Valitettavasti Suomen Puolustusvoimissa
oletetaan, että myös sodan aikana internet ja matkapuhelinverkot toimivat
normaalisti, sekä sähköverkko on pystyssä (töpselistä tulee sähköä).
Ongelma ei toki koske vain Suomen Puolustusvoimia, vaan on aivan liian yleinen
ja vahingollinen luulo. Ukrainan sota on näyttänyt, että Venäjä yrittää
estää normaalin sähkönjakelun, jne. Ukrainassa Venäjä onnistuu aivan liian
hyvin.
Suomen sodanajan joukoista merkittävä osa
on paikallisjoukkoja. Jos viestiyhteydet eivät toimi, niin esimerkiksi
paikallispataljoonien johtamispaikat eivät saa tiedustelutietoja, eivätkä
johtamispaikat kykene johtamaan omia komppanioitaan, eivätkä komppaniat
joukkueitaan. Kyseessä on Suomen Tasavallan eloonjääminen, kun Venäjä taas
hyökkää Suomen kimppuun, yrittäen jälleen valloittaa koko Suomen.
Arjen välineillä tarkoitetaan sotilaiden
omia henkilökohtaisia älypuhelimia mobiiliverkossa ja netissä. Varaverkko
puolestaan on HF-radioihin perustuva verkko, joka täydentää
matkapuhelinverkoissa olevia älypuhelimia.
Olemme syvän rauhantilan aikana tottuneet
siihen, että älypuhelimella ja sylitietokoneella on erittäin mukava lähettää
erilaisia viestejä, kuvia, dokumentteja, jne. yhdelle tai usealle
vastaanottajalle. Viesti menee yleensä perille vastaanottajalle tai
vastaanottajille erittäin nopeasti. Viestit voidaan myös salata
automaattisesti, joten kuka hyvänsä ei voi niitä helposti lukea. Mukavaa ja kätevää
– on tämä nykyaika hienoa aikaa. Ei tarvitse vetää ”lakua”, ei
tarvitse raahata mukana sotilasradiopuhelimia. Eletään kuten siviilissä ja käydään
vaikka somessa samalla välineellä. Johdetaan sotatoimia, pidetään yhteyttä
läheisiin, hoidetaan pankkiasioita, jne. – samalla henkilökohtaisella älypuhelimella.
1.
Vihollinen näkee matkapuhelimien sijainnit
(pataljoonan komentopaikka, komppanianpäälliköt, joukkueenjohtajat, jne.).
2.
Entäpä jos matkapuhelinverkko ei toimi?
3.
Entäpä jos internet ei toimi?
4.
Entäpä jos sähköverkko on nurin, tai on pitkä sähkökatko?
5.
Miksi ihmeessä metsässä on kuuma Wifi-verkko?
6.
Mikä hyvänsä laite, joka on yhdistetty internettiin, on
hakkeroitavissa ja mahdollinen hyökkäyksen kohde.
Olemme tottuneet siihen, että internet
toimii käytännössä lähes aina erittäin luotettavasti – esimerkiksi
4G-reitittimen kautta, matkapuhelinverkon avulla. Sota-aikana se ei kuitenkaan välttämättä
toimi. Ei tarvita kuin pitkäaikainen sähkökatko ja onkin netti nurin.
Ukrainassa Venäjä on tuhonnut voimalaitoksia niin, että on helposti 12 tunnin
sähkökatkoja päivittäin. Miksipä ei tuhoaisi myös Suomessa?
Ukrainassa käytetään sodan aikana hyvin
runsaasti Elon Muskin Starlinkiä suoraan taisteluiden johtamiseenkin. Keväällä
2024 Venäjä teki suurehkon hyökkäyksen Harkovan alueella – ja häiritsi
Starlinkin toimintaa niin, että taistelua piti yrittää johtaa matkapuhelimien
SMS-viesteillä. Toimiiko Starlink sodassa riippuu yhden miehen (Elon Musk)
tahdosta – on ollut tapauksia, että Elon Musk on yksinkertaisesti estänyt
Starlinkin toimimisen tietyillä alueilla.
