Nykyaikaisessa sodankäynnissä toimiva ilmapuolustus on ihan konkreettisesti elinehto. Jos vihollinen saa vapaasti käyttää ilmatilaamme hyväkseen, niin jopa pienin yksiköin käytävä sissisota on erittäin vaikeata, sillä pimeänäkölaitteet ja infrapunakamerat (ja tähtäimet) vihollisen helikoptereissa eivät mahdollista vapaata toimintaa edes pimeässä.
Tätä
kirjoitettaessa vuoden 2006 lopussa Suomen ilmapuolustus on käsittääkseni lähes
tyydyttävässä kunnossa:
-
On joukko
Hornetteja vielä elinkaarensa paremmalla puolella, niiden päivityskierros
alkaa vuonna 2007, joten aivan heti lentokaluston kanssa ei ole akuuttia huolta;
-
Suomalaisilla
hävittäjälentäjillä on lentotuntejakin lähes tyydyttävästi, joten
Ilmavoimiemme tunnuslause Qualitas potentia nostra (Laatu on voimamme) ei ole
aivan turhaa sanahelinää;
-
Alueilmatorjuntaan
on BUK-ilmatorjuntaohjukset;
-
Kohdetorjuntaan
on vielä Crotalet (määrä on sitten asia erikseen);
-
Lähitorjuntaan
on vielä Igloja ja Mistraleja;
-
Jopa
ilmatorjuntatykkejäkin on modernisoitu, joten ei niitäkään kannata unohtaa
(ammus- ja ohjusilmatorjunta täydentävät toisiaan);
-
On
ilmatorjunnan johtokeskuksia, tutkia, viestijärjestelmiä;
-
Tosin jo
tässä yhteydessä on esitettävä huolestuminen siitä, että ilmatorjunta ei
ole riittävässä valmiudessa.
Suuri
mutta ja haaste on kuitenkin, että tehokkain, halvin ja kattavin
ilmapuolustuksen osa-alue, eli ilmatorjunta on kalustonsa puolesta vanhenemassa
nopeasti. Lähes kaikki ilmatorjuntaohjukset ovat vähitellen poistumassa käytöstä
ja uutta on tulossa lähinnä valmiusprikaateille.
Tilanne
on huolestuttava myös niin sanotun teknisen kallistuman vuoksi, eli uusi
kalusto (olipa ilmavoimille tai ilmatorjunnalle) maksaa vuosi vuodelta yhä
enemmän.
On
valitettava tosiasia, että Suomen puolustusmäärärahat ovat tasoltaan aivan
liian alhaiset. Edes pieni korotus ei tunnu missään, sillä se katoaa tähän
tekniseen kallistumaan ja henkilökustannusten nousuun. Toivon sydämestäni
reilua tasokorotusta Suomen puolustusmäärärahoihin, mutta valitettavasti
toivomuksella ei voi ampua alas vihollisen lentokoneita ja hekoja - siihen
tarvitaan käyttöön otettuja ja koulutettuja asejärjestelmiä, jotka ovat
riittävässä valmiudessa uhkaan nähden.
Vaikka
Venäjä ei välttämättä hyökkääkään Suomen kimppuun sotilaallisen
suurhyökkäyksen muodossa vielä huomenna, niin on muistettava, että asejärjestelmän
tilauspäätöksestä siihen, että se on saatu, koulutettu ja otettu käyttöön
menee todella pitkä aika - niin pitkä, että hankintapäätöksiä on tehtävä
nopeasti.
Mitä
sitten täytyy hankkia nopeasti?:
-
Lähitorjuntaohjuksia,
joilla voidaan suojata muitakin joukkojamme kuin vain valmiusprikaateja,
sanotaan nyt suoraan, että ajoneuvoasenteisia, jotka on otettavissa ajoneuvosta
vaikkapa tukikohdan suojaksi;
-
Olalta
ammuttavia (kannettavia) ilmatorjuntaohjuksia paikallisjoukoille ja sisseille.
Niiden on oltava oikeasti kannettavia, eikä vain liikuteltavia. Siis Iglan ja
Stingerin tapaisia. Niitä pitää olla todella huomattava määrä - se on
pakollinen hankinta;
-
Crotalet
korvaava kohdetorjuntaohjusjärjestelmä (pidempi torjuntaetäisyys ja
torjuntakorkeus kuin lähitorjuntaohjuksilla).
Myöskään
alueilmatorjuntaohjusjärjestelmästä EI saa luopua. Kun rahaa on vähän, niin
suosittelen harkittavaksi BUK-järjestelmän päivitystä. Se voisi hyvinkin
onnistua myös kotimaisin voimin, kunhan aikaa varataan riittävästi.
Entäpä
lentävä kalusto, miksi en ole kirjoittanut sen uusinnasta? No siksi, että näyttää
siltä, että sillä rintamalla edetään ilman minun patisteluanikin. Ja siksi,
että hävittäjäkaluston tilanne on huononemassa oleellisesti myöhemmin kuin
ilmatorjunnan kaluston.
Olen
sekä aluepuolustuksen, että NATO-jäsenyyden kannattaja. Mielestäni pahin
tilanne syntyisi, jos Suomi liittyisi NATOon ja ajaisi suureen reserviin
perustuvan aluepuolustuksen alas.
Jos
ja toivottavasti kun Suomi liittyy NATOon, niin sieltä on tarvittaessa
saatavissa ilmatukea (tosin pitkällä viipeellä, eikä 100% varmuudella) -
mutta ilmatorjunnan on oltava kunnossa omasta takaa. Ilmatorjunnan on oltava
kunnossa hyökkäyksen ensimmäisestä sekunnista alkaen - muuten
puolustautumisedellytykset romuttuvat nopeasti.
Suosittelen
lukemaan aiemman ilmatorjunnan tarkastajan eversti Ahti Lapin artikkelin Turun
Sanomissa: http://www.turunsanomat.fi/mielipiteet/?ts=1,3:1009:0:0,4:8:0:0:0;4:9:0:0:0;4:139:0:0:0;6:1:0:0:0;4:140:0:1:2006-11-14,104:140:418854,1:0:0:0:0:0:
Eversti
Lappi on kirjoittanut hyviä artikkeleita myös Suomen Sotilas-lehteen.