Suomi oli demokratia

Täydennetty 8.6.2010 Juhani Putkinen

Suomi oli demokratia jo ennen itsenäistymistä.

Suomella oli vasemmistoenemmistöinen vaaleilla valittu eduskunta jo ennen Venäjän vallankumousta. Suomen sosialidemokraattienemmistöinen eduskunta oli tahdittomasti rikkonut välinsä Venäjän väliaikaiseen hallitukseen, joten se hajotti eduskunnan ja määräsi uudet vaalit.[i]

Suomen edustaja Venäjällä Enckell sai Venäjän väliaikaisen hallituksen pääministerin Kerenskin allekirjoittamaan manifestin, joka antoi vallan Suomen senaatille.[ii]

Lokakuun 1917 eduskuntavaaleihin osallistui 200 000 äänestäjää enemmän kuin edellisiin vaaleihin. Porvarit saivat 108 paikkaa, sosialistit 92 (ennen 103).[iii]

Venäjän pomo Lenin yritti saada aikaan Suomessa kapinan yleislakon avulla 14.-20.11.1917.[iv] Siihen olisi päättynyt Suomen demokratia ja Suomesta olisi tehty kommunistisen diktatuurin alainen osavaltio Venäjän federaatioon. Vaan ei onnistunut.

Huomattakoon, että Lenin lupasi suomalaisille punikeille 12.11.1917: »Jos tarvitsette Venäjän laivastoa, se on vapaasti käytettävissänne[v]

Lenin oli tyytymätön yleislakon lopettamiseen: »Huonosti teitte kun lopetitte lakon. Sitä olisi pitänyt jatkaa, kunnes olisitte saaneet vallan käsiinne.»[vi]  

"Uudet, yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen pohjautuvat kunnallislait oli vastikään säädetty. Ne olivat itse asiassa astuneet voimaan vuoden 1918 alussa, ja ensimmäiset niiden mukaiset kunnallisvaalit oli määrätty tulevan maaliskuun 20. päiväksi."[xi] Eli valtiollisen demokratian lisäksi Suomi oli jo myös kunnallinen demokratia - vaan se ei sopinut Venäjälle, eikä kapinallisille, jotka halusivat perustaa kommunistisen diktatuurin ja liittää Suomen Venäjään.

Suomi julistautui itsenäiseksi 4.12.1917 hallituksen ilmoituksena. Eduskunta hyväksyi itsenäisyysjulistuksen 6.12.1917 äänin 100/88 sosialistien vastustaessa.[vii]

Suomen senaatti, eli hallitus, vaati 14.12.1917 Venäjän miehitysjoukkojen vetämistä Suomesta.[viii]

Venäjän hallituksen edustaja Suomessa Smilga yllytti 20.12.1917 Helsingin Izvestijassa Suomen punikkeja ”kukistamaan porvaristo”. Piti tehdä vallankumous niin kauan kun venäläinen sotaväki oli tukemassa. Punikit protestoivat sotaväen poissiirtämistä vastaan.[ix]

Venäjä oli kyllä sanallisesti tunnustanut Suomen, mutta ei tehnyt mitään miehitysjoukkojensa vetämiseksi Suomesta. Suomi nimitti maiden välisen sekakomission jäsenet, mutta Venäjä ei.[x]

Venäjä yllytti punikkeja nousemaan kapinaan Suomen vapailla vaaleilla valittua eduskuntaa ja laillista hallitusta vastaan. Venäjä aseisti kapinalliset.

Syttyi   Vapaussota Suomen ja Venäjän välille. Punakapinalliset taistelivat Venäjän puolella Suomen vapailla vaaleilla valittua eduskuntaa ja laillista hallitusta vastaan.

Olkaamme tyytyväisiä, että Suomi voitti Vapaussodan Venäjää vastaan ja kukisti punakapinan. Tämä voitto takasi, että Suomi oli demokraattinen maa myös jatkossa.

Vapaussota

Etusivulle


[i] Tuomo Polvinen, Venäjän vallankumous ja Suomi, Osa I, 1967, sivut 91-93

[ii] Tuomo Polvinen, Venäjän vallankumous ja Suomi, Osa I, 1967, sivu 97

[iii] Tuomo Polvinen, Venäjän vallankumous ja Suomi, Osa I, 1967, sivu 98

[iv] Tuomo Polvinen, Venäjän vallankumous ja Suomi, Osa I, 1967, sivut 124-125

[v] Tuomo Polvinen, Venäjän vallankumous ja Suomi, Osa I, 1967, sivut 123-124

[vi] Tuomo Polvinen, Venäjän vallankumous ja Suomi, Osa I, 1967, sivu 127

[vii] Tuomo Polvinen, Venäjän vallankumous ja Suomi, Osa I, 1967, sivut 164-165

[viii] Tuomo Polvinen, Venäjän vallankumous ja Suomi, Osa I, 1967, sivu 163

[ix] Tuomo Polvinen, Venäjän vallankumous ja Suomi, Osa I, 1967, sivu 164

[x] Tuomo Polvinen, Venäjän vallankumous ja Suomi, Osa I, 1967, sivut 190-191

[xi] Jussi T. Lappalainen et al, Yhden kortin varassa, 1989, sivu 179

Vapaussota

Etusivulle

free counter