Talvisodan syttyminen 30.11.1939
Täydennetty 15.1.2009 Juhani Putkinen
26.11.1939 Venäjän turvallisuuspalvelun joukot ampuivat kenttätykeillä ja kranaatinheittimillä Venäjän alueelta ns. Mainilan laukaukset Venäjän alueelle - Mainilan kylässä. Venäjä syytti Suomea näiden laukausten ampumisesta, vaikka todellisuudessa Suomen tykit ja kranaatinheittimet olivat niin kaukana rajasta Suomen puolella, ettei niillä olisi edes yltänyt ampumaan Mainilaan.
Mainilan laukauksilla Venäjä perusteli hyökkäyksensä Suomeen 30.11.1939.
Historiankirjoituksessa valitettavasti yleensä todetaan, että "Venäjä irtisanoi Venäjän ja Suomen välillä voimassa olleen hyökkäämättömyyssopimuksen". Tämä asia olisi pitänyt ja pitää kirjoittaa: Siitä huolimatta, että Venäjän ja Suomen välillä oli voimassa hyökkäämättömyyssopimus, Tarton rauhansopimus ja sopimus rajaselkkausten selvittämisestä Venäjä hyökkäsi Suomen kimppuun 30.11.1939 rikkoen törkeästi näitä sopimuksia. Hyökkäämättömyyssopimusta ei nimittäin sen sopimuksen mukaisesti voinut noin vain irtisanoa ja sitten hyökätä.
Kello 6.30: Pohjois-Karjalassa Lieksan korkeudella osa venäläisestä JR 529:stä (54.D:n jalkaväkirykmentti) hyökkäsi Inarin vartion kimppuun. Muu osa JR 529:stä ylitti rajan Kivivaarasta klo 7.00 ja suuntasi kohti Lieksaa. 54.D:n päähyökkäys (JR 337 ja JR 118) tapahtui suunnassa Repola-Kuhmo.
Kello 6.45: Venäjän tykistö avasi tulen Käsnänselkään Laatokan Karjalassa.
Kello 7.00: Venäjän 168.D (divisioona) ylitti valtakunnan rajan Laatokan rannikolla ja lähti etenemään teiden suunnassa kohti Salmin kirkonkylää.
Kello 7.00: Venäjän 56.D ja 139.D hyökkäsivät rajan ylitse Suojärven alueella - Tolvajärven suuntaan.
Kello 7.00: Karjalan Kannaksella rävähti koko rajaosuudella voimakas tykistötuli, joka ulottui Metsäpirtin-Valkjärven-Kivennavan-Raivolan tasalle saakka. Tykistökeskityksen jälkeen Venäjän joukot (7.Armeija, 19.Armeijakunta, 5.AK, 70.D, 24.D, 43.D, 90.D, 142.D) hyökkäsivät Suomen puolelle kaikkien rajan yli johtaneiden teiden suunnassa.
Kello 7.00: Venäjän 104.D hyökkäsi rajan ylitse Kalastajasaarennossa. Kaksi Venäläistä sota-alusta ilmestyi Petsamon Vuonon edustalle ja alkoi tulittaa rannikkoa. Jo kaksi päivää aiemmin venäläiset olivat napanneet kolme suomalaista rajavartijaa Pummangissa Kalastajasaarennolla.
Kello 8.00: Venäjän tykistö aloitti tulivalmistelun Laatokan Karjalassa Ilomantsin korkeudella. Puolen tunnin kuluttua venäläinen jalkaväki (155.D) hyökkäsi yli rajan.
Kello 8.30: Venäjän JR 759 (163.D) hyökkäsi yli rajan Raatteessa Suomussalmella. Puna-armeija aikoi katkaista Suomi-neidon uumalta.
Kello 9.00: Ensimmäinen ilmahälytys Viipurissa. Ensimmäiset koneet ilmestyivät muutaman minuutin kuluttua kaupungin ylle. Palo- ja räjähdyspommeja putosi itäisiin kaupungin osiin Kelkkalan alueelle, Maaskolan ratapihalle ja kaupunginsairaalan taakse. Ensimmäiset sodan siviiliuhrit olivat tosiasia.
Kello 9.20: Ensimmäinen ilmahälytys Helsingissä.
Kello 9.45: Venäjän 122.D hyökkäsi yli rajan Sallan Hanhivaarassa ja JR 118 Kuhmon Laamasenvaarassa.
Kello 13.30: Presidentti Kallio julisti maan sotatilaan. Kun vaara ohi-merkkiä ei Helsingissä alkanut kuulua, valtioneuvosto jatkoi kokoustaan. Puolustusministeri Niukkasen tekemä esitys oli, »että valtakunta puolustuksen turvaamiseksi ja oikeusjärjestyksen voimassapitämiseksi julistettaisiin sotatilaan». Niukkasella oli myös toinen esitys, jonka mukaan »Suomen tasavallan puolustusvoimain ylin päällikkyys luovutettaisiin sotamarsalkka, vapaaherra Carl Gustaf Mannerheimille». Kallio päätti luovuttaa.
Kello 14.55: Pilvet olivat laskeutuneet Helsingin ylle. Yhtäkkiä pilvistä sukelsi yhdeksän venäläistä pommikonetta ja alkoi kylvää pommeja mereltä keskikaupungille päin. Ilmahälytys oli myöhässä. Palo- ja räjähdyspommit tekivät tuhoa. Useita rakennuksia tuhoutui, yksi bussi tuhoutui linja-autoasemalla, ikkunoita hajosi. Kymmeniä ihmisiä kuoli ja useita haavoittui. Ilmavaara ohi kello 16.25.
Kello 18.00: Eduskunta oli kutsuttu koolle eduskuntatalolle, mutta edustajille ilmoitettiin, että kokous onkin siirretty pidettäväksi kello 20.00 Vallilan työväentalossa.
Kello 20.00: Eduskunta kokoontui Vallilan työväentalolle. Paikalla 163 kansanedustajaa. Puhetta johti Väinö Hakkila. Pääministeri Cajander, ulkoministeri Eljas Erkko ja puolustusministeri Niukkanen antoivat hallituksen selonteon. Istunto päättyi kello 20.57.
Kello 21.10: Toinen istunto. Ryhmien puheenvuorot, joissa annetaan tuki hallituksen toimille. Istunto päättyi 21.37.
Lähteet:
- Seppo Keränen - Martti Häikiö, Kun sota syttyi 30.11.1939, 1979
- Suomi 85 Itsenäisyyden puolustajat - Sodan kartat, 2003
- Talvisodan historia 3, 1978