Mastoissa olevan laitteiston toiminta on
yleensä akkuvarmistettu, mutta akkujen kapasiteetti riittää varsin lyhyeksi
aikaa – eihän pitkiä sähkökatkoja ole – eihän.
Teoriassa maston viereen voidaan viedä pitkän
sähkökatkon aikana aggregaatti tuottamaan mastossa olevalle laitteistolle sähköä.
Mastoja on kuitenkin paljon, joten se jää sodan aikana teoriaksi.
Jos mastot ovat suomalaisille hyödyllisiä,
niin vihollisen on helppo tuhota niitä. Myös Virve-mastot.
1.
1. Sotilasradiopuhelimet, kuten
Tadiran tai Harris, ovat kalliita, kantama on lyhyt, ja käyttäminen on
haastavaa. Hyvin monta asiaa pitää olla oikein, että yhteys toimii edes
lyhyellä etäisyydellä.
2.
2. Halvat siviilikäyttöön tarkoitetut käsiradiopuhelimet?
Kantama on liian lyhyt esimerkiksi paikallisjoukkojen komppaniasta joukkueisiin.
Puhumattakaan pataljoonan johtamispaikalta komppanioihin – ei tule mitään.
3.
3. Suuritehoiset HF-radiot (Varaverkko)? Pitää olla hyvin
koulutetut ja korkeasti motivoidut käyttäjät, jotta viestiyhteydet toimivat
edes tyydyttävästi. Hyvin usein tulee tilanne, ettei yhteyttä ole.
4.
4. Siviilikäyttöön tarkoitetut autoradiopuhelimet ja korkealla
olevat antennit? Nyt alkaa jo polttamaan. 25 W lähetysteho ja korkealla oleva
hyvä antenni mahdollistaa varsin pitkän yhteysvälin kahden radiopuhelimen välille.
Paikallispataljoonan johtamispaikalta sen omiin komppanioihin voisi hyvinkin
olla toimiva yhteys, jos kaikilla on tehokas antenni korkealla ja vähäisen
vaimennuksen omaava antennikaapeli käytössä. Puheella tapahtuvassa viestinnässä
lähetysajat ovat pitkiä, joten lähetinten paikat on helppo peilata. Puhe myös
kuormittaa verkkoa, joten tiedonvälitys on hidasta ja epävarmaa. Puheen sisältö
(mm. kutsut) paljastaa korkeamman esikunnan, joten siellä voi olla epäterveellistä
työskennellä.
5.
5. Siviilikäyttöön tarkoitetut autoradiopuhelimet ja
automaattisesti reitittävä ohjelmisto? Automaattisesti reitittävä
ohjelmisto, joka lähettää datan lyhyinä purskeina, tarvittaessa usealla
hypyllä oikeaan osoitteeseen on toimiva ratkaisu. Sanoma kirjoitetaan
tietokoneella tai älypuhelimella – jotka ovat luonnollisesti
lentokonemoodissa, jotta eivät yritä matkapuhelinverkkoon tai edes Wifiin.
Ohjelmisto kryptaa ja pakkaa sanoman lyhyeksi purskeeksi. Ohjelmisto reitittää
sanoman tarvittaessa usean eri aseman kautta vastaanottajalle. Ohjelmisto lähettää
automaattisesti kuittauksen sanoman perille menosta. Sanoman lähettäjä näkee,
että viesti on mennyt vastaanottajan päätelaitteelle. Siten voidaan hyvin lähettää
ja vastaanottaa turvallisesti viestejä suurellakin paikallispataljoonan
vastuualueella, vaikka internet ja/tai mobiiliverkot eivät toimi.
6.
Antennimastot ja näkyvät antennit ovat ohjusmagneetteja –
ja droonimagneetteja – niitä ei tarvita kohdan 5. mukaisessa ratkaisussa.
