Kyseessä on Suomen ja Venäjän välillä käyty
Vapaussota. Edellinen Vapaussotaa koskeva artikkelini löytyy
täältä.
Inossa oli Venäjän joukkojen käsissä
vahva rannikkotykistölinnake. Suomi yritti saada Inon haltuunsa ilman verisiä
taisteluja, joten Suomen joukot piirittivät linnakkeen 24.4.1918 ja esittivät
linnakkeella oleville Venäjän joukoille antautumisvaatimuksen. Joukot olisivat
eristetyssä asemassaan ehkä antautuneetkin, mutta se kiellettiin ylemmältä
taholta.
Eversti Ausfeld määräsi edustajakseen
Inon neuvotteluihin kapteeni Kai Donnerin. Ausfeldin ohjeiden mukaan tuli
neuvottelijan jyrkästi vaatia venäläisiä antautumaan tai poistumaan Venäjälle.
Neuvottelut alkoivat Inon asemalla 25.5.1918 kello 12 ja päättyivät kello
15.40. Venäläiset kieltäytyivät antautumasta tai poistumasta.
Päinvastoin entisen noin 800 venäläisen
sotilaan lisäksi Inon linnoituksessa Venäjä lähetti sinne satoja miehiä lisää
Kronstadtista ja venäläisiä sotalaivoja oli ilman lupaa Suomen aluevesillä.[i]
25.4.1918 illalla Suomen joukot valtasivat
kahden tunnin taistelun jälkeen Puumalan patterit, joista saatiin runsas
sotasaalis – mm. 150 mm tykkejä. Niillä voitiin uhata Inon linnaketta, jonka
raskaat ja järeät tykit eivät voineet ampua maalle päin, vaan olivat
tarkoitetut ampumaan laivoja.
26.4.1918 jääkärimajuri Österman otti
Inon vartioinnin uusin joukoin toimekseen.[ii]
Suomi halusi lopunkin laillisesta alueestaan
takaisin hyvällä tai pahalla, Venäjän edustajat väittivät, että alue on
äärimmäisen tärkeä Venäjälle Pietarin puolustuksen vuoksi, joten Venäjä
ei voi luovuttaa Suomelle Inoa.
Oli monenlaisia selkkauksia. Venäläiset
ampuivat piirittäviä valkoisia mm. tykeillä ja konekivääreillä, eivätkä
vähääkään välittäneet tulitaukosopimuksesta neuvotteluja varten.[iii]
”Neuvoteltuaan ja sovittuaan asiasta
tarkemmin majuri Östermanin kanssa, kapteeni Donner pyysi, vedoten
sotilaallisiin mahdollisuuksiin, venäläisten tekemiin sopimustenvastaisiin
rikkomuksiin ja mahdottomuuteen millään muulla tavalla saada ratkaisua aikaan,
eversti Ausfeldilta lupaa ilmoittaa venäläisille, että suomalaiset joukot,
siinä tapauksessa että he vastoin sopimuksia tulisivat jatkamaan ampumistaan,
heti ryhtyisivät linnoitusta pommittamaan. Eversti Ausfeldyhtyi tähän käsitykseen
ja antoi senvuoksi suostumuksensa mainitunlaisen uhkavaatimuksen esittämiseen
venäläisille.
Toukokuun 13 p:nä i. p. saapui Donner Inoon
ja lähti majuri Östermanin sekä eräiden muiden upseerien kanssa
linnoitusportin läheisyyteen, josta käsin pyydettiin saada puhutella päällystöä.
Vähän ajan kuluttua tuli Inosta komendantti Artamonov, muutamia komissaareja
ja yleisesikunnan kenraalimajuri Fedotov. Donner ilmoitti, että suomalaiset
joukot heti yhdenkin laukauksen johdosta tulisivat avaamaan tulen linnoitusta
vastaan sekä siitä, että sopimusten rikkomista ei enää lainkaan tultaisi
sallimaan. Majuri Österman saartojoukkojen päällikkönä varmensi tämän
tiedonannon, jota hyvällä syyllä saattaa nimittää uhkavaatimukseksi. Venäläiset
menivät vihdoinkin vakaviksi ja selittivät ilmoituksen asiallisesti merkitsevän
aseleposopimuksen irtisanomista.”[iv]
”Tämän keskustelun vaikutukset näkyivät
jo heti seuraavana päivänä. Toukokuun 14 p:nä oli satamassa vilkasta
liikennettä. Laiva toisensa jälkeen lähti Kronstadtiin ja kaikki olivat täynnänsä
sotilaita ja tavaraa. Komendantilla oli vielä päivällä keskustelu majuri Östermanin
kanssa ja sen kuluessa hän ilmoitti, että linnoitus vahingoittumattomana jätettäisiin
valkoiselle armeijalle.”[v]
No, ryssät pettivät tapansa mukaan ja räjäyttivät
linnakkeen. Kello 23.15 kuului ja tuntui hirvittävä räjähdys. Pitkin yötä
sattui uusia räjähdyksiä.
Majuri Östermanin joukot tunkeutuivat
varovaisesti linnakkeeseen 15.5.1918 klo 4-5.[vi]
”Tänä päivänä, päivää ennen
Helsingin suurta paraatia, oli siis Venäjän viimeinen tukikohta maassamme
vallattu ja Suomen vapauttaminen vihollisen käsistä onnellisesti loppuun
suoritettu.”[vii]
[i]
Kai Donner, et al – Suomen Vapaussota; osa VIII; 1927; sivut 418-424
[ii]
Kai Donner, et al – Suomen Vapaussota; osa VIII; 1927; sivut 424-427
[iii]
Kai Donner, et al – Suomen Vapaussota; osa VIII; 1927; sivut 427-433
[iv]
Kai Donner, et al – Suomen Vapaussota; osa VIII; 1927; sivut 433-434
[v]
Kai Donner, et al – Suomen Vapaussota; osa VIII; 1927; sivu 435
[vi]
Kai Donner, et al – Suomen Vapaussota; osa VIII; 1927; sivut 435-436
[vii]
Kai Donner, et al – Suomen Vapaussota; osa VIII; 1927; sivu 436