyt Venäjän raskaan miehityksen ylitse.[iii]

Vuodesta 1947 varsinaiset sotilaalliset hyökkäysoperaatiot vaimenivat, sillä yhteydenpito eri joukko-osastojen välillä muuttui vaikeaksi. Siitä eteenpäin toiminta oli lähinnä sissisotaa pienin osastoin ja propagandasotaa painetun sanan avulla.

R.Shuhevitshin kaatumisen jälkeen 5.3.1950 myös sissisota alkoi vaimenemaan merkittävästi. Uusi ylipäällikkö V.Kovalj ei kyennyt herättämään Ylösnousuarmeijaa aktiiviseksi, vaan toiminta jatkui enää ajoittaisina pistemäisinä iskuina vuoteen 1953 saakka. Kovaljin pidättäminen vuonna 1955 lakkautti tosiasiallisesti Ylösnousuarmeijan toiminnan.[iv]

Tietysti senkin jälkeen oli sissejä metsissä, mutta toiminta oli lähinnä itsensä hengissäpitämistä.

Ohessa kuva tapetusta sissistä, jonka miehitysjoukot ovat pönkänneet pystyyn ovea vasten saadakseen hänestä ”luonnollisen valokuvan” tunnistamista varten. Makuulla olevan vainajan kasvolihat nimittäin valuvat, joten kuvasta ei tule luonnollisen näköistä. Jos vainajan pää ei muuten pysynyt pystyssä, niin se naulattiin korvista kiinni.[v]

 

[i]     Sergei Tkatchenko - A.E.Taras, Ylösnousuarmeija: taistelutaktiikka (Повстанческая армия. Тактика борьбы), 2000, ISBN 985-13-0116-7

[ii]    NKVD-arkistoista koottu dokumenttiin: Balti riikide ja Lääne-Ukraina relvastatud iseseisvusvõitluse võrdlus

[iii]   АРМІЯ БЕЗСМЕРТНИХ, 2003, sivu 168

[iv]   Sergei Tkatchenko - A.E.Taras, Ylösnousuarmeija: taistelutaktiikka (Повстанческая армия. Тактика борьбы), 2000, ISBN 985-13-0116-7

[v]    АРМІЯ БЕЗСМЕРТНИХ, 2003, sivu 199

Ukraina

Etusivulle

free counter