Suomalainen keksijä ja loistava
ohjelmistosuunnittelija on kehittänyt tarvittavan ohjelmiston. On kehitetty myös
modeemi yhdistämään älypuhelin ja radio. Yhteen modeemiin voidaan liittää
yksi tai kaksi radiopuhelinta. Autoradiopuhelimesta ja akusta on yhdistetty
kannettava radiopuhelin (olkalaukkuradio), jossa radion runko toimii
varrasantennin ”maatasona”. Saavutetaan suuri yhteysväli yksinkertaisella
ja mukavalla antennilla.
·
Pataljoonan peruskomentopaikalle
sylitietokone; modeemi; noin 1 W lähtöteholla varustettu radiopuhelin;
suurikapasiteettinen akku syöttämään tietokonetta ja radiopuhelinta.
·
Pataljoonan liikkuvaan komentopaikkaan älypuhelin;
modeemi; olkalaukkuradio; varrasantenni ja magneettiantenni. Mieluiten
siviiliauto.
·
Jokaisen komppanian perusjohtopaikalle
sylitietokone; modeemi; noin 1 W lähtöteholla varustettu radiopuhelin;
suurikapasiteettinen akku syöttämään tietokonetta ja radiopuhelinta.
·
Jokaisen komppanian liikkuvaan
johtamispaikkaan älypuhelin; modeemi; olkalaukkuradio; varrasantenni ja
magneettiantenni. Mieluiten siviiliauto.
·
Kauemmas (vaikka 1 km) pataljoonan
peruskomentopaikasta automaattinen välitysasema, jossa sylitietokone; modeemi;
kaksi autoradiopuhelinta (eri taajuuksilla); suurikapasiteettinen akku ja kaksi
sissiantennia vedettynä esimerkiksi korkealle puun oksien suojaan – tai
muuten naamioituna.
·
Jos ja kun paikallispataljoona toimii hyvin
laajalla alueella, niin tarpeen mukaan lisää automaattisia välitysasemia,
jossa sylitietokone; modeemi; kaksi autoradiopuhelinta (eri taajuuksilla);
suurikapasiteettinen akku ja kaksi sissiantennia vedettynä esimerkiksi
korkealle puun oksien suojaan – tai muuten naamioituna. Automaattinen välitysasema
on samanlainen solu kuin muutkin, mutta miehittämätön. Sama päätelaite ja
sama ohjelmisto.
·
Pataljoonan verkkoon voi liittyä
esimerkiksi tiedustelujoukkue: älypuhelin; modeemi; olkalaukkuradio.
Vastaavasti kuin yllä pataljoonan verkossa,
mutta nyt komppanioiden tilalla on komppanian joukkueet. Jokaisella joukkueella
älypuhelin; modeemi; olkalaukkuradio. Komppanian verkkoon voi liittyä
esimerkiksi huoltoryhmä ajoneuvonsa kanssa – mieluiten siviiliauto. On kiva
saada joskus lämmintä ruokaakin joukkueille.
Olkalaukku voi tietysti olla kiinnitetty
taisteluliiviin, tai laitettu partioreppuun. Olkalaukku on kätevä ripustaa,
vaikka puun oksaan, jotta sen antenni on korkeammalla.
Älypuhelin saa käyttöjännitteensä
modeemilta ja modeemi puolestaan saa käyttöjännitteensä radiopuhelimelta.
Siten älypuhelimen lataamiseen ei tarvita esimerkiksi varavirtalähdettä.
Olkalaukkuradio painaa perusversiona noin 4
kg. Silloin toiminta-aika on karkeasti 30 tuntia. Tarvittaessa laukkuun
laitetaan lisäakku, jolloin tulee karkeasti 1 kg lisää painoa ja
toiminta-aika kasvaa karkeasti 60 tuntiin.
Lähetystehoja on valittavissa 3. Yleensä käytetään
joko 25 W tai 4 W.
Olkalaukkuradio käytössä
Olkalaukkuradio pakattuna, myös älypuhelin
laukussa
Se toimii.
