Suomen puolustuskyvystä, puolustusvalmiudesta ja puolustusmäärärahoista

Kirjoitettu 31.7.2020 Juhani Putkinen

Puolustuskyvystä

Jatkosodan päättyessä Suomen puolustuskyky oli kohtuullisen hyvällä mallilla. Venäjä yritti lyödä Suomen Puolustusvoimat ja valloittaa koko Suomen, mutta oli juuri saavutettu suurenmoiset torjuntavoitot (Tali-Ihantala, Äyräpää-Vuosalmi, Viipurinlahti, U-asema ja Ilomantsi). Aseissa oli noin 528 000 hyvin varustettua, hyvin koulutettua ja pääosin myös sotakokemusta omaavaa miestä. Oli saatu merkittävä määrä uutta kalustoa ja ampumatarvikkeita Saksasta ja oma teollisuus tuotti vauhdilla lisää. Esimerkiksi ”taistelukentän Jumalan” kenttätykistön tykkitilanne selviää täältä ja ammustilanne täältä.

Jatkosodan jälkeen puolustuskyky heikkeni ajan kuluessa merkittävästi. Uutta kalustoa ei juuri hankittu, joten olemassa oleva kului ja väheni.

Erittäin suuri vahinko puolustuskyvylle aiheutettiin lakkauttamalla Suojeluskunnat ja Lotta-järjestö. Vähitellen Puolustusvoimatkin suomettuivat, se oli vallan surkeaa.

Neukkulan kemahdettua omaan mahdottomuuteensa tilanne alkoi vähitellen parantua: hankittiin Hornetit ja hyvin merkittävä määrä puolustusmateriaalia Saksan itäisen miehitysvyöhykkeen konkurssipesästä. Nyt oli materiaalia millä voisi tarvittaessa sotia. Samoin koulutettua reserviä oli varsin hyvin. Aseisiin olisi tarvittaessa saatu karkeasti vaikka 700 000 miestä ja ne aseetkin oli olemassa. Rannikkotykistöllä oli erinomaiset 130 mm tornikanuunat ja venäläisen hyökkäysvaunun T-55 torneja kallioon louhituissa asemissa.

Vaan sitten ”ylipäälliköksi” tuli valitettavasti Halonen. Käyttökelpoista puolustusmateriaalia alettiin hävittää urakalla ja sodanajan joukkojen määrä pudotettiin noin 250 000:n. Grrr…

------

Viime vuosina tilanne on hieman parantunut. On ostettu Leopard 2A6 panssarivaunuja, tilattu 155 mm telahaupitseja K-9, ostettu olalta ammuttavia ilmatorjuntaohjuksia Stinger, jne. Hornetit on päivitetty monitoimihävittäjiksi ja niihin on hankittu myös kauas kantavia ilmasta-maahan aseita.

JOS liikekannallepano suoritetaan hyvissä ajoin ennen Venäjän hyökkäystä ja mm. Hornetit ennätetään hajasijoittaa, niin on olemassa jonkinlainen puolustuskyky. Jos Venäjä kuitenkin onnistuu tekemään yllätyshyökkäyksen (todennäköisesti onnistuu), niin olemme kusessa. Hyvin vanha skenaarioni löytyy täältä, suurelta osin se on edelleen validi.

Puolustusvalmiudesta

Jatkosodan jälkeen puolustusvalmius ajettiin virallisesti alas – epävirallisesti kuitenkin valmistauduttiin tarvittaessa puolustautumaan ja suorittamaan liikekannallepano.

Myöhemmin päästiin lähes normaaliin tilanteeseen, jossa varuskunnissa sekä koulutettiin, että oli myös puolustusvalmiustehtävä. Kaikissa puolustushaaroissa.

Vaan Halosen aikana repsahdettiin perusteellisesti. Varuskunnista tuli vain koulutuskeskuksia ilman puolustusvalmiustehtävää. Maavoimissa ei ollut joukkoja, jotka olisivat voineet aloittaa vastarinnan vihollisen tehdessä yllätyshyökkäyksen. No, jotakin olisi ehkä inspiroitu, mutta periaatteessa tilanne oli se, että sotivat joukot olisi pitänyt kutsua reservistä, perustaa ja harjoittaa ennen taisteluun lähettämistä.

Viime vuosina tilanne on ihan pikkuisen parantunut, on olemassa pieniä valmiusosastoja, jotka teoriassa saadaan vaikkapa jahtaamaan vihreitä tunnuksettomia sotilaita (Venäjän erikoisjoukkoja).

Yllätyshyökkäyksen tapauksessa ei kuitenkaan ole merkittäviä joukkoja aloittamaan vastarinta, suojaamaan tärkeitä kohteita ja suojaamaan liikekannallepano.

Puolustusmäärärahoista

Puolustusmäärärahat ovat olleet aivan rikollisen alhaisella tasolla jo kymmeniä vuosia. Vuosien 2010-2020 taso näkyy oheisesta kuvasta.

Kun tason pitäisi olla pysyvästi vähintään 2% bruttokansantuotteesta, niin on selvää, että erilaisia puutteita on hirmuinen määrä – puolustuskyky on olemassa vain  juhlapuheissa.

Mitä pitäisi tehdä?

1.     1. Puolustusmäärärahat on nostettava vähintään tasolle 2% BKTsta nopeasti ja pysyvästi.

2.  2. Monitoimihävittäjät on hankittava suunnitellusti. Määrää ei saa vähentää, eikä hanketta lykätä.

3.  3. Suomeen pitää perustaa uudelleen Suojeluskunnat Puolustusvoimain komentajan alaiseksi puolustushaaraksi. Suojeluskuntalaisille henkilökohtaiset aseet patruunoineen koteihinsa hyviin asekaappeihin ja raskaat aseet ammuksineen läheisten suojeluskuntatalojen asevarastoihin.

Suojeluskunnat

Yllä esitetyt suojeluskunnat parantavat puolustusvalmiutta oleellisesti, kun aseet ja ammukset on hajavarastoitu. Joukko saadaan aseisiin tunneissa hälytyksestä ja saman tien suojaamaan tärkeitä kohteita, sekä jahtaamaan vihollisen erikoisjoukkoja.

Suojeluskunnilla pitää olla paikalliset esikunnat, varusvarastot, asevarastot, koulutustilat, jne.

Toki myös Lotta-järjestöt tarvitaan jälleen. Naiset ovat valtava voimavara maanpuolustukselle.

Maanpuolustus

Etusivulle