Tämä
artikkeli on ajankohtainen sillä tätä kirjoitettaessa vuodenvaihteen
2019-2020 hujakoilla Venäjä ja Puola käyvät sanasotaa korkealla
poliittisella tasolla Toisen Maailmansodan ”syyllisestä”. Putin syyttää
Puolaa sodasta ja väittää, ettei Venäjällä ole mitään tekemistä
asiassa. Puola on asiasta ”pikkuisen” eri mieltä.
Ulkoministeri
Vjatseslav Molotovin ulkopoliittinen
puhe korkeimman neuvoston viidennen session istunnossa. Pätkiä pitkästä
puheesta:
”Lähtien
elokuun 23. päivästä [1939], jolloin tapahtui
Soviettiliiton ja Saksan välisen hyökkäämättömyyssopimuksen solmiaminen,
tuli tehtyä loppu epänormaalisista suhteista, jotka usean vuoden kuluessa
vallitsivat Soviettiliiton ja Saksan välillä. Vihamielisyyden tilalle, jota eräiden
eurooppalaisten valtojen taholta oli kaikin tavoin lietsottu, on tullut lähentyminen
ja ystävällisten suhteiden solmiminen Soviettiliiton ja Saksan välillä. Näiden
uusien hyvien suhteiden jatkuva paraneminen sai ilmauksensa Soviettiliiton ja
Saksan välisessä ystävyys- ja rajasopimuksessa, joka allekirjoitettiin
Moskovassa syyskuun 28 päivänä. Soviettiliiton ja Saksan, Euroopan kahden
suurimman valtion välisissä suhteissa tapahtunut suuri käänne ei voinut olla
tekemättä vaikutustaan koko kansainväliseen tilanteeseen.
Toiseksi, on mainittava sellainen tosiasia kuin
Puolan sotilaallinen tuho ja Puolan valtion luhistuminen. Puolan hallitsevat
piirit olivat aikalailla ylvästelleet valtionsa ”lujuudella” ja armeijansa
”mahtavuudella”. Mutta osoittautui, ettei tarvittu muuta kuin lyhyt isku
Puolaa vastaan ensin Saksan armeijan ja sitten Punaisen armeijan taholta, eikä
jäänyt jälkeäkään tästä Versaillesin sopimuksen muodottomasta
luomuksesta, joka eli ei-puolalaisten kansallisuuksien sortamisesta.
Periaatteeton luoviminen ja peli Saksan ja Soviettiliiton välillä, tämä
”perinnäinen politiikka”, osoittautui kestämättömäksi ja kärsi täydellisen
vararikon. - - -
Nyt, puhuttaessa Euroopan suurvalloista, on Saksa
sellaisen valtion asemassa, joka pyrkii mahdollisimman pian sodan päättymiseen
ja rauhaan, mutta Englanti ja Ranska, jotka vielä eilen taittoivat peistään
aggressiota vastaan, ovat sodan jatkamisen kannalla ja rauhan tekoa vastaan.
Osat ovat vaihtuneet, kuten näette. - - -
Siirrymme niihin muutoksiin, joita on tapahtunut
Soviettiliiton omassa ulkopoliittisessa asemassa. Siinä tapahtuneet muutokset
eivät ole vähäisiä, mutta puhuaksemme pääasiasta, emme voi olla myöntämättä
seuraavaa: ajamalla johdonmukaisesti rauhan asiaa palvelevaa ulkopolitiikkaamme,
on meidän onnistunut huomattavasti lujittaa asemiamme ja Soviettiliiton
kansainvälistä vaikutusvaltaa. (Jatkuvia suosionosoituksia.)”[i]
Toisen
Maailmansodan halusi saada aikaan nimenomaan Venäjä. Se
käy hyvin ilmi Stalinin puheesta Molotov-Ribbentrop-sopimuksen
solmimisen yhteydessä. Saksa ja Venäjä liittoutuivat
keskenään Venäjän aloitteesta. Saksa ja Venäjä hyökkäsivät yhdessä,
sovitusti ja
koordinoidusti Puolan kimppuun. Saksa ja Venäjä pitivät yhteiset
voitonparaatin ja voitonjuhlan Puolan kukistumisen kunniaksi. Saksa olisi
halunnut ”jakojäännökseksi” jäävän 15 miljoonan asukkaan ”Tynkä-Puolan”,
mutta suostui liittolaisensa vaatimukseen, että Puola katoaa maailmankartalta.
Venäjä teki miehittämällään Puolan alueella puolalaisten
kansanmurhan. Sinisenä näkyvien linkkien takaa löytyvät artikkelit
suorin lainauksin ja tarkoin lähdeviittein.