Viestit kulkevat hyvin laajalla alueella
perille erittäin luotettavasti. Viimeksi toukokuussa 2024 Viron
Puolustusvoimien suurimmassa sotaharjoituksessa Kevadtorm. Kaksi verkkoa käytössä:
Läntisen maanpuolustusalueen kattava verkko ja Saarenmaan maakunnan kattava
verkko. Erittäin korkeatasoisesti salattuja viestejä ei olisi saanut kukaan
auki kohtuullisessa ajassa. Sotaharjoituksen painopiste oli Läntisellä
maanpuolustusalueella (Lääne Maakaitseringkond).
Pataljoonan komentoverkolla on yleensä työtaajuus
ja varataajuus. Jokaisella komppanialla on normaalisti oma työtaajuus ja
varataajuus. Samoilla taajuuksilla ei ollenkaan puheliikennettä. Vihollisen
signaalitiedustelu ei kykene selvittämään kuka on kuka ja mikä on arvokkain
maali. Samanlaisia piiksuja on joka puolella eri taajuuksilla.
Johannes Väänäsen Uniraja OÜ:n
SecureChat.
Olen suunnitellut ja johtanut
sotaharjoituksia Virossa ja myös Baltiassa. HF-radioilla on saatu varsin hyvin
toimivia yhteyksiä Viron valtakunnallisesta johtamispaikasta, Latvian
valtakunnalliseen johtamispaikkaan ja Liettuan valtakunnalliseen
johtamispaikkaan – kun kaikissa kolmessa johtamispaikassa on erinomaiset
asiantuntijat käyttämässä oikeita taajuuksia ja niille taajuuksille
rakennettuja hyviä antenneja. Rauhan aikana, kun on vähän liikennettä, eikä
vihollinen häiritse.
On toki myös esimerkkejä siitä, että kun
Venäjä häiritsee, niin viestiyhteys ei toimi.
Siten HF-verkko on hyvä olla olemassa siltä
varalta, että mikään muu ei toimi, mutta sen toimimisen varaan ei saa
luottaa.
Alueeltaan pienen Viron sisäisessä
viestinnässä HF-verkko on käytännössä aivan liian epäluotettava. On
lyhyehkö pinta-aalto, jossa yhteys periaatteessa toimii. Sitten on suurehko
aukko, jossa viestiyhteyttä ei saa toimimaan, vaikka tekisi mitä. Sitten on
”avaruudesta” heijastuva säteily. Juuri oikealla taajuudella juuri oikeaan
aikaan, kyseiselle taajuudelle valmistettu ja oikein paikannettu hyvä antenni,
eikä vihollisen suorittamaa häirintää, niin yhteys voi toimia jossakin
sopivassa paikassa aivan loistavasti – hyvin usein ei toimi ollenkaan.
Putkinet on nimestäni johdettu joidenkin
mielestä hellittelynimi, toisten mielestä jotakin muuta.
Se rakennettiin Viroon karkeasti
1990-luvulla. Kaikki Viron Suojeluskunnan (Eesti Kaitseliit) suojeluskuntapiirit
(malev) ja kaikki Viron Puolustusvoimien (silloiselta nimeltään Eesti Kaitsejõud,
nykyiseltä nimeltään Eesti Kaitsevägi) varuskunnat ja tietysti kaikkien
varajohtamispaikat oli liitetty siihen verkkoon tai oikeastaan verkostoon.
Vuosien vieriessä verkosta on poistunut
joukkoja ja toisaalta siihen on liittynyt uusia käyttäjiä. Se ”Putkinet”
on kuitenkin edelleen käytössä. Toki on vaihdettu radioita, tietokoneita,
akkuja, akkulatureita, jne.
Useissa suunnittelemissani ja johtamissani
valtakunnallisissa sotaharjoituksissa viestiyhteydet ovat toimineet varsin
hyvin, kuin myös paikallisissa harjoituksissa.
