Tshetshenian presidentin kirje Jeltsinille juuri ennen Ensimmäistä Tshetshenian sotaa

Suomennokseni:

Kunnioitettu Boriss Nikolajevitš!

Tshetshenian ja Venäjän väliset vastakkainasettelut ovat tähän päivään mennessä kärjistyneet kriittiseen pisteeseen, ne voivat huomenna johtaa meidän kansojemme  kansalliseen katastrofiin. Tshetshenian ja Venäjän välisten virallisten suhteiden puuttumisen vuoksi voi joka hetki syttyä uusi Venäjä-Kaukasia sota – riittää yksi ainoa varomaton sana tai askel. Sen sodan esileikin roolin voivat täyttää laajamittaiset veriset yhteenotot, jotka Tshetsheniassa on käynnistetty rosvojoukkojen toimesta, joita virallinen Moskova jostakin syystä nimittää oppositioksi. Kenellekään ei ole salaisuus, että niitä rosvojoukkoja rahoitetaan Venäjän valtion kassasta, että niitä varustetaan Venäjän asein ja että niille opetetaan sotataitoja. Samaan aikaan ulkomaiset voimat harjoittavat tasavallassa voimassa olevan järjestelmän kaatamiseen suunnattua horjuttamista.

Sen verisen skenaarion kirjoittajat tarjoilevat Teille oletettavasti tilannetta niin, kuin olisi Tshetshenian sisäisiä ”levottomuuksia” mahdollista pitää paikallisina, sijoittaen Tshetshenian-Venäjän rajalle koko sen pituudelta suuret joukko-osastot ja asettaen tasavaltaa vastaan kaikkia mahdollisia saartoja. Minä vahvistan Teille, että siitä ei seuraa mitään hyvää. Siitä kärsisi vain siviiliväestö ja kaikkein eniten venäjänkielinen väestö. Sotilaallisen jännitteen jatkuva eskaloiminen tällä muutenkin räjähdysalttiilla alueella voi johtaa kaikkein arvaamattomiin seurauksiin – eikä pelkästään Tshetshenian Tasavalta Itshkerialle, vaan myös Venäjän Federaatiolle. Meidän vastustajamme Moskovassa viittaavat ”Dudajevin hallintojärjestelmälle”, ”diktatuurille”, ja ”vallan varastamiselle Tsehtsheniassa”, sekä aseellisen opposition johtajien samanlainen kiljunta, muistuttavat minulle ennemminkin vuoden 1993 lokakuussa ”Valkoisen talon”, Ostankinon ja Moskovan kaupunginhallituksen seinien viereen kokoontuneen kansanjoukon villiintynyttä karjumista. Ainoana erona, että nimen Dudajev sijaan siellä käytettiin nimeä – Jeltsin. Sitä paitsi niiden meluisten kansankokoontumisten ideologinen inspiroija ja järjestäjä on molemmissa tapauksissa yksi ja sama henkilö yhdessä saman porukan kanssa. Venäjän sotilaiden ja turvallisuusjärjestöjen aktiivisella avulla ne organisoivat täällä esikuntia, sulkevat teitä, suorittavat tuhotöitä ja terroritekoja, sekä kääntyvät Teidän puoleenne, että niille osoitettaisiin lisää sotilaallista ja rahallista tukea, mukaan luettuna ilmavoimat ja raskaat panssarivaunut. Paradoksi on, että ne saavatkin sellaista apua!

Presidentinvaaleihin on tasavallassa vähemmän kuin vuosi. Siinä asiassa minä aion pitää tiukasti kiinni vaalien ajankohdasta ja vaalien järjestämisen pykälistä. Siten tshetsheenikansa saa mahdollisuuden vapaaksi ja demokraattiseksi tahdon näyttämiseksi, joka voi ”Dudajevin hallintojärjestelmälle” lopun tehdä, jos sellainen on olemassa. Kannattaako sitten nostaa lentokoneita ilmaan, lähettää raskaita panssarivaunuja taisteluun ja tehdä raketti-iskuja suojattomaan siviiliväestöön ja kansantalouskohteisiin, sekä järjestää uutta kansanmurhaa? Tshetsheenipuoli on viimeisten kolmen vuoden kuluessa yrittänyt useasti käynnistää neuvotteluprosessin Venäjän kanssa. Mutta neuvottelut tehtiin tyhjäksi, jonkun pahalla tahdolla, joka kerta kun Tshetshenian ja Venäjän välisten suhteiden kuntoon saaminen näytti realistiselta. Tällainen tilanne on hyödyllinen ainoastaan niille destruktiivisille voimille Tshetsheniassa ja Venäjällä itsessään, joille poliittiset ambitiot ja ahneet hyötymispyrkimykset ovat tärkeämpiä kuin Itshkerian ja Venäjän jo nytkin onnettomien kansojen etu.

Antakaa minun sen kirjeen päätteeksi Teille ja kaikille Venäjän Federaation kansoille toivoa menestystä ja kukoistusta.

                   Tshetshenian Tasavallan Itshkeria presidentti Dzhohar Dudajev

                   Lokakuussa 1994[i]



[i] Alla Dudajeva – Miljoni esimene; 2004; sivut 233-234

Tshetshenia vapaaksi

Etusivulle