Rauhan aikana viestiyhteydet toimivat yleensä
rauhanajan esikuntien välillä. Sotaharjoituksissa ja sodassa tietysti
esikunnat poistuvat tuntemattomiin paikkoihin, ettei Venäjä hävittäisi niitä
esimerkiksi ballistisilla ohjuksilla Iskander.
Niissä ”tuntemattomissa paikoissa” ei
sitten saisi olla näkyviä antennimastoja, tai edes näkyviä antenneja. Siellä
ei ole myöskään viestikontteja, sotilasajoneuvoja, näkyviä vartijoita, tms.
– eihän ole?
Rauhan aikana useiden valtioiden
viestimiehet ovat tottuneet pystyttämään johtamispaikkojen läheisyyteen
erilaisia kauas näkyviä (helikopterista, lennokista, lentokoneesta, maan päältä)
antennimastoja. Sodan aikana antennimastot ovat ”ohjusmagneetteja” – on
tuhoisaa paljastaa johtamispaikan sijainti antennimastolla.
Oheisessa kuvassa on hyvin yleinen
(lukuisilta valmistajilta) 10 m teleskooppimasto.
Mastoja on lyhyempiä, mutta myös pidempiä
– esimerkiksi 24 m. Mitä pidempi masto, sitä kauemmas saadaan toimiva
viestiyhteys – ja sitä kauemmas masto näkyy.
Sain noin vuonna 1993 lahjaksi Viron
maanpuolustusta varten mm. suomalaisen 24 metrisen teleskooppimaston –
valitettavasti vein sen Viron Suojeluskunnalle. Sittemmin Viroon ostettiin
melkoinen määrä samanlaisia. Olen syyllinen. Masto on hyvä, mutta se ei sovi
sotaan – paljastaa johtamispaikan, tai viestiaseman. Lasikuitumastoon saa
laittaa ja ripustaa vaikka minkälaisia antenneja ja on myös ripustettu. Rauhan
aikana toimii loistavasti, mutta …
Kun sissiantenni piilotetaan metsään, eli
vedetään narulla puuhun, niin sitä ei ole helppo löytää.
Ohessa esimerkkikuvat yhdenlaisesta
sissiantennista maassa ja puussa.
Viestipuolen asioita ei yleensä tuoda
yksityiskohtaisesti julkisuuteen, en olisi mielelläni tuonut nytkään. Katson
sen kuitenkin välttämättömäksi.
Olen Suomen Viestiupseeriyhdistyksen jäsen.
Olen osallistunut suljettuihin valtakunnallisiin viestiseminaareihin Suomessa.
Olen vuosia välittänyt tietoa mm. Viestitarkastajalle.
Suomalaiset ovat kuitenkin tunnetusti kovapäistä
porukkaa – Stalinin mukaan suomalaisia pitää lyödä päähän moukarilla.
Niin tässäkin asiassa. Suomen
Puolustusvoimissa on ihan erillinen ”Arjen välineet” porukka, joka on niin
rakastunut niihin arjen välineisiin, jotka tarvitsevat toimiakseen internetin,
mobiiliverkot sekä sähköverkon, että eivät rakkaudessaan näe arjen välineiden
ongelmia, ennen kuin ryssä lyö moukarilla päähän.
Toinen porukka on rakastunut
HF-varaverkkoihin, sekin on aivan luonnollista.
Olen myös nähnyt, että esimerkiksi
sotilasradion pitkä antenni teipataan kaksinkerroin, jotta se pitkä antenni ei
haittaisi, ja sitten ihmetellään, että viestiyhteys ei toimi – uskomatonta
leväperäisyyttä. Pidetään luonnollisena, että viestiyhteydet eivät toimi,
eikä se toimimattomuus kiinnosta ketään.
Toimivat ja turvalliset viestiyhteydet ovat
välttämättömiä Suomen maanpuolustuskyvylle.
Kyseessä on Suomen Tasavallan ja
suomalaisten olemassaolo – eksistentiaalinen kysymys.